Ajatusviiva: rajakohdat ja osapuolet (20–29-vuotiaat, Suomi–Ruotsi-maaottelu)
Ohje lyhyesti
Ajatusviivaa käytetään ääripäitä, rajakohtia, osapuolia yms. osoittavien sanojen ja numeroiden välissä:
7–9-vuotiaat
Suomi–Ruotsi-maaottelu
suomi–somali-sanakirja
Keravan–Lahden oikorata
Paasikiven–Kekkosen linja
hinta–laatu-suhde ~ hinta-laatusuhde
kello 9–12
vuosina 1995–2003
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Koko ohje
Ajatusviiva rajakohtien ja reitin päätepisteiden välissä
Ajatusviivaa käytetään, kun halutaan ilmaista esimerkiksi jonkin alku- ja loppukohtaa tai muita rajakohtia, ääripäitä tai reitin päätepisteitä:
20–30-vuotiaat
10–15 %
Liike on kiinni 1.–4.1.
Palvelumme on auki ma–ke klo 9–12.
(Asiallisemmin: Palvelumme on auki maanantaista keskiviikkoon kello 9–12.)
Elias Lönnrot työskenteli professorina vuosina 1853–1862.
2–4 metriä ~ kaksi–neljä metriä (lukutapoja: kahdesta neljään metriä, kaksi neljä metriä, arkisessa tyylissä myös ”kaksi viiva neljä metriä”; lukutavoista tarkemmin ohjeen lopussa)
Helsingin–Hämeenlinnan moottoritie
rataosuus Helsinki–Tampere
Ajatusviivaa käytetään silloinkin, kun loppurajaa ei merkitä:
s. 135– (lukutapoja: sivulta 135 alkaen, sivulta 135 eteenpäin, sivu 135 ja seuraavat)
Sanoina kirjoitettujen lukujen sekä kuukausien välissä voi ajatusviivan tilalla käyttää myös yhdysmerkkiä:
neli–viisikuinen ~ neli-viisikuinen
elo–syyskuussa ~ elo-syyskuussa
Ajatusviivaa ei käytetä kiinteissä sanapareissa, joissa on peräkkäiset kirjaimin kirjoitetut luvut:
pari kolme euroa, kolme neljä päivää
Ajatusviiva osapuolten välissä (Suomi–Ruotsi-maaottelu)
Ajatusviivalla erotetaan sopimusten, seurojen, järjestöjen, otteluiden yms. osapuolia. Jos ajatusviivalla erotetut sanat ovat perusmuodossa, ne liitetään rakenteen jälkiosaan yhdysmerkillä:
HJK–TPS 2–2
Suomi–Ruotsi-maaottelu
suomi–ruotsi-sanakirja
Suomi–Nepal-seura
Nato–Venäjä-neuvosto
Posion–Sallan ylänkö
Paasikiven–Kekkosen linja
Masonin–Dixonin linja
Boylen–Mariotten laki
Ajatusviivalla erotetaan teoksen tekijät:
Nuolijärvi–Tiittula: Televisiokeskustelun näyttämöllä
(ks. myös tämän ohjeen viimeistä kohtaa Ajatusviiva ja useampisanaiset ilmaukset)
Jos osapuolet eivät ole erisnimiä, ajatusviivan sijasta voi yleensä käyttää yhdysmerkkiä, jolloin jälkiosan edelle ei tarvita toista viivaa. Tämä kirjoitustapa on yksinkertainen ja tavallisin:
happo-emästasapaino ~ happo–emäs-tasapaino
itä-länsisuuntainen ~ itä–länsi-suuntainen
Joskus ajatusviiva kuitenkin selventää ilmausta:
panos–tulos-ajattelu
lämpötila–aika-käyrä
Osapuolet voi joskus yhdistää viivan sijasta myös ja-sanalla:
äiti-lapsisuhde ~ äiti–lapsi-suhde ~ äidin ja lapsen suhde
hinta-laatusuhde ~ hinta–laatu-suhde ~ hinnan ja laadun suhde
(Ks. myös ohjetta Yhdysmerkki rinnasteisten osien välissä: lohi-avokadopasta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.)
Ajatusviiva plus- ja miinusmerkin yhteydessä
Jos jälkimmäistä rajaa osoittava ilmaus alkaa plus- tai miinusmerkillä, merkitään ajatusviivan molemmin puolin selvyyden vuoksi välilyönti:
+4 – +6 astetta (vrt. 4–6 plusastetta ~ 4–6 lämpöastetta)
−6 – −4 astetta (vrt. 4–6 miinusastetta ~ 4–6 pakkasastetta)
Etenkin tekniikan ja luonnontieteen alan teksteissä käytetään tällaisissa tapauksissa tavallisesti kolmea pistettä:
+4…+6 astetta
−6…−4 astetta
Ajatusviiva ja moniosaiset ilmaukset
Jos viivan erottamista ilmauksista ainakin toinen koostuu erilleen kirjoitettavista sanoista tai merkeistä, välilyöntejä kannattaa selvyyden vuoksi käyttää:
2 tuntia 20 minuuttia – 3 tuntia 15 minuuttia
23 500 – 24 700 (~ 23 500–24 700)
Oulun Kärpät – Porin Ässät 3–3
New York – Helsinki -lento (vrt. Oulu–Helsinki-lento)
Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa: Televisiokeskustelun näyttämöllä
Rajakohtailmausten lukutapoja
Rajakohtailmauksien ääneen lukemiseen on erilaisia tapoja. Yksi useimmiten toimiva keino on, että lukija pitää lyhyen tauon rajakohtien välissä. Sen sijaan rajakohtamerkintään kuuluva ajatusviiva on kirjoitetussa kielessä käytettävä merkki, jonka ääneen lukeminen on tyyliltään arkista, joten se ei esimerkiksi kokouksissa, juhlissa, julkisissa esiintymisissä yms. sovi tilaisuuden tyyliin.
| Kirjoitettuna | Ääneen luettuna |
|---|---|
| Olen lomalla 10.6.–14.7. | ”kymmenennestä kuudetta neljänteentoista seitsemättä” ”kymmenennestä kesäkuuta neljänteentoista heinäkuuta” ”kymmenes kuudetta, neljästoista seitsemättä” (pilkun kohdalla puheessa pidetään selvä tauko) ”kymmenes kesäkuuta, neljästoista heinäkuuta” ”kesäkuun kymmenennen ja heinäkuun neljännentoista välisenä aikana” (arkisessa tyylissä ”kymmenes kuudetta viiva neljästoista seitsemättä”) |
| Yhdistyksessä oli 200–250 jäsentä | ”kaksisataa, kaksisataaviisikymmentä” ”kahdestasadasta kahteensataanviiteenkymmeneen” |
| Lämpötila nousee päivisin 20–25 asteeseen | ”kahteenkymmeneen, kahteenkymmeneenviiteen” |
Vuosiluvut hahmottuvat kuulijalle helpommin, kun vuosilukujen edellä lausutaan sana vuonna tai vuosina. Tämä on hyvä apukeino etenkin silloin, kun teksti sisältää useita vuosilukuja peräkkäin.
| Kirjoitettuna | Ääneen luettuna |
|---|---|
| 1945–1950 | ”vuosina tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäviisi, tuhatyhdeksänsataaviisikymmentä” ”vuosina tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäviisi, viisikymmentä” (jälkimmäisen luvun alkuosan voi jättää pois, koska kyseessä on sama vuosisata) ”vuodesta tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäviisi vuoteen tuhatyhdeksänsataaviisikymmentä” |
| 1940, 1945–1950 ja 1955 | ”vuonna tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentä, vuosina tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäviisi, viisikymmentä ja vuonna tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäviisi” ”vuonna tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentä, vuodesta tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäviisi vuoteen viisikymmentä ja vuonna tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäviisi” |
Ääneen luettaessa selventävänä ilmauksena voi toimia myös ajanjaksolla.
1809–1917: ”ajanjaksolla tuhatkahdeksansataayhdeksän, tuhatyhdeksänsataaseitsemäntoista”
Milloin välilyönti ennen yhdysmerkkiä?
Ks. ohjetta Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa: avaimet käteen -sopimus kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Merkin tuottaminen
Tietoa merkin tuottamisesta löytyy ohjeesta Ajatusviiva (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa).
Tiesitkö?
Lääketieteen kielessä on tapana taivuttaa ajatusviivalla yhdistetyistä nimistä vain viimeistä:
- Epstein–Barrin virus
Charcot–Marie–Toothin tauti
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu