Verbi yksikössä tai monikossa: verbin edellä yksikkömuotoinen sana (nuoriso, ryhmä, osa)

Ohje lyhyesti

Kun yksikkömuotoinen tekijää tms. tarkoittava subjekti ilmaisee joukkoa (kuten yleisö), on verbi tavallisesti yksikössä:

Kun lauseen alussa on joukkoa tarkoittava yksikkömuotoinen ilmaus (kuten isoin ryhmä) ja lopussa monikkomuotoinen ilmaus (urheilijat), voi olla-verbi olla yksikössä tai monikossa:

Sanat, jotka tarkoittavat kokonaisuuden osaa, ovat yleensä yksikkömuotoisia (osa, neljännes). Kun ne sisältyvät tekijää tms. tarkoittavaan subjektiin, verbi on yksikössä:

Verbi on yksikkömuotoinen myös sanan puolet sisältävissä kokonaisuuden osaa tarkoittavissa ilmauksissa:

Ohjeen osat ovat seuraavat:

• Nuoriso on fiksua
• Isoin ryhmä on ~ ovat urheilijat
• Osa nuorista lukee paljon

Koko ohje

Nuoriso on fiksua

• Sellaiset sanat kuin perhe, aviopari, poikue, astiasto, kokoelma, kansa, nuoriso, yleisö ovat muodoltaan yksiköllisiä mutta tarkoittavat useammasta samantapaisesta jäsenestä koostuvaa kokonaisuutta. Niitä kutsutaan kieliopissa kollektiivisanoiksi. Lauseen verbi on yksikkömuotoisen sanan kanssa yksikössä:

• Jos kokonaisuuden (kuten aviopari) jäsenet tarkennetaan (esim. presidenttipari Eeva ja Martti Ahtisaari), verbi on tavallisesti yksikössä kollektiivisanan yksikkömuodon mukaan:

Paljon harvinaisempaa on, että verbi on kollektiivisanan sisältävän ilmauksen yhteydessä monikossa. Tällöin se mukautuu rinnastettujen subjektien mukaan (esim. Sauli Niinistö ja Jenni Haukio) ja kollektiivisana (presidenttipari) toimii niiden yhteisenä määritteenä. Vaikka verbin yksikkömuoto on paljon tavallisempi, on monikkokin siis mahdollinen:

Kuitenkin jos tällainen nimien avulla täsmennetty kollektiivisana on verbin jäljessä, on verbi yksikössä:

Isoin ryhmä on ~ ovat urheilijat

• Sellaiset sanat kuin ryhmä, joukko, lauma ja parvi tarkoittavat jäsenistä koostuvaa kokonaisuutta, mutta muodoltaan ne ovat yksiköllisiä. Nämä ryhmäsanat kuuluvat laajempaan kollektiivisanojen joukkoon (ks. edeltä kohtaa Nuoriso on fiksua).

Kun lauseen tekijää tms. tarkoittavana subjektina on yksikkömuotoisen ryhmäsanan sisältävä ilmaus (joukko matkailuyrittäjiä), on verbikin yksikössä:

Vaikka joukkoa täsmentävä ilmaus on monikollinen (matkailuyrittäjiä, kiljuvia hanhia), verbi on kokonaisuuden pääsanan (joukko, parvi) mukaan yksikössä.

• Silloin kun kyseessä on Suurin ryhmä ovat/on eläkeläiset -tyyppinen luonnehtiva predikatiivilause, jonka lopussa on ryhmän jäsenet tarkentava monikkomuotoinen ilmaus (eläkeläiset), voi olla-verbi olla joko monikossa tai yksikössä. Valinta riippuu siitä, kumpi substantiivi-ilmauksista hahmottuu tekijää tms. tarkoittavaksi subjektiksi: eläkeläiset vai suurin köyhien ryhmä. Monikollinen verbi on tavallisempi.

Usein lauseen alussa oleva ilmaus vastaa merkitykseltään -na/-nä-loppuista eli essiivisijaista ilmausta suurimpana ryhmänä (ovat x:t). Tällaisessa lauseessa monikollinen verbi onkin ainoa mahdollisuus: Suurimpana ryhmänä ovat eläkeläiset.

Vastaavasti kun lauseen alussa on yksikkömuotoinen abstrakti substantiivi-ilmaus, kuten toinen keino, tärkeä seikka, eri asia, uusi mahdollisuus, kysymys, haaste, ongelma, voi olla-verbi olla monikossa tai yksikössä. Tällöinkin lauseen alussa oleva ilmaus vastaa merkitykseltään ilmausta”toisena keinona ovat x:t”, ”ongelmana ovat x:t”. Monikollinen verbi on tavallisempi.

Taulukko: Verbi monikossa

Taulukko: Verbi yksikössä

Joskus on hankalaa päättää, valitsisiko yksikkö- vai monikkomuotoisen verbin. Tällöin voi valita esimerkiksi toisena keinona -tyyppisen ilmauksen (toisena keinona ovat veronkevennykset) tai muuttaa sanajärjestystä (veronkevennykset ovat toinen keino).

Osa nuorista lukee paljon

• Sellaisissa lauseissa kuin osa nuorista vastustaa, neljännes öljystä jäätyi on tekijää tms. tarkoittavana subjektina ilmaustyyppi ”osa jostakin”. Siinä osaa ilmaisevan sanan parina on -sta/-stä-päätteinen eli elatiivisijainen ilmaus (nuorista), joka osoittaa, mistä kokonaisuudesta on kysymys. Verbi on yksikössä:

Verbi on tässä ’osa jostakin’ -merkityksisessä ilmaustyypissä yksikkömuotoinen myös lukusanojen yhteydessä (kolme opiskelijoista):

• Monikkomuotoiset sanat puolet ja loput käyttäytyvät tässä kokonaisuuden osaa tarkoittavassa ilmaustyypissä (puolet kahvista) samalla tavalla kuin yksikölliset osa, viidennes jne. Verbi on siis yksikössä:

• Kokonaisuuden osia luonnehditaan osa lapsista oli... -tyyppisissä (predikatiivi)lauseissa tavallisesti partitiivimuotoisella ilmauksella, joka vastaa kysymykseen millaista, millaisia, mitä? Kun painotetaan pikemminkin ryhmän osia tai jäseniä, käytetään yleensä monikkoa, ja kun puhutaan aineesta tai ihmisjoukosta kokonaisuutena, käytetään tavallisesti yksikköä (kylmää) (ks. tarkemmin ohjetta Predikatiivi: nuoriso oli tyytyväistä ~ tyytyväinen, osa oli iloisia kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• elatiivi
• kollektiivisanat
• kongruenssi
• luku
• monikko
• partitiivi
• persoonamuotoiset verbit
• predikaatti
• predikatiivi
• rinnastus
• ryhmäsanat
• subjekti
• substantiivit
• taivutus
• verbit
• yksikkö

Anna palautetta tästä ohjeesta