Nimien taivutus: ruotsinkieliset nimet
Koko ohje
Ruotsinkielisiä nimiä käsitellään suomenkielisessä tekstissä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä. Nimet noudattavat siis vierasperäisten nimien taivutusohjeita.
1. Kun nimi päättyy sekä kirjoitettaessa että äännettäessä vokaaliin, taivutuspääte lisätään suoraan nimeen ja se valitaan nimen ääntämisasua vastaavaksi:
Lappo [lappo] : Lappon : Lappoa : Lappoon
Brändö [brendöö] : Brändön : Brändötä : Brändöhön
Örö [ööröö] : Örön : Örötä : Öröhön
Åbo Akademi [akademii] : Åbo Akademin : Åbo Akademita : Åbo Akademihin
Örebro [öörebruu] : Örebron : Örebrota : Örebrohun
Jotkin yksitavuisiin sanoihin kuten by, sjö, å ja ö loppuvat nimet (esim. Visby) saattavat ääntyä ruotsissa niin, että nimen loppuvokaali on lyhyt. Tällaiset nimet on kuitenkin perinteisesti hahmotettu suomen kielessä yhdyssanoiksi (Vis + by) ja taivutettu jälkiosan pitkävokaalisen ääntöasun mukaan:
Visby [viis + byy] : Visbytä : Visbyhyn
Samoin taivutetaan kaupungin nimeä Malmö (puolipitkänä ääntyvä jälkiosa ö on alkujaan peräisin sanasta hög ’kukkula, kumpare’):
Malmö : Malmötä : Malmöhön
Taivutuspäätteen vokaali valitaan sen mukaan, onko sanassa takavokaaleja (a, o, u) vai etuvokaaleja (ä, ö, y): Lappoa, Brändötä. Kun nimessä on sekä taka- että etuvokaaleja, päätteen vokaalin valinnan ratkaisee perusmuodon viimeinen vokaali: Örebrota.
2. Kun nimi päättyy sekä kirjoitettaessa että äännettäessä konsonanttiin, käytetään sidevokaalia i ennen taivutuspäätettä:
Lindholm : Lindholmin : Lindholmia : Lindholmille
Slåttskäret : Slåttskäretin : Slåttskäretiä : Slåttskäretissä
Rönnskär : Rönnskärin : Rönnskäriä : Rönnskärissä
Myös -berg [-bärj] ja -borg [-borj]-loppuisiin nimiin taivutuspääte lisätään sidevokaalin i avulla:
Hornborg : Hornborgin : Hornborgia : Hornborgille
Runeberg : Runebergin : Runebergia ~ Runebergiä : Runebergille
Sundsberg : Sundsbergin : Sundsbergia ~ Sundsbergiä : Sundsbergissa
Esimerkiksi nimen Runeberg taivutusmuodon päätteen vokaali on kirjoitettaessa usein a: Runebergia, Runebergilla. On kuitenkin mahdollista valita myös nimen -berg-osan ääntöasun mukaan ä ([ruunebärj]):Runebergiä, Runebergillä.
3. Poikkeuksia konsonanttiloppuisten nimien joukossa ovat s-loppuiset kaksi- ja useampitavuiset sukunimet, jotka mukautuvat suomen kielen -ks-taivutukseen:
Bottas : Bottaksen : Bottaksien
Tyskas : Tyskaksen
Forselius : Forseliuksen
4. Ruotsinkielisissä nimissä nimen sisäiset konsonantit säilyvät taivutusmuodoissa:
Ebba : Ebban : Ebbaa : Ebballe
Slotte : Slotten : Slottea : Slottelle
Vistbacka : Vistbackan : Vistbackaa : Vistbackalle
Ohjetta päivitetty 23.9.2025: Lisätty tietoa yksitavuisiin sanoihin loppuvien nimien taivutuksesta.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
- astevaihtelu
- erisnimet
- etunimet
- henkilönnimet
- nimet
- nimien taivutus
- paikannimet
- s-loppuiset nimet
- sijapäätteet
- sukunimet
- taivutus
- taivutuspäätteet
- vokaalisointu
- ääntäminen
- ääntö- ja kirjoitusasu
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu