Järjestysluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluku ilmaistaan numeroilla seuraavin tavoin:
Järjestysluvun merkkinä eli tunnuksena on perusmuodossa -s (kolmas, seitsemäs). Taivutusmuodoissa tunnuksena on -nne- (kolmannen), -nte- (kolmantena), -t- (kolmatta) tai -nsi- (kolmansia, jossa i osoittaa monikkoa).
Moniosaisissa järjestysluvuissa tunnus toistuu periaatteessa luvun kaikissa osissa (ks. kuitenkin ohjetta pitkien lukujen ääneen lukemisesta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):
viideskymmenesviides
Luvuissa, joiden lopussa on -toista (11–19), järjestysluvun tunnus on vain ensimmäisessä osassa: viidestoista, seitsemännessätoista, kahdeksanneksitoista.
1) Numeron perässä on piste
Tämä on lyhyin ja yleisin tapa merkitä järjestysluku.
2. [toinen]
46. [neljäskymmeneskuudes]
133. [sadaskolmaskymmeneskolmas]
2. luokka, 3.-luokkalainen
3.–6. §
2.–7. marraskuuta
24.12. [kahdeskymmenesneljäs kahdettatoista]
2) Numeron perässä on kaksoispiste
ja järjestysluvun tunnus
Kun järjestysluku on perusmuodossa eli nominatiivissa, on tämä merkintätapa yksiselitteinen varsinkin virkkeen lopussa.
4:s [neljäs]
13:s [kolmastoista]
Hän oli kilpailussa 11:s. [yhdestoista]
Huom.
1:nen [ensimmäinen]
2:nen [toinen]
Taivutusmuodoista ks. erillistä ohjetta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
3) Roomalainen numero
Kaarle XVI Kustaa [kuudestoista]
XXIX olympialaiset
Roomalaisista numeroista on erillinen ohje, ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Peruslukuja yksi ja kaksi vastaavat järjestysluvut ensimmäinen ja toinen. Järjestyslukumuotoja yhdes ja kahdes käytetään varsinkin luvuissa yhdestoista ja kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas jne.
Lisäksi yhdes ja kahdes esiintyvät joskus yhdyssanan jälkiosana, esim. kahdeskymmenesyhdes, kolmaskymmeneskahdes, mutta tavallisempia ovat kuitenkin vaihtoehdot kahdeskymmenesensimmäinen, kolmaskymmenestoinen.
Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).
Lakiteksteissä ei ole tapana merkitä pykälien ja momenttien järjestysnumeroiden perään järjestystä osoittavaa pistettä, esimerkiksi 15 §. Kuitenkin kun lakiin viitataan yleiskielisessä tekstissä, on selvempää käyttää pisteellistä merkintätapaa:
15. §
Pykälämerkin voi laittaa myös luvun edelle:
§:issä 2 ja 5 [pykälissä kaksi ja viisi]
Sadannes on sadasosaa tarkoittava murtoluku, sadas taas on järjestysluku:
Juha Mieto hävisi Thomas Wassbergille sekunnin sadanneksella.
Etkö usko vielä sadannellakaan kerralla?