Ajanilmaukset: päiväys ja vuosiluku

Suomenkielisissä teksteissä käytettävä tapa merkitä päiväys (24.12.2014) on ns. nouseva päiväys. Laskeva päiväys (2014-12-24) on kansainvälisen päivämäärästandardin mukainen, mutta sitä ei suositella suomenkielisiin teksteihin. Kaikkiin yhteyksiin sopiva päiväys on tyyppiä 24. joulukuuta 2014.

Kymmentä pienemmissä numeroissa ei ole tarpeen käyttää etunollia (siis ei: ”01.02.2014”).

Mikäli päiväyksestä jätetään pois vuosiluku, lisätään piste kuitenkin sekä päivän että kuukauden perään:

24.12. (ei ”24.12”, joka luettaisiin ”kahdeskymmenesneljäs kaksitoista”)

Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:

Koulu loppuu tänä vuonna 3.6.

Vuosilukujen merkitseminen

Virallisissa yhteyksissä ja muutenkin tyyliltään neutraaliksi tarkoitetussa asiatekstissä kannattaa vuosiluku merkitä kokonaan:

21.1.2021

Epämuodollisissa yhteyksissä vuosiluvusta jätetään usein vuosisadat pois eli merkitään pelkästään kaksi viimeistä numeroa:

21.1.21

Epämuodollisissa ja arkisissa yhteyksissä näkee käytettävän myös ilmaustyyppiä, johon on merkitty vain vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa:

Vuosi 09 oli organisaatiossamme suurten muutosten aikaa.

Vuonna -09 tapahtui elämässäni paljon.

Vuosikymmenet voi merkitä ilman vuosisatoja ja -tuhansia, jos ei synny epäselvyyttä:

60-luvulla yhteiskunta muuttui paljon.

1970- ja 80-luvuilla ~ 1970- ja 80-luvulla

Päivämäärien taivuttaminen

Taivutuspäätteitä ei tarvitse merkitä esimerkiksi seuraavanlaisissa päivämäärämerkinnöissä, jos numeron lukutapa on yhteyden perusteella selvä:

30. syyskuuta asti ~ 30:nteen syyskuuta asti ~ 30.9. asti

14. heinäkuuta alkaen ~ 14:nnestä heinäkuuta alkaen ~ 14.7. alkaen

Tarjous on voimassa 14. ja 30. heinäkuuta välisen ajan ~ 14:nnen ja 30:nnen heinäkuuta välisen ajan ~ 14.–30.7. ~ 14.–30. heinäkuuta.

Kun kuukausi on päivän edellä, taivutuspääte merkitään selvyyden vuoksi:

Puisto on auki syyskuun 30:nteen asti.

Tarjous on voimassa toukokuun 14:nnen ja 30:nnen välisen ajan.