Ajanilmaukset: päiväys ja vuosiluku

Ohje lyhyesti

Suomenkielisissä teksteissä päiväykseen merkitään ensin päivä, sitten kuukausi ja vuosi. Päivää ja kuukautta ilmaisevien numeroiden jälkeen ei tule välilyöntiä:

Päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste, sillä kyseessä ovat järjestysluvut:

Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta:

Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään:

Ohjeen osat ovat seuraavat:

• Vuosilukujen merkitseminen
• Päivämäärien taivuttaminen

Koko ohje

Suomenkielisissä teksteissä käytettävä tapa merkitä päiväys (24.12.2014) on ns. nouseva päiväys. Laskeva päiväys (2014-12-24) on kansainvälisen päivämäärästandardin mukainen, mutta sitä ei suositella suomenkielisiin teksteihin. Kaikkiin yhteyksiin sopiva päiväys on tyyppiä 24. joulukuuta 2014.

Kymmentä pienemmissä numeroissa ei ole tarpeen käyttää etunollia (siis ei: ”01.02.2014”).

Mikäli päiväyksestä jätetään pois vuosiluku, lisätään järjestyslukua osoittava piste kuitenkin sekä päivän että kuukauden perään:

Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:

Virkkeen päättävät kysymysmerkki ja huutomerkki merkitään kyllä päivämäärän pisteen perään:

Vastaavasti päivämäärän piste säilyy myös esimerkiksi kaksoispisteen edellä; usein tällaisissa yhteyksissä on kuitenkin selvempää merkitä mukaan myös vuosiluku:

Huom. Perinteisessä kirjeessä päiväyksen merkitsemiseen on monta tapaa. Juhlallisissa tai muuten muodollisissa yhteyksissä käytetään muotoja, joissa on mukana sana päivänä ja joissa kuukausi ilmaistaan sanana. Päiväykseen voi myös lisätä kirjoituspaikkakunnan nimen. Seuraavassa on erilaisia päiväyksen muotoja:

Päiväyksen voi kirjoittaa kirjeen alkuun ennen tervehdystä esimerkiksi sivun oikeaan reunaan. Aiemmin oli tavallista kirjoittaa päiväys ennen allekirjoitusta kirjeen loppuun, ja tällaista merkintätapaa käytetään yhä esimerkiksi joissakin lomakkeissa.

Vuosilukujen merkitseminen

Virallisissa yhteyksissä ja muutenkin tyyliltään neutraaliksi tarkoitetussa asiatekstissä kannattaa vuosiluku merkitä kokonaan:

Epämuodollisissa yhteyksissä vuosiluvusta jätetään usein vuosisadat pois eli merkitään pelkästään kaksi viimeistä numeroa:

Epämuodollisissa ja arkisissa yhteyksissä näkee käytettävän myös ilmaustyyppiä, johon on merkitty vain vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa:

Vuosikymmenet voi merkitä ilman vuosisatoja ja -tuhansia, jos ei synny epäselvyyttä:

Päivämäärien taivuttaminen

Taivutuspäätteitä ei tarvitse merkitä esimerkiksi seuraavanlaisissa päivämäärämerkinnöissä, jos numeron lukutapa on yhteyden perusteella selvä:

Kun kuukausi on päivän edellä, taivutuspääte merkitään selvyyden vuoksi:

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• ajanilmaukset
• järjestysluvut
• kirje
• numeroilmaukset
• numerot
• piste
• päiväys
• taivutus
• tekstilajit
• tyyli

Anna palautetta tästä ohjeesta