Lyhenteet: miten lyhenne luetaan?

Ohje lyhyesti

Lyhenne voidaan lyhennetyypistä riippuen lukea kahdella tavalla:

• avataan lyhenteen edustama ilmaus, esimerkiksi nro luetaan sanana [numero]

• luetellaan lyhenne kirjaimittain, esimerkiksi EU luetaan asussa [ee-uu].

Lyhennesanat (kuten luomu, Akava) luetaan kyseisenä sanana.

Lyhenteen lukutavalla on osansa siinä, mikä taivutuspääte valitaan ja kuinka se liitetään lyhenteeseen (ks. kohtaa Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Ohjeen osat ovat seuraavat:

• Lyhenne avataan
• Lyhenne luetaan kirjaimittain
• Lyhennesana luetaan sanana
• Lyhenteen voi lukea eri tavoin
• Lyhenteen loppuäänne taivutusmuodoissa (SASia)

Koko ohje

Lyhennetyyppi vaikuttaa siihen, miten lyhenne luetaan.

Lyhenne avataan

Lyhenne on mahdollista lukea niin, että sen edustama ilmaus avataan eli sanotaan kokonaan. Näin luetaan monien usein toistuvien ilmausten lyhenteet:

Kokonaisina sanoina luetaan myös mittayksiköiden lyhenteet ja merkit:

Monet muutkin lyhenteet luetaan tekstissä tavallisimmin sanoina. Esimerkiksi fil. maist. luetaan asussa [filosofian maisteri].

Lyhenne luetaan kirjaimittain

Kirjaimittain luetaan yleensä sellaiset ilmaukset, joita ei voi lukea sanoina (kuten EKG) tai jotka ovat sanoiksi avattuina pitkiä tai muuten hankalasti käytettäviä. Esimerkiksi monet vieraskielisten sanojen lyhenteet luetaan useimmiten kirjaimittain. Tällöin käytetään tavallisesti suomenkielisiä kirjainten nimityksiä (äl, äm, än, är jne., ks. aiheesta ohjetta Aakkoset kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Kirjaimittain luetaan yleensä esimerkiksi seuraavat lyhenteet:

Taulukko: Kirjaimittain luettavia lyhenteitä

Vaikka vieraskieliset lyhenteet luetaan tavallisesti suomalaisten kirjainnimien mukaisesti, muutamiin tapauksiin on vakiintunut myös kyseisen kielen ääntämystä noudatteleva lukutapa:

Lyhennesana luetaan sanana

Lyhennesana luetaan yleensä sanana.

Taulukko: Kokonaisina sanoina luettavia lyhenteitä

Vierasperäiset lyhennesanat luetaan tavallisesti suomalaisittain:

Lyhenteen voi lukea eri tavoin

• Jotkin lyhenteet on mahdollista lukea sekä kirjaimittain että yksitavuisena lyhennesanana:

Eri lukutapojen välillä saattaa joskus olla tyylieroa: sanana luettu lyhenne voi olla sävyltään arkinen (esim. ”usa” lyhenteestä USA), kun taas kirjaimittain luettu vastine [uu-äs-aa] on tyyliltään neutraalimpi.

Samoin tyyliltään arkisia ovat lukutavat, joissa varsinaiseen lyhenteeseen lisätään äänteitä, kuten ”alvi” (ALV), ”etyji” tai ”etyjii” (Etyj), ”koho” (KHO, korkein hallinto-oikeus). Tällaisista lukutavoista saattaa ajan kuluessa muodostua sana, joka kirjoitetaankin sellaisenaan lukutavan mukaisessa asussa, esimerkiksi meppi (MEP, Member of European Parliament).

• Taivutuspäätteen muodolla voi joskus osoittaa, onko lyhenne tarkoitettu luettavaksi kirjaimittain vai avattuna ilmauksena (tästä aiheesta ks. ohjetta Lyhenteet: taivutuspäätteen muoto kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):

Lyhenteen loppuäänne taivutusmuodoissa (SASia)

Yksitavuisen lyhenteen lopussa oleva k, l, p, s tai t pidentyy usein puheessa lyhennettä taivutettaessa: ”sassia”, ”tessiä”, ”svullia”, ”skallin”, ”rukkiin”. Kirjoitusasussa on kuitenkin vain yksi kirjain:

Huom. kirjaimittain luettavan lyhenteen taivutusmuodoissa on kaksoispiste: RUK:hon, ks. kohtaa Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Useampitavuisia s-loppuisia lyhennesanoja taivutetaan yleensä kuten vieraskielisiä nimiä:

Jos lyhennesana on samannäköinen kuin jokin olemassa oleva sana, sitä taivutetaan kuten tuota sanaakin:

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• kirjainlyhenteet
• kirjoitus- ja ääntöasu
• lyhennenimet
• lyhennesanat
• lyhennetyypit
• lyhenteet
• mittayksiköt
• sijapäätteet
• taivutus
• taivutuspäätteet
• ääntö- ja kirjoitusasu

Anna palautetta tästä ohjeesta