Siirry sisältöön

Objekti: muotovaihtelun periaatteet

Ohje lyhyesti

Objektin sijamuodon valintaan vaikuttavat varsin monet eri tekijät. Järjestelmä onkin kokonaisuudessaan melko mutkikas.

Objektin muoto vaihtelee mm. sen mukaan, onko kyseessä myöntö- vai kieltomuotoinen lause, kokonaisuus vai epämääräinen paljous, onko verbi aktiivissa vai passiivissa, käskymuodossa vai ei. Lisäksi muotoon vaikuttaa se, esitetäänkö tilanne päättyneenä kokonaisuutena vai jollain tavalla keskeneräisenä.

Viime vuonna raati valitsi voittajan.
Tänä vuonna se ei valitse voittajaa.

Hän ostaa aina joululahjaksi vuoden myydyimmät kirjat.
Hän ostaa aina joululahjaksi vuoden myydyimpiä kirjoja.

Seuraavaksi lukupiirissä luetaan Tuntematon sotilas.
Seuraavaksi lukupiirissä luemme Tuntemattoman sotilaan.
Lukekaa seuraavaksi Tuntematon sotilas!

Luimme Tuntemattoman sotilaan kuukaudessa.
Luimme Tuntematonta sotilasta monta kuukautta.

Osa verbeistä saa peruskäytössään partitiiviobjektin (rakastan häntä, melu häiritsi opetusta), mutta tietyin edellytyksin vaihteluakin voi esiintyä: rakastin hänet vahvaksi.

Tässä ohjeessa esitetään lyhyesti ja karkeistetusti objektin sijavaihtelun yleisluontoiset pääperiaatteet. Kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa on yksityiskohtaisempia objektin muodon valintaa koskevia ohjeita.

Koko ohje

Objektin sijan valinta: yleisperiaatteet

• Objektin sijamuodot ovat partitiivi (Kirjoitin kirjaa ja artikkeleita), genetiivi (Kirjoitan kirjan), perusmuoto eli nominatiivi (Kirjoita kirja ja artikkelit) sekä muutamien pronominien tapauksessa -t-muoto eli akkusatiivi (Näin hänet).

Lauseen objektin sijamuodon valintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Ne on yleistävästi koottu seuraavaan taulukkoon: 

Taulukko: Objektin sijavaihteluun vaikuttavia tekijöitä (objektit lihavoitu)

Lause myöntömutoinenLause kieltomuotoinen
Kirjoitan kirjeen pian.En kirjoita kirjettä.
Kyse kokonaisuudesta Kyse epämääräisestä paljoudesta
Hän söi omenan ja banaanit.Hän söi omenoita ja puuroa.
Hän kirjoittaa kirjeitä usein.
Tilanne esitetään kokonaisuutena tai rajattunaTilanne esitetään keskeneräisenä tai muuten rajoiltaan avoimena
Hän kirjoitti kirjan.Hän kirjoitti kirjaa.

Verbikin voi olla luonteeltaan joko rajattua tai rajoiltaan avointa tilannetta ilmaiseva: Pelaaja unohti yleisön, hän lähestyi maalia.

Lauseessa tavallinen subjekti
(verbi mukautuu subjektin
persoonaan)
Lauseessa ei tavallista subjektia
Hän haki postin.
Posti haetaan. (passiivilause)
Hain postin. (subjekti piilossa verbissä)Hae posti. (käskylause)
Minun täytyy hakea posti. (täytyy-rakenne, subjektina minun)

Persoonapronominien ja kuka-pronominin objektimuoto on -t-loppuinen (muotoa kutsutaan nimellä akkusatiivi): minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet.

Kenet valittiin Super Bowlin arvokkaimmaksi pelaajaksi? 

Viime vuoden mestari Auriol ajoi Kataloniassa maaliin neljäntenä, mutta hänet hylättiin.

• Objektin sijamuodon valintaan vaikuttaa siis ensinnäkin se, onko lause myöntö- vai kieltomuodossa: Kirjoitan kirjan, en kirjoita artikkelia.

Lisäksi vaikutusta on sillä, puhutaanko määräkokonaisuudesta (Join kahvin) vai epämääräisestä paljoudesta (Join kahvia), esitetäänkö tilanne päättyneenä vai keskeneräisenä (Kirjoitan kirjan/kirjaa) ja millainen verbi on luonteeltaan, esim. rakastan elämää (ei: elämän), voitin kilpailun (ei: kilpailua).

Objektin muotoon vaikuttaa myös lauseen rakenne, toisin sanoen se, onko myöntölauseessa tavallista subjektia vai ei eli mukautuuko verbi subjektin persoonaan vai ei. Esimerkiksi lauseessa Hän kirjoitti kirjan on subjektina hän ja verbi kirjoittaa mukautuu muodoltaan sen persoonaan (hän kirjoitti); tällöin objekti on muodossa kirjan (ei: kirja).

Sen sijaan passiivilauseessa Kirja kirjoitetaan yhdessä ja käskylauseessa Lue kirja ei ole subjektia, johon verbi voisi mukautua; siksi objekti on niissä perusmuodossa kirja.

Omanlaistaan objektin muotovaihtelua esiintyy rakenteeltaan mutkikkaissa lauseissa, joissa objekti ei suoraan liity lauseen pääverbiin, kuten esimerkissä Opettaja näytti näppärän tavan sulkea piirakan kuori ~ kuoren (ks. infinitiivin objektia koskevia ohjeita kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). 

Lauseenvastikkeissa objekti on tavallisesti samassa muodossa kuin olisi vastaavassa sivulauseessa: Kerroin kaikille nähneeni mäyrän; Kerroin kaikille, että olin nähnyt mäyrän (ks. lauseenvastikkeita käsitteleviä ohjeita kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta