Selkeät ja ymmärrettävät virkkeet ja lauseet

Teksti on asiakokonaisuus, joka koostuu pienistä ja isoista asioista. Sanat liittyvät toisiinsa ja muodostavat lauseita, lauseet muodostavat virkkeitä, virkkeet kappaleita ja kappaleet edelleen isompia kokonaisuuksia. On tärkeää, että annostelet tiedon eri kokoisiksi annospaloiksi, jotka lukija pystyy omaksumaan.

Suosi persoonamuotoisia verbejä

Helppolukuinen lause syntyy, kun käytät lukijalle tuttuja sanoja ja suosit persoonamuotoisia verbejä. Persoonamuotoinen verbi on lauseen ydin, ja siksi sen valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Pyri siihen, että tieto painottuu persoonamuotoisiin verbeihin ja että ne ovat mahdollisimman ilmaisuvoimaisia.

Esimerkkejä persoonamuotoisista verbeistä:

• teen, teet, tekee, teemme, teette, tekevät, tehdään
• teit, olet tehnyt, olit tehnyt
• tee, tekisit, tehnet

Persoonamuotoisten verbien lisäksi on muita verbimuotoja, jotka voivat hankaloittaa lukemista monella tavalla. Siksi niitä kannattaa käyttää harkiten. 

Esimerkkejä muista verbimuodoista:

• tekeminen, teko
• tekevä, tehtävä, tehnyt, tehty, tekemätön, tekemä
• tehdessä, tehtäessä, tehtyä, tehden, tekemällä, tekemättä, tehdäkseen

Kerro, kuka tekee

Lukija kaipaa tietoa siitä, kenen tai minkä tekemisistä puhutaan, esimerkiksi kenen on tarkoitus toteuttaa ohjeen asiat. Yleensä teksti on sitä helppolukuisempaa, mitä konkreettisempia toimijat ovat. Kun käytät persoonamuotoisia verbejä, tulet varmemmin kertoneeksi, kuka tekee.

Sen sijaan muita verbimuotoja käytettäessä tekijä jää helposti kertomatta. Toki näilläkin verbimuodoilla on käyttöyhteytensä, jos esimerkiksi tekijä on jo selvillä tai se ei ole keskeistä.

Ilmaise asioiden väliset suhteet

Lukija kaipaa tietoa myös siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa: mikä on perustelua ja mikä päätelmää, mikä on toteutunut ja mikä saattaa toteutua, mitä tavoitellaan ja mitä tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan? Asioiden välisiä suhteita ilmaistaan esimerkiksi sellaisilla pikkusanoilla kuin jos, vaikka, koska ja jotta. Kun suosit persoonamuotoisia verbejä, käytät todennäköisemmin myös näitä pikkusanoja.

Ja kun käytät näitä pikkusanoja, tulet käyttäneeksi sivulauseita, jotka tuovat vaihtelua tekstiin. Jos käyttäisit pelkkiä päälauseita, tekstistä tulisi hengästyttävää ja tasapaksua: kaikki asiat esitettäisiin yhtä tärkeinä, eikä niistä syntyisi kokonaisuutta. Kannattaa siis käyttää päälauseiden lisäksi sivulauseita.

Annostele tietoa

Persoonamuotoisten verbien etuna on myös se, että silloin ei tule tungettua liikaa asiaa yhteen lauseeseen. Hyvä lause nimittäin hahmottuu kertalukemalla, ja sama pätee myös hyvään virkkeeseen eli lauseiden yhdistelmään, joka alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Helppolukuista lausetta tai virkettä ei tarvitse lukea moneen kertaan, eikä sen merkitystä tarvitse arvailla.

Kannattaakin edetä asia kerrallaan ja annostella tietoa. Jos kerrottavia asioita on tarpeen täsmentää, sijoita täsmennys seuraavaan virkkeeseen tai ainakin omaan lauseeseen. Älä katkaise ajatusta survomalla täsmennyksiä keskelle lausetta kiilalauseiksi, määritteiksi tai lauseenvastikkeiksi. Jos täsmennät asioita sulkeissa, pyri sijoittamaan täsmennykset lauseen tai virkkeen loppuun.

Täsmennysten lisäksi kannattaa olla tarkkana silloin, kun luettelet asioita tai kerrot, mihin jokin asia perustuu. Vältä turhia listauksia ja hyödynnä luetelmia. Esimerkiksi lakiviittaus voi tehdä lauseen alusta pökerryttävän, ja monesti se sopiikin paremmin sulkeisiin lauseen loppuun.

Mieti järjestys ja painotus

Usein lukijan on helpointa hahmottaa asiat, kun edetään tutusta uuteen ja kokonaisuudesta yksityiskohtiin. Siksi myös sanajärjestys ja lauseiden järjestys vaikuttavat virkkeen luettavuuteen. Lauseen alkuun kannattaa sijoittaa lukijalle tuttua tietoa ja uusi vasta verbin jälkeen. Virke taas kannattaa yleensä aloittaa päälauseella.

Pää- ja sivulauseiden vaihtelun lisäksi on tärkeää, että tieto painottuu oikein. Virkkeessä päälause on painokkaampi kuin sivulause. Lause puolestaan on painokkaampi kuin lauseenvastike, määrite tai muu upotus. Vähiten painoarvoa on tekstissä asioilla, jotka kerrotaan sulkeissa, alaviitteissä tai linkin takana.