Heittomerkki

Ohje lyhyesti

Heittomerkillä ’ helpotetaan sananmuotojen hahmottamista. Sitä käytetään erottamaan kahta samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin:

raa’an
liu’un

Heittomerkkiä käytetään myös vierasperäisten sanojen taivutuksessa, jos sana kirjoitettaessa päättyy konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin:

Bardot’lle
show’ta

Lisäksi heittomerkkiä käytetään runokielessä vokaalin pois jättämisen merkkinä:

kell’ onni on

Samaa merkkiä käytetään myös puolilainausmerkkinä (ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Tämän ohjeen osat ovat seuraavat:

Heittomerkki vokaalien välissä
Heittomerkki ja vierasperäiset sanat
Heittomerkki poiston merkkinä (varsinkin vanhassa runokielessä)
Merkin tuottaminen
Tiesitkö? Heittomerkin nimitys

Koko ohje

Heittomerkki vokaalien välissä

Heittomerkillä erotetaan sanan sisässä kaksi samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin:

raa’an, raa’at (< raaka), raa’asti

vaa’an, vaa’at (< vaaka)

rei’itin, rei’itys

rei’issä (reikä-sanan monikkomuoto)

i’issä (ikä-sanan monikkomuoto)

ko’oissa (koko-sanan monikkomuoto)

ruo’on, ruo’oissa (< ruoko)

liu'ut (< liukua, liuku)

nau’un, nau’uit (< naukua)

Jos sana joudutaan jakamaan riviltä toiselle tällaisten vokaalien välistä, heittomerkki jätetään pois (jakamista ei kuitenkaan suositella):

rei-
itys

vaa-
an

Selvyyden vuoksi heittomerkkiä voi joskus käyttää merkitsemään tavunrajaa myös kahden eri vokaalin välissä, esim. ruko: ru'oissa (vrt. ruoka: ruoissa). Yleensä tekstiyhteys kuitenkin paljastaa tarkoitetun merkityksen ilman heittomerkkiä.

Heittomerkki ja vierasperäiset sanat

Heittomerkkiä käytetään taivutettaessa vierasperäisiä sanoja, joiden kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin. Kun sanan lopussa on taivutuspääte tai muuta lisäainesta (johdin tai liite), tämän edelle merkitään heittomerkki:

Hetemaj’n (luetaan: hetemain)

Kaj’lle, Kaj’kin (luetaan: kaille, kaikin ’myös Kai’)

Bordeaux’ssa (luetaan: bordoossa)

bordeaux’lainen (luetaan: bordoolainen)

(teidän) show’nne (luetaan: šounne)

flow’n, flow’ssa, flow’hun (luetaan: floun, floussa, flouhun)

Heittomerkillä voi tarvittaessa osoittaa, mikä on vierasperäisen sanan perusmuoto, jos se on taivutusmuodon perusteella epäselvää.

Häntä kutsuttiin Sir’iksi (luetaan: ”sööriksi”).

– Vrt. merkintätavassa ”Häntä kutsuttiin Siriksi” hahmottuu perusmuodoksi Siri.

Englanninkielisissä tuotenimissä ja toiminimissä, kuten ravintoloiden nimissä, voi lopussa olla joko monikon s tai genetiivin heittomerkki ja s. Kun tällaista nimeä taivutetaan suomenkielisessä lauseessa, se käsitetään nimen perusmuodoksi:

McDonald’s, McDonald’sissa

Heittomerkki poiston merkkinä (varsinkin vanhassa runokielessä)

Runokielessä heittomerkillä on varsinkin aikaisemmin osoitettu, että sanan loppuvokaali on jätetty pois:

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön – –.

Joskus näkee heittomerkkiä käytettävän poiston merkkinä myös englannin mallin mukaan: heittomerkillä on korvattu vuosiluvun kaksi ensimmäistä numeroa: Törmä ’08. Suomenkielisissä teksteissä luku kirjoitetaan ilman heittomerkkiä (Törmä 08), joskin kokonaan merkitty vuosiluku on selvin: 2008.

Merkin tuottaminen

Windows-ohjelmissa merkki tuotetaan painamalla Alt-merkkiä ja näppäilemällä samalla oikeanpuoleisesta numeronäppäimistöstä 0146 (Num Lock -toiminto päällä).

Myös ä-kirjaimen oikealla puolella olevaa näppäintä painamalla saa tehtyä merkin, jonka esimerkiksi Word-ohjelma muuttaa suomessa käytettäväksi heittomerkiksi.

Joillain näppäimistöillä heittomerkin voi tuottaa yhdistelmällä Alt Gr + pilkku.

Tiesitkö?

Heittomerkin nimitys

Heittomerkin nimitys selittyy sillä, että sitä on käytetty pois jätetyn (”pois heittyneen”) kirjaimen merkkinä. Nykyisin merkkiä ei juuri käytetä tähän tarkoitukseen, vaan kirjoitetaan esimerkiksi yhtäkkiä eikä yht’äkkiä.