Luvut ja numerot: järjestysluvut

Ohje lyhyesti

Järjestysluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluku ilmaistaan numeroilla seuraavin tavoin:

numeron perässä on piste: 31. kesäolympialaiset
numeron perässä on kaksoispiste ja järjestysluvun tunnus: hänen sijoituksensa oli 5:s
roomalaisin numeroin: paavi Pius XII

Tämän ohjeen osat ovat seuraavat:

Järjestysluvun tunnus
Järjestysluku numeroin: merkintätavat
Ensimmäinen ja yhdes, toinen ja kahdes
Järjestysluvut lakipykälissä
Tiesitkö? Sadas ja sadannes
Tiesitkö? Järjestyslukujen sanaluokka

Järjestyslukujen taivuttamisesta on oma ohjeensa:

Luvut ja numerot: Järjestyslukujen taivuttaminen

Koko ohje

Järjestysluvun tunnus

Järjestysluvun merkkinä eli tunnuksena on perusmuodossa -s (kolmas, seitsemäs). Taivutusmuodoissa tunnuksena on -nne- (kolmannen), -nte- (kolmantena), -t- (kolmatta) tai -nsi- (kolmansia, jossa i osoittaa monikkoa).

Moniosaisissa järjestysluvuissa tunnus toistuu periaatteessa luvun kaikissa osissa (ks. kuitenkin ohjetta pitkien lukujen ääneen lukemisesta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):

viideskymmenesviides

Luvuissa, joiden lopussa on -toista (11–19), järjestysluvun tunnus on vain ensimmäisessä osassa: viidestoista, seitsemännessätoista, kahdeksanneksitoista.

Järjestysluku numeroin: merkintätavat

1) Numeron perässä on piste
Tämä on lyhyin ja yleisin tapa merkitä järjestysluku.

2. [toinen]

46. [neljäskymmeneskuudes]

133. [sadaskolmaskymmeneskolmas]

2. luokka
3.-luokkalainen

3.–6. §

2.–7. marraskuuta

24.12. [kahdeskymmenesneljäs kahdettatoista]

2) Numeron perässä on kaksoispiste ja järjestysluvun tunnus
Kun järjestysluku on perusmuodossa eli nominatiivissa, on tämä merkintätapa yksiselitteinen varsinkin virkkeen lopussa.

4:s [neljäs]

13:s [kolmastoista]

Hän oli kilpailussa 11:s. [yhdestoista]

Huom.
1:nen [ensimmäinen]
2:nen [toinen]

Taivutusmuodoista ks. erillistä ohjetta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

3) Roomalainen numero

Kaarle XVI Kustaa [kuudestoista]

XXIX olympialaiset

Roomalaisista numeroista on erillinen ohje, ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Ensimmäinen ja yhdes, toinen ja kahdes

Peruslukuja yksi ja kaksi vastaavat järjestysluvut ensimmäinen ja toinen. Järjestyslukumuotoja yhdes ja kahdes käytetään varsinkin luvuissa yhdestoista ja kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas jne.

Lisäksi yhdes ja kahdes esiintyvät joskus yhdyssanan jälkiosana, esim. kahdeskymmenesyhdes, kolmaskymmeneskahdes, mutta tavallisempia ovat kuitenkin vaihtoehdot kahdeskymmenesensimmäinen, kolmaskymmenestoinen.

Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).

Järjestysluvut lakipykälissä

Lakiteksteissä ei ole tapana merkitä pykälien ja momenttien järjestysnumeroiden perään järjestystä osoittavaa pistettä, esimerkiksi 15 §. Kuitenkin kun lakiin viitataan yleiskielisessä tekstissä, on selvempää käyttää pisteellistä merkintätapaa:

15. §

Pykälämerkin voi laittaa myös luvun edelle:

§:issä 2 ja 5 [pykälissä kaksi ja viisi]

Tiesitkö?

Sadas ja sadannes

Sadannes on sadasosaa tarkoittava murtoluku, sadas taas on järjestysluku:

Juha Mieto hävisi Thomas Wassbergille sekunnin sadanneksella.
Etkö usko vielä sadannellakaan kerralla?

Järjestyslukujen sanaluokka

Järjestysluvut, kuten ensimmäinen, toinen, kolmas jne. ovat luonteeltaan kahtalaisia. Merkityksensä puolesta ne ovat lukusanoja eli numeraaleja.

Toisaalta ne kuitenkin käyttäytyvät lauseessa pitkälti samaan tapaan kuin esimerkiksi superlatiivimuotoiset adjektiivit, kuten suurin ja pienin. Ne voi siis luokittaa myös adjektiivien sanaluokkaan kuuluviksi.

Aihetta on käsitelty Kielikellon jutussa Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja? (linkki on kohdassa Lisätietoa muualla).