Suomenkielisissä teksteissä päiväykseen merkitään ensin päivä, sitten kuukausi ja vuosi. Päivää ja kuukautta ilmaisevien numeroiden jälkeen ei tule välilyöntiä:
Sopimus päättyy 3.4.2025.
Päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste, sillä kyseessä ovat järjestysluvut: 3.4. = ’kolmas neljättä’ (kolmantena päivänä huhtikuuta, joka on neljäs kuukausi).
Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta:
Mahdollisia vierailupäiviä ovat 12.5., 14.5. ja 18.5.
Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään:
Liikkeemme on auki vielä 15.11.–5.12.
Alkaako loma tänä vuonna 22.12.?
Suomenkielisissä teksteissä käytettävä tapa merkitä päiväys (24.12.2014) on ns. nouseva päiväys. Laskeva päiväys (2014-12-24) on kansainvälisen päivämäärästandardin mukainen, mutta sitä ei suositella suomenkielisiin teksteihin. Kaikkiin yhteyksiin sopiva päiväys on tyyppiä 24. joulukuuta 2014.
Kymmentä pienemmissä numeroissa ei ole tarpeen käyttää etunollia (siis ei: ”01.02.2014”).
Mikäli päiväyksestä jätetään pois vuosiluku, lisätään järjestyslukua osoittava piste kuitenkin sekä päivän että kuukauden perään:
24.12. (luetaan asussa ”kahdeskymmenesneljäs kahdettatoista”, ei siis: ”24.12”, joka luettaisiin asussa ”kahdeskymmenesneljäs kaksitoista”)
Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Virkkeen päättävät kysymysmerkki ja huutomerkki merkitään kyllä päivämäärän pisteen perään:Koulu loppuu tänä vuonna 3.6.
Loppuuko koulu tänä vuonna 3.6.?
Koulu loppuu tänä vuonna vasta 3.6.!
Virallisissa yhteyksissä ja muutenkin tyyliltään neutraaliksi tarkoitetussa asiatekstissä kannattaa vuosiluku merkitä kokonaan:
21.1.2021
Epämuodollisissa yhteyksissä vuosiluvusta jätetään usein vuosisadat pois eli merkitään pelkästään kaksi viimeistä numeroa:
21.1.21
Epämuodollisissa ja arkisissa yhteyksissä näkee käytettävän
myös ilmaustyyppiä, johon on merkitty vain vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa:
Vuosi 09 oli organisaatiossamme suurten muutosten aikaa.
Vuonna -09 tapahtui elämässäni paljon.
Vuosikymmenet voi merkitä ilman vuosisatoja ja -tuhansia, jos ei synny epäselvyyttä:
60-luvulla yhteiskunta muuttui paljon.
1970- ja 80-luvuilla ~ 1970- ja 80-luvulla
Taivutuspäätteitä ei tarvitse merkitä esimerkiksi seuraavanlaisissa päivämäärämerkinnöissä, jos numeron lukutapa on yhteyden perusteella selvä:
30. syyskuuta asti ~ 30:nteen syyskuuta asti ~ 30.9. asti
14. heinäkuuta alkaen ~ 14:nnestä heinäkuuta alkaen ~ 14.7. alkaen
Tarjous on voimassa 14. ja 30. heinäkuuta välisen ajan ~ 14:nnen ja 30:nnen heinäkuuta välisen ajan ~ 14.–30.7. ~ 14.–30. heinäkuuta.
Kun kuukausi on päivän edellä, taivutuspääte merkitään selvyyden vuoksi:
Puisto on auki syyskuun 30:nteen asti.
Tarjous on voimassa toukokuun 14:nnen ja 30:nnen välisen ajan.
Lomakkeissa käytetään joskus vinoviivapäiväystä:
__/__ 20__