Lyhenne voidaan lyhennetyypistä riippuen lukea kahdella tavalla:
Lyhennesanat (esim. luomu, Akava) luetaan kyseisenä sanana.
Lyhenteen lukutavalla on osansa siinä, mikä taivutuspääte valitaan ja kuinka se liitetään lyhenteeseen (ks. kohta Lisätietoa toisessa ohjeessa).
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Lyhennetyyppi vaikuttaa siihen, miten lyhenne luetaan.
Lyhenne on mahdollista lukea niin, että sen edustama ilmaus sanotaan kokonaan. Näin luetaan usein toistuvien ilmausten lyhenteet:
p. [puhelin]
tms. [tai muuta sellaista]
Kokonaisina luetaan myös mittayksiköiden lyhenteet ja merkit:
3 kg [kolme kilogrammaa] tai [kolme kiloa]
15 kpl [viisitoista kappaletta]
Monet muutkin lyhenteet luetaan tekstissä tavallisimmin sanoina. Esimerkiksi fil. maist. luetaan [filosofian maisteri] ja SATKS luetaan [Satakunnan keskussairaala].
Kirjaimittain luetaan yleensä sellaiset ilmaukset, jotka ovat sanoiksi avattuina pitkiä tai muuten hankalasti käytettäviä ja joita ei voi lukea sanoina (esim. EKG). Sen vuoksi esimerkiksi vieraskielisten sanojen lyhenteet luetaan useimmiten kirjaimina. Tällöin käytetään tavallisesti suomenkielisiä kirjainten nimityksiä (äl, äm, än, är jne., ks. aiheesta: Lisätietoa toisessa ohjeessa).
Kirjaimittain luetaan yleensä esimerkiksi seuraavat lyhenteet:
Lyhenne Lukutapa Lyhenteen edustama ilmaus SAK äs-aa-koo Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö EKG ee-koo-gee elektrokardiogrammi DNA dee-än-aa deoksiribonukleiinihappo IT ~ it ii-tee informaatioteknologia WTO vee-tee-oo World Trade Organisation
Lyhennesana luetaan yleensä sanana:
Lyhenne Lukutapa Lyhenteen edustama ilmaus some some sosiaalinen media Sitra sitra Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto
Vierasperäiset lyhennesanat luetaan tavallisesti suomalaisittain:
AIDS ~ aids [aids] (ei "eids")
Unesco [unesko] (ei "junesko")
Jotkin lyhenteet on mahdollista lukea sekä yksitavuisena lyhennesanana että kirjaimittain:
HIV ~ hiv [hoo-ii-vee] tai [hiv]
SAS [äs-aa-äs] tai [sas]
Eri lukutapojen välillä saattaa joskus olla tyylieroa: sanana luettu lyhenne voi olla sävyltään arkinen (esim. "usa" lyhenteestä USA), kun taas kirjaimittain luettu vastine [uu-äs-aa] on tyyliltään neutraalimpi.
Samoin tyyliltään arkisia ovat lukutavat, joissa varsinaiseen lyhenteeseen lisätään äänteitä, kuten "alvi" (ALV), "etyji" tai "etyjii" (Etyj), "koho" (KHO, korkein hallinto-oikeus). Tällaisista lukutavoista saattaa ajan kuluessa muodostua sana, joka kirjoitetaankin sellaisenaan lukutavan mukaisessa asussa, esimerkiksi meppi (MEP, Member of European Parliament).
Kun lyhenteen viimeinen kirjain on k, l, p, s tai t, tämä voi ääneen lausutussa lyhenteen taivutusmuodossa pidentyä: "sassia", "skallin", "rukkiin". Kirjoitetussa muodossa on kuitenkin vain yksi kirjain: SASia, SKALin, RUKiin. (Kirjaimittain luettavan lyhenteen taivutusmuodoissa sen sijaan on kaksoispiste: SAS:ää, SKAL:n, RUK:hon. Ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa -kohta.)
Useampitavuisia s-loppuisia lyhennesanoja taivutetaan yleensä kuten vieraskielisiä nimiä:
Tukesin, Tukesia (pikemmin kuin Tukeksen, Tukesta)
Jos lyhennesana on samannäköinen kuin jokin olemassa oleva sana, sitä taivutetaan kuten tuota sanaakin:
Erasmus, Erasmuksen (European Community Activity Scheme for the Mobility of University Students)
Vaikka vieraskielisetkin lyhenteet luetaan tavallisesti suomalaisten kirjainnimien mukaisesti, muutamiin tapauksiin on vakiintunut kyseisen kielen ääntämystä noudatteleva lukutapa:
BBC (British Broadcasting Corporation) luetaan joko englantilaisittain [bii-bii-sii] tai suomalaiseen tapaan [bee-bee-see]
MIT (Massachusetts Institute of Technology) luetaan joko [em-ai-tii] tai suomalaisittain [äm-ii-tee]
LO (Landsorganisation, Ruotsin työntekijäjärjestö) luetaan joko ruotsin mukaisesti [el-uu] tai suomalaisittain [äl-oo]