Siirry sisältöön

Verbi yksikössä tai monikossa: verbin edellä yksikkömuotoinen sana (nuoriso, ryhmä, osa)

Ohje lyhyesti

Kun yksikkömuotoinen tekijää tms. tarkoittava subjekti ilmaisee joukkoa (kuten yleisö), on verbi tavallisesti yksikössä:

Yleisö villiintyi.

Hanhiparvi laskeutui pellolle.

Kun lauseen alussa on joukkoa tarkoittava yksikkömuotoinen ilmaus (kuten isoin ryhmä) ja lopussa monikkomuotoinen ilmaus (urheilijat), voi olla-verbi olla yksikössä tai monikossa:

Isoin ryhmä on ~ ovat urheilijat.

Sanat, jotka tarkoittavat kokonaisuuden osaa, ovat yleensä yksikkömuotoisia (osa, neljännes). Kun ne sisältyvät tekijää tms. tarkoittavaan subjektiin, verbi on yksikössä:

Osa lapsista teki hiekkakakkuja.

Itämerellä talvehtivista lintulajeista neljännes on uhanalaisia.

Verbi on yksikkömuotoinen myös sanan puolet sisältävissä kokonaisuuden osaa tarkoittavissa ilmauksissa:

Puolet opiskelijoista torkkui tunnilla.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Nuoriso on fiksua

• Sellaiset sanat kuin perhe, aviopari, poikue, astiasto, kokoelma, kansa, nuoriso, yleisö ovat muodoltaan yksiköllisiä mutta tarkoittavat useammasta samantapaisesta jäsenestä koostuvaa kokonaisuutta. Niitä kutsutaan kieliopissa kollektiivisanoiksi. Lauseen verbi on yksikkömuotoisen sanan kanssa yksikössä:

Energiatehokas perhe löysi lisää säästömahdollisuuksia.

Kuikkapari karkotti tukkakoskeloparin.

Yleisö villiintyi Idols-finaalissa.

• Jos kokonaisuuden (kuten aviopari) jäsenet tarkennetaan (esim. presidenttipari Eeva ja Martti Ahtisaari), verbi on tavallisesti yksikössä kollektiivisanan yksikkömuodon mukaan:

Presidenttipari Eeva ja Martti Ahtisaari piipahti Namibiassa.

Soutukaksikko Nieminen ja Sten toivoo tasaista finaalikeliä.

Paljon harvinaisempaa on, että verbi on monikossa. Tällöin se mukautuu rinnastettujen subjektien mukaan (esim. Sauli Niinistöja Jenni Haukio) ja kollektiivisana (presidenttipari) toimii niiden yhteisenä määritteenä. Vaikka verbin yksikkömuoto on tavallisempi, on monikkokin siis mahdollinen:

Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vierailivat Jyväskylässä.

Viestinelikko Veli-Pekka Kurunmäki, Tomi Ekstam, Tuomas Juuti ja Matti Aalto hiihtivät kahdeksansiksi miesten 10 kilometrin viestissä.

Kuitenkin jos tällainen nimien avulla täsmennetty kollektiivisana on verbin jäljessä, on verbi yksikössä:

Classicin molemmista maaleista vastasi kaksikko Minna Korhonen – Nina Rantala.

Isoin ryhmä on ~ ovat urheilijat

• Sellaiset sanat kuin ryhmä, joukko, lauma ja parvi tarkoittavat jäsenistä koostuvaa kokonaisuutta, mutta muodoltaan ne ovat yksiköllisiä. Nämä ryhmäsanat kuuluvat laajempaan kollektiivisanojen joukkoon (ks. edeltä kohtaa Nuoriso on fiksua).

Kun lauseen tekijää tms. tarkoittavana subjektina on yksikkömuotoisen ryhmäsanan sisältävä ilmaus (joukko matkailuyrittäjiä), on verbikin yksikössä:

Joukko matkailuyrittäjiä esittelee palvelujaan.

Mereltä päin saapui iso parvi kiljuvia hanhia.

Vaikka joukkoa täsmentävä ilmaus on monikollinen (matkailuyrittäjiä, kiljuvia hanhia), verbi on kokonaisuuden pääsanan (joukko, parvi) mukaan yksikössä.

• Silloin kun kyseessä on Suurin ryhmä ovat/on eläkeläiset -tyyppinen luonnehtiva predikatiivilause, jonka lopussa on ryhmän jäsenet tarkentava monikkomuotoinen ilmaus (eläkeläiset), voi olla-verbi olla joko monikossa tai yksikössä. Valinta riippuu siitä, kumpi substantiivi-ilmauksista hahmottuu tekijää tms. tarkoittavaksi subjektiksi: eläkeläiset vai suurin köyhien ryhmä. Monikollinen verbi on tavallisempi.

Subjektina eläkeläiset → verbi monikossa

Suurin köyhien ryhmä ovat eläkeläiset.

Subjektina suurin köyhien ryhmä → verbi yksikössä

Suurin köyhien ryhmä on eläkeläiset.

Usein lauseen alussa oleva ilmaus vastaa merkitykseltään -na/-nä-loppuista eli essiivisijaista ilmausta suurimpana ryhmänä (ovat x:t). Tällaisessa lauseessa monikollinen verbi onkin ainoa mahdollisuus: Suurimpana ryhmänä ovat eläkeläiset.

Vastaavasti kun lauseen alussa on yksikkömuotoinen abstrakti substantiivi-ilmaus, kuten toinen keino, tärkeä seikka, eri asia, uusi mahdollisuus, kysymys, haaste, ongelma, voi olla-verbi olla monikossa tai yksikössä. Tällöinkin lauseen alussa oleva ilmaus vastaa merkitykseltään ilmaustatoisena keinona ovat x:t”, ”ongelmana ovat x:t”. Monikollinen verbi on tavallisempi.

Taulukko: Verbi monikossa

Verbi monikossaSubjekti
Toinen keino ovatveronkevennykset.
Alaikäisiä suurempi ongelma ovat aikuiset, jotka välittävät alkoholia koululaisille.
Toinen selkeyttä vähentänyt seikkaolivat tulopoliittiset neuvottelut

Taulukko: Verbi yksikössä

SubjektiVerbi yksikössä
Toinen keino onveronkevennykset.
Erityisjalkapallojoukkueiden yleinen ongelmaonsuuret taso- ja ikäerot.
Kolmas paikkajakoon vaikuttava seikkaonpoliittiset voimasuhteet.

Joskus on hankalaa päättää, valitsisiko yksikkö- vai monikkomuotoisen verbin. Tällöin voi valita esimerkiksi toisena keinona -tyyppisen ilmauksen (toisena keinona ovat veronkevennykset) tai muuttaa sanajärjestystä (veronkevennykset ovat toinen keino).

Osa nuorista lukee paljon

• Sellaisissa lauseissa kuin osa nuorista vastustaa, neljännes öljystä jäätyi on tekijää tms. tarkoittavana subjektina ilmaustyyppi ”osa jostakin”. Siinä osaa ilmaisevan sanan parina on -sta/-stä-päätteinen eli elatiivisijainen ilmaus (nuorista), joka osoittaa, mistä kokonaisuudesta on kysymys. Verbi on yksikössä:

Valtaosa susista elää itäosassa maata.

Vakavaa masennusta sairastavista vain viidennes saa riittävää hoitoa.

Kuusi prosenttia vastanneista oli onnistunut valitsemallaan ihmedieetillä.

Verbi on tässä ilmaustyypissä yksikkömuotoinen myös lukusanojen yhteydessä:

Vain kolme mukana olleista opiskelijoista kieltäytyi jatkotehtävistä.

• Monikkomuotoiset sanat puolet ja loput käyttäytyvät tässä kokonaisuuden osaa tarkoittavassa ilmaustyypissä (puolet kahvista) samalla tavalla kuin yksikölliset osa, viidennes jne. Verbi on siis yksikössä:

Puolet kahvista jäi vielä pannuun.

Puolet 2000-luvun vauvoista elää satavuotiaiksi.

Loput miehistöstä jäi vielä odottamaan maihinpääsyä.
(Vrt. muutoin: Loput jäivät odottamaan.)

• Kokonaisuuden osia luonnehditaan osa lapsista oli... -tyyppisissä (predikatiivi)lauseissa tavallisesti partitiivimuotoisella ilmauksella, joka vastaa kysymykseen millaista, millaisia, mitä? Kun painotetaan pikemminkin ryhmän osia tai jäseniä, käytetään yleensä monikkoa, ja kun puhutaan aineesta tai ihmisjoukosta kokonaisuutena, käytetään tavallisesti yksikköä (kylmää) (ks. tarkemmin ohjetta Predikatiivi: nuoriso oli tyytyväistä ~ tyytyväinen, osa oli iloisia kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):

Monikko

Viisi haastatelluista lapsista oli 13-vuotiaita.

Osa löydetyistä aseista oli luvallisia ja osa luvattomia.

Noin puolet väestöstä on muslimeja, 10 % kristittyjä ja loput animisteja.

Yksikkö

Juon yhtä kahvikupillista niin kauan, että puolet kahvista on ihan kylmää.

1600-luvulla suurin osa kansasta oli edelleen lukutaidotonta.
– Vrt. mahdollinen myös: osa kansasta oli lukutaidottomia (yksilöitä erittelevämpi).

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta