Kohteliaisuuden kielelliset ilmaisukeinot

Ohje lyhyesti

Kohteliaisuuden kielelliset ilmaisukeinot liittyvät erityisesti tervehdyksiin, kiittämisiin ja anteeksipyyntöihin, mutta myös kehotuksiin, pyyntöihin ja kysymyksiin.

Kehotuksia ja pyyntöjä tarkastellaan kohteliaisuuden ilmaisemisen näkökulmasta seuraavissa ohjeissa:

• Kohtelias kehotus tai pyyntö: käskymuoto (Ota lääke aamulla, Älkää unohtako eräpäivää!)
• Kohtelias kehotus tai pyyntö: väitelause (Maksatte kassalla, Siirrytään sisälle)
• Kohtelias kehotus tai pyyntö: konditionaali (Ottaisin kahvin, Veisitkö roskat)
• Kohtelias kehotus tai pyyntö: potentiaali (Allekirjoittanet vetoomuksen)
• Kohtelias kehotus tai pyyntö: kysymysmuoto (Allekirjoitatko tämänkin)
• Kohtelias kehotus tai pyyntö: liitepartikkelit -han, -pa ja -s (Sammutathan valot! Nukkukaapas nyt!)

Kohteliaisuuskäytänteitä tarkastellaan lisäksi seuraavissa ohjeissa:

• Alkukirjain tyyli- ja kohteliaisuuskeinona
• Sähköposti, kirje ja muut viestit
• Teitittely: oletteko kokeillut tätä?
• Aikamuotoja: ja nimi oli? (kohtelias imperfekti)
• Liitteet -pa/-pä ja -s: tulepas tänne

Tässä ohjeessa kuvaillaan yleisellä tasolla sitä, mitä kohteliaisuus eri tilanteissa tarkoittaa. Ohjeen osat ovat seuraavat:

• Mitä kohteliaisuus on?
• Kohteliaisuuden kielellisiä ilmaisukeinoja

Koko ohje

Mitä kohteliaisuus on?

Kohteliaisuus on kulttuuriin, kieliyhteisöön ja aikaan sidoksissa oleva ilmiö, jolla tarkoitetaan toisen ihmisen ja hänen asemansa arvostavaa huomioon ottamista vuorovaikutuksessa.

Kohteliaisuus on myös hyvin henkilökohtainen asia: se liittyy vahvasti yksilön odotuksiin siitä, kuinka häntä tulisi kohdella ihmisenä eri tilanteissa ja kuinka hänen tulisi kohdella muita.

Eri kulttuureissa ja samankin kulttuurin sisällä esimerkiksi eri-ikäisten keskuudessa ilmaistaan ja tulkitaan eri tavoin sitä, miten toinen ihminen otetaan arvostaen huomioon. Tavoitteena on yleensä mahdollisimman ristiriidaton ja sujuva kanssakäyminen, jossa jokainen voisi säilyttää kasvonsa.

Monissa tilanteissa on odotuksenmukaista pitää riittävää etäisyyttä toiseen ihmiseen, välttää toisen reviirille astumista ja toimia muodollisen kohteliaasti. Toisissa tilanteissa taas halutaan olla tuttavallisia ja osoittaa läheisyyttä.

Kohteliaisuuden kielellisiä ilmaisukeinoja

Kohteliaisuuden kielelliset ilmaisukeinot liittyvät erityisesti tervehdyksiin, kiittämisiin ja anteeksipyyntöihin, mutta myös kehotuksiin, pyyntöihin ja kysymyksiin.

Esimerkiksi kehotukset paljastavat herkästi kehotuksen esittäjän ja vastaanottajan keskinäiset valtasuhteet. Kehotusten yhteydessä huomataan helposti myös liian tuttavalliset tai liian muodolliset ilmaukset – siis tilanteen muodollisuusasteen näkökulmasta epäsopivat ilmaukset.

Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa on omat kohteliaisuuskäytänteensä, samoin eri rooleja koskevat omanlaisensa odotukset. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävässä toimivan rooli velvoittaa käyttämään tietynlaisia kielellisiä ilmauksia, jollaisia taas asiakkaalta ei edellytetä. Eroja on myös eri asiakaspalvelutehtävien muodollisuusasteissa (vrt. myyjä, lääkäri ja poliisi).

Toisaalta tietyntyyppinen ilmaus voi yhdessä vuorovaikutustilanteessa olla sopiva, mutta toisessa se saatetaan tulkita liioitellun kohteliaaksi tai liian tuttavalliseksi. Kohteliaisuuden kielellisistä keinoista puhuttaessa onkin tärkeää pitää mielessä, että kyseessä on viime kädessä ihmisten – niin toisilleen vieraiden kuin tuttujenkin – välisten suhteiden ja odotusten tarkastelu. Subjektiivisista asioista ei voi esittää tyhjentäviä ja yksiselitteisiä kuvauksia.

Kohteliaisuuden kielelliset ilmaisukeinot ovat moninaiset, mutta pelkkä muoto ei välttämättä ratkaise, onko ilmaus tulkittavissa kohteliaaksi vai ei. Esimerkiksi suora käskymuoto (klikkaa) tai pelkkä yhden sanan pyyntö (kahvi) voi tietyissä tilanteissa olla neutraalin kohtelias, kun taas epäsuora, kysymyksen muotoinen kehotus saattaa vaikuttaa jopa koomiselta:

Monissa tilanteissa käskymuotoa voi pehmentää esimerkiksi liitepartikkelien -han/-hän tai -pa/-pä, -pas/-päs avulla:

Myös kysymys- tai konditionaalimuoto vaikuttaa monissa tilanteissa niin, että ilmaus on pikemminkin kohtelias pyyntö kuin kehotus. Nämä verbimuodothan eivät suoraan velvoita kuulijaa toimintaan:

Asiasanat

• affektiivisuus
• imperatiivi
• kehotus
• kohteliaisuus
• käskylauseet
• tekstilajit
• tunneilmaukset
• tyyli
• verbit

Anna palautetta tästä ohjeesta