Lyhennettä voi käyttää, kun se todella lyhentää sanaa tai kun lyhentäminen on tilan säästämisen vuoksi perusteltua.
• Lyhenteet jaetaan eri tyyppeihin esimerkiksi sen mukaan, onko lyhennetyn sanan loppu mukana lyhenteessä tai luetaanko lyhenne kirjaimittain vai kokonaisena sanana.
Lyhennetyyppi Esimerkkejä Loppulyhenteet, joissa sana on katkaistu ennen loppua esim. (esimerkki, esimerkiksi)
Kesk. (Suomen Keskusta)
v (vuosi, vuotta)Koostelyhenteet, joissa on kirjaimia sanan, yhdyssanan tai sanaliiton osista ks. (katso)
UM (ulkoministeriö)
jne. (ja niin edelleen)Sisälyhenteet, joissa sanan sisältä on jätetty kirjaimia pois, mutta sanan loppu on mukana nro (numero)
tri (tohtori)
Tre (Tampere)Lyhennesanat, jotka voi lukea sellaisenaan sanana Kela (Kansaneläkelaitos)
Unicef (United Nations Children’s Fund, YK:n lastenjärjestö)
luomu (luonnonmukainen)Merkit §, €, %
• Kirjoittajan on syytä harkita, onko lyhenne lukijalle ymmärrettävä. Joka tapauksessa jos lyhenteen avulla säästäisi vain muutaman kirjainmerkin, kannattaa mieluummin kirjoittaa sana kokonaan. Mikäli käyttää muita kuin yleisesti tunnettuja lyhenteitä, on ne selitettävä ensimmäisen esiintymän yhteydessä.
• Muutamat lyhenteet tunnetaan paremmin kuin kokonainen ilmaus:
ADHD (attention deficit and hyperactivity disorder, tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö)
CD ~ cd (compact disc)
• Myös sellaiset
lyhenteet kuin
jne. (’ja niin edelleen’) ja
mm. (’muun muassa, muiden muassa’) ovat teksteissä yleisiä eikä niitä tavallisesti tarvitse yleiskielisessä tekstissä välttää, kunhan lyhenteitä ei tule samaan tekstiyhteyteen enemmälti. Esimerkiksi seuraavassa toinen
lyhenne on liikaa: ”Mukaan tulivat mm. Suomi, Viro, Saksa jne.” Kannattaa joka tapauksessa muistaa, että tutultakin vaikuttava lyhenne saattaa jollekulle lukijalle olla vieras.
• Lyhenteitä koskevista merkintätavoista ja lyhenteiden taivuttamisesta on tietoa seuraavissa ohjeissa:
Yksinkertaisuuden vuoksi myös tunnuksia (kuten mittayksikön tunnus kg) nimitetään näissä ohjeissa lyhenteiksi. Eräänlaisina lyhenteinä voi pitää myös merkkejä, jotka ovat tietyn käsitteen symboleja (esimerkiksi asteen merkki on °).
Huom.! SI-järjestelmä (Système international d’unités) on kansainvälinen pituuden, painon, ajan ja muiden mittojen ilmaisemisen järjestelmä, jota käytetään tavallisesti tieteellisissä ja erikoisalojen teksteissä. Joitain sen yksiköitä ja niiden tunnuksia käytetään myös yleiskielessä, esimerkiksi pituuden perusyksikköä metri (m) ja massan perusyksikköä kilogramma (kg).