Siirry sisältöön

Kirjoitus- ja ääntöasu

Ohje lyhyesti

Pääpiirteissään suomen yleiskieltä kirjoitetaan selkeän periaatteen mukaisesti: yhtä äännettä merkitään aina samalla kirjaimella riippumatta siitä, minkä muiden äänteiden kanssa se kulloinkin sanassa esiintyy. Pitkänä ääntyvää äännettä merkitään kahdella samalla kirjaimella, ja yksittäiset kirjaimet äännetään lyhyinä.

Kirjain–äänne-yleissääntöön perustuu myös suositus käyttää hattu-s:ää ja hattu-z:aa suomen kirjoitustapaan mukautetuissa sanoissa ja nimissä: paašikampaus, Brežnev.

Yleissääntöön on muutamia poikkeuksia, joista osa koskee omaperäisiä sanoja ja osa vierasperäisiä. Poikkeuksissa on sekä samantyyppisten sanojen ryhmiä että yksittäisiä sanoja, jotka on usein yksinkertaisinta opetella erikseen tai tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta.

Kirjoitus- ja ääntöasua koskevia ohjeita:

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta