Haitallisen tiivis ilmaisu
Vältä sitä, että yhteen lauseeseen tai virkkeeseen tulee liian monta asiaa. Kielessä on monia keinoja, joilla voi ilmaista selvästi peräkkäisten lauseiden ja virkkeiden väliset suhteet.
Näin tunnistat tiiviin virkkeen tai lauseen
- Tiiviitä virkkeitä syntyy usein silloin, kun lauseessa tai virkkeessä käytetään monia verbin infinitiivimuotoja (tehden, tekemällä), partisiippimuotoja (tekevä, tehnyt) tai verbikantaisia substantiiveja (tekeminen). Yksikin tällainen rakenne voi tehdä tekstin liian tiiviiksi, jos siihen sisältyy useita määritteitä.
- Liian tiiviissä lauseissa asioiden väliset suhteet voivat jäädä epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi, kun taas väljemmissä lauseissa määritteiden ja pääsanan suhteet ovat helpommin havaittavissa.
Esimerkki tiiviistä virkkeestä
Alkuperäinen teksti
3 § Tuen hakeminen ja ennakkoilmoitus
Hyväksytyn hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation ja tällaiseen tuottajaorganisaation kuulumattoman tuottajan on haettava tukea Maaseutuvirastolta.
Valtioneuvoston asetus tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettävistä poikkeuksellisista lisätukitoimenpiteistä (luonnos)
Selkeämmin näin
3 § Tuen hakeminen ja ennakkoilmoitus
Tukea haetaan Maaseutuvirastolta. Tukea voi hakea hyväksytty hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatio ja tällaiseen tuottajaorganisaatioon kuulumaton tuottaja.
Valtioneuvoston asetus tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettävistä poikkeuksellisista lisätukitoimenpiteistä (1331/2015)
Syy muutokseen
- Virke sisältää kaksi asiaa: miltä viranomaiselta tukea haetaan, ja kenellä on oikeus hakea tukea. Virkkeen pääverbi on on haettava, joten tuen hakeminen vaikuttaa pakolliselta. Tieto hakemiseen oikeutetuista on upotettu määriteketjuun, joka on rakennettu sanan kuulumaton varaan. Tämä tieto ei tule kovin selvästi esiin. Tutustu myös tämän osion ohjeeseen Määriteketjut.
- Kun asiat on jaettu kahteen virkkeeseen, ne erottuvat toisistaan paremmin. Oikea viranomainen ja hakemiseen oikeutetut tahot esitetään neutraalisti, ilman velvoittavaa verbinmuotoa.
- Lisäksi informaatiorakennetta on muutettu. Pykälän teksti lähtee liikkeelle pykälän otsikossa mainitusta asiasta eli tuen hakemisesta. Tämä helpottaa lukijan orientoitumista pykälän asiaan. Lue myös tämän osion ohje Informaatiorakenne.
Muuta huomattavaa
Yleiskielessäkin käytetään sanaketjuja, joissa on verbin infinitiivi- tai partisiippimuoto tai verbikantainen substantiivi. Nämä ketjut ovat kuitenkin yleensä melko lyhyitä. Säädösteksteissä taas näihin muotoihin liittyy usein pitkiä sanaketjuja. Tottumattoman ei ole helppo seurata lauseen juonta, pitää mielessään pääasiaa ja suhteuttaa siihen pitkissä sanaketjuissa esitettyjä lisäseikkoja.
Myös viranomaiset pitävät toisten viranomaisten tekstejä usein vaikeaselkoisena. Paitsi maallikoiden siis myös asiantuntijoiden on ilmeisesti vaikea hahmottaa tekstiä, jonka aihepiiri ei ole heidän omaa alaansa. Tämä on käynyt ilmi Kotimaisten kielten keskuksen kyselyistä valtion ja kuntien viranomaisille.
Lisäesimerkkejä haitallisen tiiviistä ilmaisusta
Esimerkki 1: Verbikantainen substantiivi sivulauseeksi
Alkuperäinen teksti
Yhtiö voi antaa todistuksen optio-oikeudesta (optiotodistus) taikka muun vastaavanlaista oikeutta osoittavan todistuksen, joka sisältää ehdon oikeuden käyttämisestä ainoastaan todistuksenpalauttamistavastaan.
Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos) 2 luku 10 §
Selkeämmin näin
Yhtiö voi antaa todistuksen optio-oikeudesta (optiotodistus), joka sisältää ehdon siitä, että oikeutta voi käyttää ainoastaan todistuksen palauttamista vastaan.
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 2 luku 10 §
Missä ongelma?
Virkkeen lopun joka-lauseessa on kaksi verbistä muodostettua minen-substantiivia. Molemmilla on samanlaisia määritteitä kuin pääverbeillä on (oikeuden käyttäminen – käyttää oikeutta, todistuksen palauttaminen – palauttaa todistus). Lauseen veroista tietoa on siis pakattu tiiviiseen muotoon, ja sen hahmottaminen saattaa olla lukijalle hankalaa.
Minen-substantiivilla ei pysty ilmaisemaan sisältöä yhtä tarkasti kuin verbiä käyttämällä. Esimerkiksi ilmaus päätös etuuden myöntämisestä ei kerro, onko päätös myönteinen vai kielteinen. Minen-substantiivista eivät käy ilmi myöskään aikasuhteet.
Miten se on ratkaistu?
Ensimmäinen minen-substantiivi käyttäminen on muutettu sivulauseeksi, koska se luontevammin sopii virkkeen kokonaisuuteen. Sivulauseessa käyttämisen ja palauttamisen suhde on helpompi hahmottaa.
Esimerkki 2: Verbinmuodosta rajoitettu jos-lauseen pääverbi
Alkuperäinen teksti
Kokouskutsussa on myös mainittava, jos kokoukseen teknisen välineen avulla osallistuvan osakkeenomistajan puhevallan käyttäminen on rajoitettua.
Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos) 6 luku 17 §
Selkeämmin näin
Kokouskutsusta on käytävä ilmi, jos osallistuminen kokoukseen teknisen välineen avulla rajoittaa näin osallistuvan osakkeenomistajan puhevaltaa.
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 6 luku 17 §
Missä ongelma?
Tekstiin muodostuu pitkä ketju samassa sijamuodossa olevista sanoista (osallistuvan osakkeenomistajan puhevallan). Ketjun osilla on erilaiset tehtävät: osallistuvan osakkeenomistajan puhevallan ilmaisee puhevallan haltijaa, mutta puhevallan käyttäminen ilmaisee tekemisen ja sen kohteen suhdetta (käyttää puhevaltaa). Tietoa esitetään tiiviissä muodossa, jossa sen hahmottaminen saattaa olla hankalaa.
Miten se on ratkaistu?
Tieto esitetään väljemmässä muodossa, kun se saa oman lauseen. Partisiipista rajoitettua tehtiin lauseeseen pääverbi rajoittaa. Näin se, mitä kokouskutsusta on käytävä ilmi (rajoittaako teknisten välineiden käyttö osakkeenomistajan puhevaltaa) tulee selvemmin esiin.
Esimerkki 3: Adjektiivista sivulause
Alkuperäinen teksti
Jäljempänä 7 luvun 7 §:ssä säädetään yhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimivaltaan kuuluvan asian saattamisesta yhtiökokouksen päätettäväksi. Osakkeenomistajat voivat yksimielisinä muutenkin tehdä yksittäistapauksessa päätöksen asiassa, jonka hallitus voi siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi.
Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos) 6 luku 2 §
Selkeämmin näin
Jäljempänä 7 luvun 7 §:ssä säädetään yhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimivaltaan kuuluvan asian saattamisesta yhtiökokouksen päätettäväksi. Jos osakkeenomistajat ovat yksimielisiä, he voivat päättää asiasta, jonka hallitus voi siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi.
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 6 luku 2 §
Missä ongelma?
- Myös adjektiivin käyttö lauseen sijasta voi tiivistää sisältöä haitallisesti, varsinkin jos lauseessa on paljon muutakin tietoa. Tässä virkkeessä adjektiivin yksimielisinä lisäksi sanat muutenkin ja yksittäistapauksessa tuovat tekstiin tietoa, jonka merkitys voi jäädä epäselväksi.
Miten se on ratkaistu?
- Adjektiivin yksimielisinä sijasta asia on ilmaistu sivulauseessa, jolloin tulee selvemmäksi, että se ilmaisee ehtoa.
Jaa sivu