Suomen paikannimet suomen lähisukukielissä

Ohje lyhyesti

Ohje on tarkoitettu kääntäjille ja toimittajille, jotka kääntävät suomenkielisiä tekstejä suomen lähisukukielille, esimerkiksi viroksi.

Kaikissa suomen lähisukukielissä käytetään yleensä suomenkielistä paikannimeä, kun paikalla on suomenkielinen nimi. Jos kielessä kuitenkin on paikalle jokin oma vakiintunut nimi, käytetään sitä. Esimerkiksi Helsinki on viroksi Helsingi ja Turku on viroksi Turu.

Koko ohje

Ohje on tarkoitettu lähinnä suomalaisille kääntäjille ja toimittajille, jotka joko kirjoittavat suomen lähisukukielillä (viro, karjala, vepsä, vatja ja liivi) tai kääntävät suomenkielisiä tekstejä lähisukukielille. Ohje koskee julkista, hallinnollista paikannimistöä, kuten kaupunkien, kuntien, kylien, kaupunginosien ja teiden nimiä.

Kotimaisten kielten keskus suosittaa:

Virossa ja muissa lähisukukielissä käytetään suomenkielistä paikannimeä, kun paikalla on suomenkielinen nimi. Jos paikalla ei ole suomenkielistä nimeä, käytetään ruotsin- tai saamenkielistä nimeä. Verkkojulkaisusta Svenska ortnamn i Finland voi tarkistaa, onko ruotsinkielisellä paikalla myös suomenkielinen nimi (ks. linkki kohdassa Lisätietoa muualla).

Kielessä voi paikalle olla myös muu vakiintunut nimi; silloin käytetään tätä nimeä. Esimerkiksi Helsinki on viroksi Helsingi ja Turku on viroksi Turu.

Samassa tekstissä ei ole suositeltavaa käyttää rinnan suomen- ja ruotsinkielistä nimeä, koska tämä saattaa sekoittaa lukijaa. Turisteille suunnatuissa esitteissä, tietosanakirjoissa tai vastaavissa teksteissä voi kuitenkin mainita kaksikielisen alueen nimen myös ruotsiksi tai saameksi, jos tarkoituksena on tuoda ilmi alueen kaksikielisyys, esimerkiksi ”Pietarsaari (rootsi keeles Jakobstad)” tai ”Enontekiö (saami keeles Eanodat)”.

Ohjetta voi soveltaa myös järvien, metsäalueiden, kohoumien ja muiden luonnonpaikkojen nimiin.

Suomen paikannimien käytöstä skandinaavisissa kielissä, saamessa sekä englannissa ja muissa vieraissa kielissä on omat ohjeensa (ks. linkit kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Ohje perustuu suomen ja ruotsin kielen lautakuntien suositukseen vuodelta 1997.

Kuntien kielisuhteet voi tarkistaa Finlexin sivuilta (ks. linkki kohdassa Lisätietoa muualla).