Yritysnimet
Ohje lyhyesti
Suomenkieliset yritysnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ne voi julkisessa viestinnässä kirjoittaa yleiskielen suositusten mukaisesti, vaikka yrityksen oma kirjoitustapa olisikin erilainen. Esimerkiksi isoa alkukirjainta käytetään vain nimen alussa, jos nimen muut osat eivät ole erisnimiä.
REDI → Redi
Avanti! → Avanti
Koko ohje
Yritysnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Ostin paidan Lindexiltä ja hameen Indiskasta.
Ohjelmistoratkaisun toimittaa Tieto.
Mennäänkö syömään Rossoon?
Yritysnimellä on yksilöivä perustehtävä. Nimellä voidaan myös haluta herättää kiinnostusta yritystä kohtaan – joskus myös poikkeamalla oikeinkirjoitussäännöistä. Tämä koskee esimerkiksi logoja. Jotta yrityksistä kirjoittaminen ja niihin viittaaminen olisi yksiselitteistä ja ongelmatonta, kannattaa noudattaa oikeinkirjoitussuosituksia myös uudelle yritykselle nimeä annettaessa. Suosituksista poikkeavat kirjoitustavat saattavat hämärtää yleistä käsitystä oikeinkirjoituksesta.
Käytännössä yritysnimien kirjoitusasut ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia, joten voi olla vaikea tietää, miten nimi pitäisi kirjoittaa. Suomen kielen lautakunta onkin todennut, että esimerkiksi mediateksteissä yritysnimiin voi soveltaa yleisiä kirjoitusohjeita:
- Nimissä käytetään isoa alkukirjainta vain nimen ja mahdollisesti siihen liittyvän toisen erisnimiosan alussa.
- Huutomerkit ja muut tarpeettomat välimerkit poistetaan.
- Iso kirjain nimen keskellä vaihdetaan pieneksi, jos kyseessä on yhdyssanan tyyppinen ilmaus, muussa tapauksessa osat erotetaan välilyönnillä ja tarvittaessa lisätään yhdysmerkki.
Esimerkkejä nimien yleiskielistämisestä:
Avanti! → Avanti
REDI → Redi
IKEA → Ikea
LähiTapiola → Lähi-Tapiola
POP Pankki → POP-pankki
Pilke päiväkodit → Pilke-päiväkodit
Vaihtoehtona on käyttää yritysnimen alkuperäistä kirjoitusasua sitaattilainana. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista erityisesti silloin, jos alkuperäinen kirjoitusasu on nimen tunnistettavuuden kannalta havainnollisempi tai jos on vaikea tietää, miten nimi pitäisi kirjoittaa oikeinkirjoitussuositusten mukaan (esimerkiksi E.ON).
Silloin kun moniosaisissa yritysnimissä ensimmäisenä osana on erisnimi ja jälkiosana yrityksen lajia ilmaiseva sana (kauppa, kampaamo, kahvila, liike tms.), jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
Herttoniemen autokorjaamo
Vöyrin käsityöliike
Hirvosen puutarha
Liisan leipomo
Sarin kotikahvila
Kainulaisen hautauspalvelu
Kun erisnimellä alkavasta yritysnimestä puuttuu yrityksen lajia ilmaiseva sana, voidaan nimen toinenkin osa kirjoittaa isolla alkukirjaimella, jotta kokonaisuus hahmottuu nimeksi:
Helsingin Energia
Nokian Renkaat
Tampereen Vesi
Suomen Huoltovarmuusdata
Kun yrityksen lajia ilmaiseva sana on nimen alussa, kirjoitetaan kaksiosaisen nimen molemmat osat isolla alkukirjaimella:
Ravintola Lippa
Kesäkahvila Kaneli
Hiushuone Estilo
Samoin kirjoitetaan vakiintuneen tavan mukaan monet ravintoloiden ja kahviloiden kaksiosaiset nimet, joissa ei käytetä yrityksen lajia ilmaisevaa osaa:
Janoinen Lohi
Kanavan Kunkku
Tällaiset kaksi- tai moniosaiset nimet voi kuitenkin kirjoittaa myös oikeinkirjoitussuositusten mukaan niin, että jälkimmäisissä osissa on pieni alkukirjain (esimerkiksi Luovuus kukkii kaaoksesta).
Täysin vieraskielisiin nimiin ei sovelleta suomen kielen oikeinkirjoitusta, vaan noudatetaan kyseisen vieraan kielen oikeinkirjoitusta:
Burger King
Ford Motor Company
Jos nimi on sekakielinen, sovelletaan jommankumman kielen oikeinkirjoitussuosituksia. Esimerkiksi nimi HKFoods voidaan tulkita sekakieliseksi, koska lyhenteen HK taustalla on nimi Helsingin kauppiaat ja sana foods on englantia. Nimi voidaan siis kirjoittaa joko englannin tai suomen oikeinkirjoitusohjeiden mukaan:
HK Foods (englanti)
HK-Foods (suomi)
Yritysnimeen liitettävällä johtimella -lainen, -läinen voi ilmaista henkilön kuulumista työpaikkaan. Monet tällaiset sanat ovat tyyliltään arkisia, mutta sopivat yrityksen sisäiseen käyttöön. Ulkoisessa viestinnässä on usein ymmärrettävämpää kirjoittaa esimerkiksi Helsingin Energian työntekijöistä kuin helsinginenergialaisista.
Kun nimi loppuu vokaaliin, johdin liitetään siihen suoraan. Konsonanttiin loppuvissa nimissä tarvitaan yleensä sidevokaalia i:
Helsingin Energia → helsinginenergialainen
S-pankki → s-pankkilainen
Caverion → caverionilainen
Burger King → burgerkingiläinen
Johtimen voi liittää myös lyhenteen perään. Kirjaimittain luettavaan lyhenteeseen se liitetään kaksoispisteellä:
yleläinen
YIT:läinen
Konsonanttiloppuisista yritysnimistä on usein mahdollinen myös muoto, josta puuttuu sidevokaalina toimiva i-kirjain:
Fortum → fortumilainen ~ fortumlainen
Valmet → valmetilainen ~ valmetlainen
Epäselvissä tapauksissa voi valita sidevokaalin sisältävän vaihtoehdon. Se on joitakin s-loppuisia nimiä lukuun ottamatta (esimerkiksi Ravintola Kannas > kannaslainen ~ kannakselainen) aina oikeinkirjoitussuositusten mukainen vaihtoehto.
Yritysten ja yhdistysten nimiin kuuluvista lyhenteistä, kuten oy ja ry, sekä yritysnimien taivutuksesta ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Ohjetta päivitetty 9.10.2025: Mainittu yleiskielistämisen rinnalla mahdollisuus käyttää yritysnimeä yrityksen oman kirjoitustavan mukaan sitaattilainana, täydennetty ohjeistusta moniosaisten nimien oikeinkirjoituksesta, täydennetty ohjeistusta -lainen-johtimella muodostettavista johdoksista, päivitetty esimerkkejä.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu