Kaksoispiste

Ohje lyhyesti

Kaksoispiste osoittaa, että sen jäljessä tuleva tekstin osa täydentää, täsmentää tai perustelee edellä esitettyä.

Paikalle tulijoita yhdisti yksi asia: kiinnostus elokuviin.

Kaksoispistettä käytetään myös suoran lainauksen ja sitä edeltävän johtolauseen välissä.

Opettaja kysyi: ”Minne olet menossa?”

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Kaksoispisteen jäljessä iso vai pieni alkukirjain?
Kaksoispiste luettelon edellä
Kaksoispiste suoran lainauksen edellä
Kaksoispiste koodi- ja lähdeviitemerkinnöissä
Tiesitkö? Kellonajan merkintä: 14.15 vai 14:15?
Tiesitkö? ”5:2-dieetti”

Kaksoispisteen käytöstä taivutuspäätemerkinnöissä (esim. 24:ssä, amk:lle) kerrotaan ohjeissa Luvut ja numerot sekä Lyhenteet: taivutuspäätteen merkitseminen (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Koko ohje

Kaksoispisteen jäljessä oleva teksti voi esittää seurauksen tai päätelmän sekä täydentää, täsmentää tai perustella edellä esitettyä. Se voi olla yksi sana, kokonainen lause tai useita virkkeitä.

Osallistujia yhdisti yksi asia: kaikki harrastivat elokuvia.

Kaksoispisteen jäljessä iso vai pieni alkukirjain?

Jos kaksoispisteen jälkeen seuraa vain yksi sana, lause tai virke, tämä aloitetaan pienellä alkukirjaimella:

Ottelun jälkeen pelaajia odotti yllätys: kannattajat olivat järjestäneet heille yllätysjuhlat.

Jos kaksoispisteen jäljessä on kaksi virkettä tai useampiakin virkkeitä, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen, ne kaikki aloitetaan isolla kirjaimella:

Ennen matkaa on muistettava monta asiaa: Viisumianomus pitää toimittaa matkatoimistoon hyvissä ajoin. Passissa on oltava ainakin kaksi tyhjää sivua. Myös vakuutusasiakirjasta vaaditaan kopio.

Otsikossa voi kaksoispisteen jälkeen käyttää pientä tai isoa alkukirjainta (ks. ohjetta Otsikot kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):

Meteorologi: juhannukseksi luvassa vaihtelevaa säätä
~
Meteorologi: Juhannukseksi luvassa vaihtelevaa säätä

Kaksoispiste luettelon edellä

Kaksoispistettä käytetään tekstissä luettelon edellä, jos kaksoispistettä edeltävä jakso on kokonainen lause:

Matti Pellonpää esiintyi mm. seuraavissa Aki Kaurismäen elokuvissa: Varjoja paratiisissa, Boheemielämää ja Pidä huivista kiinni, Tatjana.

Luettelo voidaan kirjoittaa myös allekkain:

Matti Pellonpää esiintyi mm. seuraavissa Aki Kaurismäen elokuvissa:
– Varjoja paratiisissa
– Boheemielämää
– Pidä huivista kiinni, Tatjana.

Jos kaksoispistettä edeltävä jakso ei ole kokonainen lause eikä siinä ole luetteloon viittaavaa tarkentavaa sanaa, kuten seuraava, näin, kaksoispistettä ei käytetä:

Aki Kaurismäen elokuvia ovat Varjoja paratiisissa, Tulitikkutehtaan tyttö ja Mies vailla menneisyyttä.

Aki Kaurismäen elokuvia ovat
– Varjoja paratiisissa
– Tulitikkutehtaan tyttö
– Mies vailla menneisyyttä.

Kaksoispistettä käytetään vain, kun virke loppuu luetteloon tai muuhun täsmentävään ilmaukseen. Jos virke jatkuu täsmentävän ilmauksen jälkeen, täsmennystä ei eroteta kaksoispisteellä vaan käyttämällä pilkkuja, sulkeita tai ajatusviivoja, jotka merkitään täsmennyksen molemmille puolille:

Eri teokset (romaanit, näytelmät, esseet) täydentävät toisiaan.

Eri teokset – romaanit, näytelmät, esseet – täydentävät toisiaan.

(Ei näin: Eri teokset: romaanit, näytelmät, esseet, täydentävät toisiaan.)

Huom. Kaksoispistettä seuraava luetteloiva kokonaisuus voi muodostua myös keskenään rinnasteisista päälauseista, jotka ovat rakenteeltaan kokonaisia. Niiden väliin tulee rinnastuksen yleisohjeen mukaisesti pilkku:

Työmaailma on murroksessa: digitalisaatio muuttaa toimintamalleja, ja uudenlaiset työskentelymuodot valtaavat alaa.

Kaksoispiste suoran lainauksen edellä

Kaksoispistettä käytetään suoran lainauksen ja sitä edeltävän johtolauseen välissä:

Äiti kysyi: ”Onko kaikki varmasti hyvin?”

Ihmisoikeuksien julistus alkaa: ”Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeudeltaan.”

Kaksoispiste koodi- ja lähdeviitemerkinnöissä

Kun kaksoispiste osoittaa lukujen välistä suhdetta, se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin numeroihin:

Kartan mittakaava on 1:20 000 [yhden suhde kahteenkymmeneentuhanteen].

Liuosta laimennetaan vedellä suhteessa 1:3 [yhden suhde kolmeen].

Kaksoispistettä käytetään lähdeviitteissä osoittamassa sarjan tms. osanumeroa. Se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin numeroihin:

Matt. 3:5 (Raamatussa Matteuksen evankeliumin 3. luvun 5. jae ~ 3. luku, 5. jae)

21:1–3 (virren 21 säkeistöt 1–3)

KM 2005:18 (vuoden 2005 komiteanmietintö numero 18)

RL 40:5 (rikoslain 40. luvun 5. pykälä)

Kaksoispistettä käytetään lähdeviitemerkinnöissä erottamaan teoksen ilmestymisvuosi ja sivunumero, samoin lähdeluettelossa tekijä- ja teostietojen välissä. Tällöin kaksoispisteen jälkeen tulee välilyönti:

2000-luvun uudissanojen suosittuihin muototyyppeihin kuuluvat mm. -us-, -ys-loppuiset sanat, esimerkiksi toiseus, naiseus, prinsessuus (Eronen 2007: 34).

Eronen, Riitta 2007: Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen. Otava, Helsinki.

Kaksoispistettä – ja välilyöntejä sen kummallakin puolella – käytetään myös kielitieteellisissä teksteissä mm. eri taivutusmuotojen välissä:

made : mateen : madetta

Tiesitkö?

Kellonajan merkintä: 14.15 vai 14:15?

Kansainvälisen standardin mukainen kaksoispisteellinen kellonajan merkintä (14:15) on yleinen tietoliikenteessä, digitaalisissa kelloissa yms., ja näissä yhteyksissä kaksoispistettä voi käyttää. Sen sijaan sitä ei suositella käytettäväksi suomenkielisissä asiateksteissä, kuten sanomalehtitekstissä. Tuntien ja minuuttien välinen välimerkki on asiatekstissä piste:

Ohjelma alkaa kello 14.15.

”5:2-dieetti”

Dieetin nimityksessä 5:2-dieetti näkyy käytettävän kaksoispistettä, mutta ilmauksen lukutapa on ongelmallinen. Kyseisen dieetin noudattajat syövät viisi päivää viikosta tavalliseen tapaan ja paastoavat kaksi päivää. Kyseessä on siis pikemminkin ”viisi ja kaksi -dieetti” kuin ”viiden suhde kahteen -dieetti”.