Siirry sisältöön

Nimien taivutus: ruotsinkieliset nimet

Koko ohje

Ruotsinkielisiä nimiä käsitellään suomenkielisessä tekstissä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä. Nimet noudattavat siis vierasperäisten nimien taivutusohjeita.

1. Kun nimi päättyy sekä kirjoitettaessa että äännettäessä vokaaliin, taivutuspääte lisätään suoraan nimeen ja se valitaan nimen ääntämisasua vastaavaksi:

Lappo [lappo] : Lappon : Lappoa : Lappoon

Brändö [brendöö] : Brändön : Brändötä : Brändöhön
Örö [ööröö] : Örön : Örötä : Öröhön

Åbo Akademi [akademii] : Åbo Akademin : Åbo Akademita : Åbo Akademihin
Örebro [öörebruu] : Örebron : Örebrota : Örebrohun

Jotkin yksitavuisiin sanoihin kuten by, sjö, å ja ö loppuvat nimet (esim. Visby) saattavat ääntyä ruotsissa niin, että nimen loppuvokaali on lyhyt. Tällaiset nimet on kuitenkin perinteisesti hahmotettu suomen kielessä yhdyssanoiksi (Vis + by) ja taivutettu jälkiosan pitkävokaalisen ääntöasun mukaan:

Visby [viis + byy] : Visbytä : Visbyhyn

Samoin taivutetaan kaupungin nimeä Malmö (puolipitkänä ääntyvä jälkiosa ö on alkujaan peräisin sanasta hög ’kukkula, kumpare’):

Malmö : Malmötä : Malmöhön

Taivutuspäätteen vokaali valitaan sen mukaan, onko sanassa takavokaaleja (a, o, u) vai etuvokaaleja (ä, ö, y): Lappoa, Brändötä. Kun nimessä on sekä taka- että etuvokaaleja, päätteen vokaalin valinnan ratkaisee perusmuodon viimeinen vokaali: Örebrota.

2. Kun nimi päättyy sekä kirjoitettaessa että äännettäessä konsonanttiin, käytetään sidevokaalia i ennen taivutuspäätettä:

Lindholm : Lindholmin : Lindholmia : Lindholmille

Slåttskäret : Slåttskäretin : Slåttskäretiä : Slåttskäretissä

Rönnskär : Rönnskärin : Rönnskäriä : Rönnskärissä

Myös -berg- ja -borg-loppuisiin nimiin taivutuspääte lisätään sidevokaalin i avulla. Tämä on vakiintunut kirjoitustapa, vaikka nimet usein ääntyvät lähes vokaaliloppuisina, esimerkiksi -berg [bärj ~ bäri]:

Hornborg : Hornborgin : Hornborgia : Hornborgille

Runeberg : Runebergin : Runebergia ~ Runebergiä : Runebergille

Sundsberg : Sundsbergin : Sundsbergia ~ Sundsbergiä : Sundsbergissa

Taivutusmuodoissa nimen lopussa ääntyvä j rinnastuu yleensä vokaaliin i, esimerkiksi Hornborgia ääntyy [hornboria]. Nimissä kuten Runeberg voi tietyissä taivutuspäätteissä olla joko a tai ä: Runebergia ~ Runebergiä. Tästä päätteen vokaalin vaihtelusta ja sen säännöistä kerrotaan ohjeessa Nimien taivutus: vieraskieliset nimet (linkki kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa).

3. Poikkeuksia konsonanttiloppuisten nimien joukossa ovat s-loppuiset kaksi- ja useampitavuiset sukunimet, jotka mukautuvat suomen kielen -ks-taivutukseen:

Bottas : Bottaksen : Bottaksien
Tyskas : Tyskaksen
Forselius : Forseliuksen

4. Ruotsinkielisissä nimissä nimen sisäiset konsonantit säilyvät taivutusmuodoissa:

Ebba : Ebban : Ebbaa : Ebballe
Slotte : Slotten : Slottea : Slottelle
Vistbacka : Vistbackan : Vistbackaa : Vistbackalle

Ohjetta päivitetty 23.9.2025: Lisätty tietoa yksitavuisiin sanoihin loppuvien nimien taivutuksesta.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta