Vinkkejä kielelliseen saavutettavuuteen

Saavutettavuudessa on ennen kaikkea kyse yhdenvertaisuudesta: kaikki hyötyvät siitä, että verkkosivut ja -palvelut ovat selkeitä ja helppokäyttöisiä.

Verkkosivut ja -palvelut rakentuvat kielen varaan, ja niissä toimitaan ja ollaan vuorovaikutuksessa lukijan kanssa kielen avulla. Teknisesti hiotuinkaan verkkoympäristö ei ole saavutettava, jollei siinä käytetty kieli ole

• ymmärrettävää eli tuttua ja havainnollista
• selkeää eli helposti hahmotettavaa
• asiallista eli tilanteeseen sopivaa ja sävyltään käyttäjän huomioon ottavaa. 

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli Suomessa voimaan huhtikuussa 2019. Lain tavoitteena on, että saavutettavuus on viranomaistoiminnan keskeinen periaate.

Tähän ohjeeseen on koottu linkkejä Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden kirjoituksiin, joissa kielellistä saavutettavuutta käsitellään eri näkökulmista. Ohjeen lopussa on hyödyllisiä linkkejä myös muiden organisaatioiden saavutettavuussivuille ja -ohjeisiin.

Miten saavutettavuus saavutetaan?

Kun halutaan varmistaa viranomaisten viestinnän ja palvelujen saavutettavuus kaikille, on ensimmäiseksi muistettava seuraavat asiat:

1. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus saada tietoa ja hoitaa asioitaan muillakin tavoin kuin verkossa, myös suullisesti.
2. Verkkosivuilla on tiedotettava muistakin kuin sähköisistä palveluista, ja tiedon pitää löytyä helposti.
3. Selkokielisten materiaalien ja palvelujen on oltava verkkosivuilla selvästi esillä.
4. Viranomaisten kielenkäytön on oltava sellaista, että kaikki ihmiset tuntevat itsensä puhutelluiksi, palvelujen kohderyhmäksi ja päteviksi kansalaisiksi.

Lue Liisa Raevaaran kolumni odotuksenmukaisista asiakkaista:

Mitä tarkoitetaan asiallisuudella, selkeydellä ja ymmärrettävyydellä?

Verkkotekstien ja sähköisten palvelujen kielellistä saavutettavuutta voi parantaa samoin periaattein ja ohjein kuin muutakin kielenkäyttöä. Siten esimerkiksi Hyvän virkakielen ohjeita -sivuston kaikki ohjeet ovat hyödyksi.

On hyvä perehtyä myös hallintolain vaatimuksiin. Laki velvoittaa viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Mitä nämä hyvää virkakieltä kuvaavat adjektiivit oikeastaan tarkoittavat? Siitä kirjoittaa Ulla Tiililä Kielikellossa. Lue myös adjektiivien merkitystä avaava ohje Tekstien parantamisen lähtökohtia -osiosta.

Nimet ovat tärkeä osa hyvää virkakieltä

Kielellisen saavutettavuuden parantamisessa keskeinen rooli on myös nimillä, esimerkiksi virastojen, palvelujen ja hankkeiden nimillä. Nimi on usein asiakkaan ensimmäinen kontakti viranomaiseen tai palveluun ja siksi arvokas tiedonvälittäjä. Lue Ulla Onkamon artikkeli asiallisista, selkeistä ja ymmärrettävistä nimistä.

Saavutettavuus on syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa

Hyvää virkakieltä kuvattaessa selkeys ja ymmärrettävyys muistetaan, mutta asiallisuus usein unohtuu. Ehkä siksi, että virkakieli nähdään ensi sijassa tiedottamisen välineenä. On kuitenkin välttämätöntä ottaa huomioon, että kielenkäyttö rakentaa aina myös kirjoittajan ja lukijan suhteita ja rooleja. Samoin se ilmaisee asenteita ja tunteita sekä oletuksia vastaanottajasta ja maailmasta.

Euroopan unionin neuvostossa on laadittu opas, joka antaa kielikohtaisia suosituksia asialliseen, syrjimättömään kielenkäyttöön. Se neuvoo, miten viitata ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen ketään loukkaamatta. Aino Piehl esittelee opasta Kielikellossa. Tutustu myös Ulla Tiililän artikkeliin hyvästä virkakielestä tasa-arvon edistäjänä.

Kaiken perustana kielitietoisuus ja laaja kielikäsitys

Viranomaispalvelujen kielellinen saavutettavuus ei synny vain yksittäisiä tekstejä parantamalla. On tiedostettava kielenkäytön monet tehtävät ja tekstien keskeinen rooli viranomaistyössä. On suunnattava huomio myös siihen, tukevatko tekstityön olosuhteet, prosessit ja välineet hyvien tekstien tuottamista. Tästä kirjoittaa Ulla Tiililä artikkelissaan.

Kielellisesti saavutettavat verkkopalvelut

Verkkopalvelujen saavutettavuus edellyttää laajaa ymmärrystä kielenkäytöstä. Ihmiset tulevat viranomaisten verkkosivuille etsimään tietoa mutta myös hoitamaan erilaisia asioitaan. Siksi verkkosivun tekstien ja muiden kielellisten elementtien pitää tukea ja ohjata parhaalla mahdollisella tavalla myös verkkosivun käyttäjän toimintaa, tiedon etsintää ja asiointia.

Jotta verkkopalvelut olisivat helppokäyttöisiä mahdollisimman monille ja monenlaisille palvelujen tarvitsijoille, sekä tarjotun tiedon että toimintojen pitää olla selkeitä ja ymmärrettäviä. Siksi saavutettaviin verkkopalveluihin tarvitaan selkeitä ja selkokielisiä tekstejä, vuorovaikutuksen näkökulmaa sekä monialaista yhteistyötä. Tästä kirjoittaa Liisa Raevaara kolumnissaan. Perehdy myös ohjeisiin siitä, millaisia ovat toimivat ohjeet ja kysymykset.