Suhuäänteiden merkit š ja ž nimissä: Sotši, Fidži

Ohje lyhyesti

Vieraskielisissä paikan- ja henkilönnimissä suhuäänteitä merkitään tietyissä tapauksissa kirjaimilla š ja ž. Kirjaimet esiintyvät

1) nimissä, jotka on lainattu latinalaisia kirjaimia käyttävistä kielistä sellaisinaan (Škoda),

2) joissakin suomeen vanhastaan vakiintuneissa nimissä, jotka kirjoitetaan toisin kuin lähtökielessä (Fidži, Tšekki),

3) SFS:n kansallisen standardin mukaan latinaistetuissa venäläisissä nimissä ja muissa kyrillisin kirjaimin kirjoitettavien slaavilaisten kielten nimissä (Živago, Porošenko).

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Lähtökielen mukaiset nimet
Eksonyymit eli sovinnaisnimet
Venäjänkieliset nimet
Muiden kyrillisin kirjaimin kirjoitettavien slaavilaisten kielten nimet

Koko ohje

Suomen kielessä on vain yksi s-äänne, mutta monissa muissa kielissä on useita erilaisia suhuäänteitä. Tietyissä tapauksissa suhuäänteitä merkitään suomen kielelle vierailla kirjaimilla š ja ž.

Lähtökielen mukaiset nimet

Useimpia vieraskielisiä paikan- ja henkilönnimiä käytetään suomen kielessä sellaisinaan. Latinalaisin kirjaimin kirjoitettavat nimet ja niissä esiintyvät suhuäänteet merkitään kuten nimen lähtökielessä:

Škoda

Eksonyymit eli sovinnaisnimet

Kirjaimet š ja ž ovat suhuäänteiden merkkinä joissakin suomen kieleen vanhastaan vakiintuneissa nimissä, jotka kirjoitetaan eri tavalla kuin lähtökielessä. Näissä suomeen mukautetuissa nimissä eli eksonyymeissä on hatullista kirjainmerkkiä käyttämällä pyritty lähelle lähtökielen ääntämystä.

Fidži
Tienšan
Tiikšjärvi

Tšad
Tšekki
Tšetšenia

Myös eräät historialliset henkilönnimet kirjoitetaan suomessa toisin kuin lähtökielessä:

Tšiang Kai-šek (kiinasta pinyin-järjestelmän mukaan latinaistettuna: Jiang Jieshi)

Eräät sovinnaisnimet on omaksuttu venäjän kautta ja latinaistettu kyrillisistä kirjaimista suomalaisen SFS:n venäjän latinaistamiskaavan mukaan, vaikka nimen lähtökieli ei ole venäjä:

Azerbaidžan
Tadžikistan
Taškent
Tšernobyl

Venäjänkieliset nimet

Suomessa kyrillisten kirjainten latinaistukseen on standardi SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi, slaavilaiset kielet (1998). Standardi ohjeistaa käyttämään suomalaista latinaistusta eli ns. kansallista kaavaa yleistajuiseksi tarkoitetussa viestinnässä, kuten lehdistössä, kirjallisuudessa ja suomenkieliseen käyttöön tarkoitetuissa kartastoissa. Standardia voi käyttää Venäjän paikannimistä ja Venäjällä asuvien venäläisten nimistä.

Venäläisissä nimissä kirjainmerkkejä š ja ž käytetään merkitsemään venäjän suhuäänteitä SFS:n mukaan seuraavasti:

Taulukko: Kirjaimet š ja ž venäjän suhuäänteiden merkkeinä nimissä

Venäjä	SFS:n latinaistus	Esimerkkejä
ж	ž	Živago, Žoltyi, Žukovski
ч	tš	Gorbatšov, Sotši, Tšaikovski, Tšehov, Tšurjumovin‒Gerasimenkon komeetta
ш	š	Šišov, Šostakovitš
щ	štš	Hovanštšina, Hruštšov, Štšeglov

Suhuäänteiden ш ja ж merkkeinä käytetään siis kirjaimia š ja ž eikä sh- tai zh-yhdistelmää.

Eri kielissä venäjää latinaistetaan eri tavoin. Esimerkiksi venäläisen sukunimen Пу́шкин SFS:n mukainen asu Puškin olisi englannin translitteraation mukaan Pushkin ja ranskalaisen mukaan Pouchkine. Viranomaisten on syytä käyttää henkilön passiin merkittyjä virallisia nimiä. Myös toimittajien olisi hyvä käyttää virallista kirjoitusasua, jos sen voi tarkistaa esimerkiksi nimenkantajalta.

Muiden kyrillisin kirjaimin kirjoitettavien slaavilaisten kielten nimet

SFS:n standardissa on omat latinaistuskaavansa myös bulgarialle, makedonialle, serbialle, ukrainalle ja valkovenäjälle. Siinä käytetään näidenkin kielten nimissä kirjainmerkkejä š ja ž:

Petro Porošenko
Julija Tymošenko

Yhdistyneiden kansakuntien paikannimikonferenssi suositti vuonna 2012 kansainväliseen käyttöön uudet latinaistukset bulgarian, ukrainan ja valkovenäjän paikannimille. Näistä ukrainan ja bulgarian latinaistuksissa ei käytetä kirjaimia š ja ž.

Tiesitkö?

• Venäjän paikannimiä voi tarkistaa teoksesta Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas, 2006. Kielenkäytön oppaita 6. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 138. Toim. Pirjo Mikkonen, Martti Kahla, Ida Kempinen ja Anna Charnaya (linkki oppaan verkkoversioon kohdassa Lisätietoa muualla).

• Venäläisiä henkilönnimiä voi tarkistaa teoksesta Venäläisten henkilönnimien opas. Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, 2005. Kolmas, laajennettu laitos. Kielenkäytön oppaita 5. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 136. Toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen (linkki oppaan verkkoversioon kohdassa Lisätietoa muualla).