Kysymyksellä pyydetään tyypillisesti tietoa tai varmistusta:
Mihin tuotteen voi palauttaa?
Ehtiikö kirje huomiseksi perille?
Erityisesti -ko/-kö-aineksisen verbin (vietkö) sisältävää kysymyslausetta käytetään myös pyyntönä tai epäsuorana kehotuksena. Epäsuoruudesta syntyy kohteliaisuuden vaikutelma: kuulijalle jää ainakin teoreettinen mahdollisuus tulkita esitetty ilmaus kysymyksenä, ei varsinaisesti toimintaan velvoittavana kehotuksena. – Koska lause ei tässä yhteydessä ole kysymyksen tehtävässä, kysymysmerkkiäkään ei välttämättä tarvita:
Vietkö kirjeen postiin.
Käyttekö tuohon vatsallenne. (lääkäri potilaalle)
Muistitko käsihygienian? (käsienpesukehotus terveysaseman WC:n seinällä)
Konditionaalimuotoinen -isi-aineksen sisältävä kysymys
Veisitkö kirjeen on vieläkin epäsuorempi; ks. ohjetta
Kohtelias kehotus tai pyyntö: konditionaali (Ottaisin kahvin, Veisitkö roskat) kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Mahdollisuutta ilmaisevia verbejä, kuten
voida,
mahtaa,
osata tai
ehtiä, käytetään joskus vahvistamassa kysymysmuotoisen pyynnön kohteliaisuutta:
Voitteko suositella edullista laskutusohjelmaa seuramme tarpeisiin.
– Vrt. suora käskylause: Suositelkaa edullista laskutusohjelmaa – –.
Mahtaako teillä olla myynnissä 30-luvun Aino-tuoleja?
– Vrt. Onko teillä myynnissä 30-luvun Aino-tuoleja?
Lähetin tekstiehdotuksen sähköpostilla. Ehditkö katsoa sen ennen huomista?
– Vrt. Katsotko sen ennen huomista.
Voisitteko neuvoa, mistä voisi ostaa siistejä käytettyjä lastenvaatteita?
– Vrt. suorempi mutta yhtä lailla kohtelias: Voitteko neuvoa – –.
Mahtaisitteko osata neuvoa, mistä voisi tiedustella kirjastojen kesätyöpaikkoja?
– Vrt. Osaisitteko ~ Osaatteko neuvoa – –? ~ Mistähän voisi tiedustella – –?