Lauseilla yhteinen jäsen

Ohje lyhyesti

Tekstin lauseiden välille voidaan luoda sidosteisuutta käyttämällä esimerkiksi pronominia, kuten hän:

Tässä hän viittaa sanaan Maija. Molemmissa lauseissa on oma tekijää tarkoittava lauseenjäsensä (subjekti): Maija ja hän. Joskus lauseiden välille luodaan sidos myös niin, että niissä käytetään jotain yhteistä lauseenjäsentä. Ensimmäisessä lauseessa esitetään tämä yhteinen jäsen, ja jälkimmäisessä lauseessa sen tilalla onkin eräänlainen aukko. Tämä aukko voidaan tulkita ensimmäisen lauseen vastaavan kohdan perusteella:

Yhteinen lauseenjäsen voi olla myös verbi:

Tällainen peräkkäisten lauseiden liitos on yleensä helppo hahmottaa silloin, kun lauseet ovat suhteellisen lyhyitä, rakenteeltaan samanlaisia ja jälkimmäisen lauseen aukkokohta on ymmärrettävissä muodoltaan ja tehtävältään samaksi jäseneksi kuin ensimmäisessä lauseessa mainittu.

Lauseiden yhteisiä jäseniä koskevia ohjeita:

• Lauseilla yhteinen jäsen: Myrsky riehui ja kaatoi puita; Filmi tuhoutui tai tuhottiin
• Lauseilla yhteinen jäsen: Pojan ei kannata osallistua, jos ei aio olla tosissaan
• Lauseilla yhteinen jäsen: Tytär on 4-vuotias ja poika 2-vuotias

Joskus kokonaisuuden hahmottamisen kannalta on kuitenkin selvempää käyttää pronominia (kuten hän, se) tai muuta samaa tarkoittavaa ilmausta. Myös toisto voi selvyyden vuoksi olla toisinaan hyvä vaihtoehto. Näistä keinoista on omat ohjeensa (Pronominit: mikä on pronomini? ja Toisto: tyylikeino ja tyylirikko); ks. kohtaa Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• viittauskohde
• yhdyslauseet
• lause
• lauseenjäsenet
• ellipsi
• lauseyhdistykset
• rinnastus
• rinnastuskonjunktiot
• sidosteisuus
• symmetria
• toisto
• tyyli
• viittaaminen

Anna palautetta tästä ohjeesta