Säädösviittaukset
- Vältä turhia säädösviittauksia. Harkitse, voiko viittauksen sisällön ilmaista pykälässä lyhyesti ja silti niin, ettei mitään olennaista jää pois. Se ei ole aina mahdollista.
- Ohjeet säädösviittausten tekemiseen ovat Lainkirjoittajan oppaan jaksossa 19.
Miksi säädösviittausten käyttöä kannattaa harkita kohta kohdalta?
- Säädösviittauksilla voidaan välttää toistoa ja säästää tilaa. Niillä voidaan myös varmistaa, että sisältö on sama kuin lainkohdan, johon viitataan, vaikka lainkohtaa muutettaisiin.
- Säädösviittaukset voivat kuitenkin tehdä säädöksen tekstistä vaikealukuisen, jos jonkin pykälän tai momentin lukeminen on jatkuvasti keskeytettävä, koska on katsottava muualta, mikä on viittauksen merkitys.
Esimerkki 1: Turhaa säädösviittausta
Alkuperäinen teksti
Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua yhtiökokous koolle 7 luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos) 6 luku 18 §
Selkeämmin näin
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua yhtiökokous koolle, jos hänellä on syytä olettaa, ettei hallituksessa ole enää muita jäseniä.
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 6 luku 18 §
Syy muutokseen
Viittauskohdan asian voi sanoa tyhjentävästi ilman että momentista tulee liian pitkä. Momentin merkitys tulee selväksi kertalukemalla.
Esimerkki 2: Tarpeettomat säädösviittaukset poistetaan
Alkuperäinen teksti
6 § Toimivaltainen viranomainen
Patentti- ja rekisterihallitus määrää ja perii vuosittain 2 ja 3 §:n mukaisen vuosimaksun, 4 §:n mukaisen laadunvalvonnan perusmaksun sekä 5 §:n mukaisen laadunvarmistuksen valvontamaksun.
Laki tilintarkastajan vuosimaksusta ja laadunvalvonnan maksuista (luonnos)
Selkeämmin näin
6 § Toimivaltainen viranomainen
Vuosimaksun, laadunvalvonnan perusmaksun sekä laadunvarmistuksen valvontamaksun määrää ja perii vuosittain Patentti- ja rekisterihallitus.
Muokkausehdotus
Missä ongelma?
Säännöksessä määrätään, kenellä on toimivalta. Lukijan huomio kiinnittyy väärään asiaan, jos hän joutuu miettimään, tuovatko viittaukset lain 2–5 §:ään säännökseen jotain olennaista informaatiota lisää.
Miten se on ratkaistu?
Säädösviittaukset poistetaan, koska ne eivät sisällä mitään tämän säännöksen kannalta ratkaisevaa.
Esimerkki 3: Turha osa säädösviittausta poistetaan
Alkuperäinen teksti
Edellä 3 §:n 1–7 kohdassa tarkoitettua suoritetta koskevan asian vireille saattajalta peritään toimenpiteeseen käytettyyn aikaan perustuva maksu.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus viestintäviraston eräistä maksuista (luonnos) 5 §
Selkeämmin näin
Viestintävirasto perii 3 §:ssä tarkoitettua suoritetta koskevan asian vireille saattajalta toimenpiteeseen käytettyyn aikaan perustuvan maksun.
Muokkausehdotus
Missä ongelma?
Säädösviittaus johtaa lukijan ajattelemaan, että 3 §:n muissa kohdissa säädetään eri suoritteesta tai suoritteista kuin se, josta tässä on puhe. Näin ei ole, sillä pykälässä on vain 1‒7 kohdat.
Miten se on ratkaistu?
Turha viittaus 1‒7 kohtiin poistetaan. Virkkeeseen sisältyy myös määriteketju, jonka purkamista voisi miettiä. Lue tämän osion ohje Määriteketjut.
Esimerkki 4: Lisätään viittaukseen tietoa lainkohdan sisällöstä
Alkuperäinen teksti
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti.
Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos) 13 luku 1 §
Selkeämmin näin
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvun säännöksiä toiminnan keskeisistä periaatteista tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti.
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 24 luku 1 §
Missä ongelma?
Viittaus 1 luvussa tarkoitettuihin periaatteisiin ei anna lukijalle käsitystä siitä, millaisia asioita periaatteet koskevat.
Miten se on ratkaistu?
Tekstiin on lisätty selittävät sanat toiminnan keskeisistä periaatteista, jotta lukija tietää, mistä lainkohdassa on kyse. Selittävien ilmausten lisääminen vaatii tarkkuutta, sillä muuten ilmaus saattaa rajata viittauksen ulkopuolelle jotakin, minkä pitäisi sisältyä viittaukseen.
Muuta huomattavaa
Säädösviitaukset ovat tärkeä osanen lakitekstin rakentamisessa. Niitä käytetään laeissa vaihtelevassa määrin. Vesa Heikkisen ja Hanna Hämäläisen laskelmien mukaan joissain laeissa saattaa olla muutamasta pariinkymmeneen säädösviittausta sivua kohti.
Säädösviittausten käytön ongelmat on pantu merkille pitkään. Suomalaisen lakikielen historian kirjoittaja Paavo Pajula piti jo vuonna 1960 säädösviittauksia merkittävänä syynä siihen, että säädöstekstiä on vaikea ymmärtää. Myös 2000-luvun kirjoittajat professorit Heikki E. S. Mattila ja Matti Niemivuo huomauttavat, että säädösviittaukset vaikeuttavat tekstin sisällön hahmottamista.
Sveitsin liittohallituksen lainvalmistelussa säädösviittauksia pyritään välttämään. Säädöksistä järjestetään usein kansanäänestyksiä, ja siksi säädöstekstien on oltava mahdollisimman ymmärrettäviä ja luettavia.
Luettavaa aiheesta
Heikki E. S. Mattila: Suomalaisen oikeuskielen ominaispiirteet. Teoksessa Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomalainen Lakimiesyhdistys 2010.
Matti Niemivuo: Lain kirjain. Edita 2008.
Jaa sivu