Pitkät virkkeet
- Vältä pitkiä virkkeitä. Pitkässä virkkeessä on usein monta asiaa, jotka voi esittää tehokkaammin jakamalla ne erillisiin virkkeisiin.
- Pitkän virkkeen pääasiaa voi olla vaikea havaita, jos virke on rakenteeltaan monimutkainen. Mutkikkaassa virkkeessä pääasian esittävät sanat saattavat olla hajallaan ja niitä erottavat esimerkiksi sivulauseet ja määriteketjut.
- Kannattaa muistaa, että kaikki säädöksiä lukevat ihmiset eivät ole tottuneet löytämään virkkeen pääasiaa monien määritteiden, lauseenvastikkeiden ja sivulauseiden joukosta. Se ei ole helppoa virkamiehillekään, jos säädöksen aihepiiri ei ole ennestään tuttu.
Milloin virke on liian pitkä?
- Jos virkkeessä on enemmän kuin 15 sanaa, kannattaa tarkistaa, olisiko parempi jakaa asia kahteen virkkeeseen.
- Ehdotonta pituusrajaa ei ole. Pitkäkin virke voi olla rakenteeltaan selkeä ja helposti hahmotettava.
- Lyhyet virkkeet eivät sinänsä tee tekstistä helposti ymmärrettävää. Virkkeenpituuden vaihtelu helpottaa tekstin lukemista.
Esimerkki pitkästä virkkeestä
Alkuperäinen teksti
Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 §:n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.
Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 17 §
Selkeämmin näin
Vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 28 §
Syy muutokseen
- Rakennetta on mutkikkuuden vuoksi vaikea hahmottaa. Virke sisältää viisi sivulausetta. Niistä ensimmäisen, jos-lauseen, katkaisee toinen sivulause (joka katsoo). Vasta sivulauseen jälkeen käy ilmi, että tämän jos-lauseen ydinsisältö on jos joku esittää selvitystä.
- Virkkeen päälause, joka sisältää pääasian (vastaajan on osoitettava), on melkein virkkeen lopussa. Vasta sinne päästyään lukija saa tietää, mistä virkkeen kokonaisuudessa on kysymys.
- Uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa sama asia on jaettu kahteen virkkeeseen. Pykälässä ei esitetä edellisen lain tapaan ensin ehtoa. Sen sijaan edetään aikajärjestyksessä kertomalla ensin, mitä kantajan on tehtävä, ja sitten, miten vastaajan on tämän jälkeen toimittava.
Muuta huomattavaa
Vanhan yhdenvertaisuuslain virke on lähes sama kuin yhdenvertaisuusdirektiivin, joka lailla pantiin täytäntöön. Direktiivit tulevat lainsäädäntöperinteestä, jonka tyyli ja muodot eroavat suomalaisesta lainsäädännöstä. Suomenkielisten direktiivien virkkeet ovat keskimäärin pitempiä kuin suomalaisten lakien.
Jaa sivu