Siirry sisältöön

Tiennimen alkuosa: Pihlajatie vai Pihlajantie?

Tässä ohjeessa käsitellään tiennimien ja kaavanimien alkuosan sijamuotoa niissä nimissä, joiden alkuosa on yleissana. Silloin kun suomenkielisen nimen alkuosa on paikannimi tai henkilönnimi, se on genetiivissä (n-loppuinen muoto): Aidaskorventie, Lehtolankuja, Mannerheimintie, Anna Bildstenin polku.

Suomenkielisen tiennimen alkuosa voi olla myös ruotsinkielinen perinnäinen paikannimi, joka voi olla kieliopillisesti joko määräisessä tai epämääräisessä muodossa: Storholm tai Storholmen. Määräisen ja epämääräisen muodon valintaa tiennimen alkuosassa käsitellään ohjeessa Kaksikielisyys tiennimissä ja kaavanimissä.

Nominatiivin ja genetiivin merkitysero suomenkielisissä nimissä

Suomenkielinen tiennimi voi olla nominatiivialkuinen (Pihlajatie) tai genetiivialkuinen (Pihlajantie). Alkuosan nominatiivilla (perusmuoto) ja genetiivillä (n-loppuinen muoto) on paikannimissä usein merkitysero, joka nimistönsuunnittelijan on hyvä ottaa huomioon kaavanimiä suunnitellessaan.

Nominatiivi on tavallinen silloin, kun alkuosa kuvailee paikkaa jonkin paikalle yleisen ominaisuuden perusteella. Genetiivimuotoa nimen alussa taas voidaan käyttää silloin, kun viitataan johonkin tiettyyn asiaan, paikkaan tai henkilöön, jonka mukaan tie on saanut nimensä.

Pihlajatie, jossa nimen alussa on nominatiivi, voi viitata paikalle tyypilliseen yleispiirteeseen kuten siihen, että ympäristössä kasvaa runsaasti pihlajia. Se voi myös olla esimerkiksi puuaihepiirin mukaan tielle annettu. Tällöin lähellä voisivat aihepiirin mukaisesti sijaita esimerkiksi Koivutie, Tammitie ja Jalavatie. Sen sijaan genetiivialkuinen Pihlajantie sopii silloin, jos nimeämisperusteena on esimerkiksi tien varrella kasvava, poikkeuksellisen vanha tai kaunis pihlaja.

Helsingin Pihlajatie on aihepiirinimi, joten sen alkuosa on nominatiivissa. Kuva: Maria Vidberg.

Poikkeuksia sijamuotojen työnjakoon

Nominatiivia käytetään nimen alkuosassa toisinaan silloinkin, kun alkuosa viittaa selvästi tiettyyn kohteeseen. Esimerkiksi jotkin keskeisten rakennusten tai rakennettujen kohteiden mukaan nimetyt tiet ovat vakiintuneet nominatiivialkuisiksi. Sellaisia ovat useissa kunnissa toistuvat nimet Koulutie/Koulukatu, Kirkkotie/Kirkkokatu, Siltatie/Siltakatu ja Toritie/Torikatu.

Genetiivi puolestaan on yleinen henkilöön viittaavissa aihepiirinimissä. Esimerkiksi nimissä Liisantie ja Mamsellintie genetiivi on luonteva, vaikka nimi viittaisikin tiettyjen henkilöiden sijaan yleisesti Liisa-nimisiin tai mamselleihin eli neiteihin.

Kun tiennimen alkuosa on yhdyssana, se on yleensä genetiivissä. Yhdyssanojen nominatiivilla ja genetiivillä ei siis ole samanlaista työnjakoa kuin yhdistämättömien sanojen vastaavilla sijamuodoilla. Esimerkiksi aihepiirinimiä voivat olla puulajeihin viittaavat Hopeapajuntie ja Lehtikuusentie. Vaikka ne viittaavatkin yleisellä tasolla hopeapajuihin ja lehtikuusiin, on genetiivi niissä vakiintuneen mallin mukaan nominatiivia luontevampi.

Nimi Kirkkokatu on vakiintunut nominatiivialkuiseksi. Kuvassa Lappeenrannan Kirkkokatu. Kuva: Ulla Onkamo.

Ruotsinkielisten tiennimien alkuosa

Ruotsinkielisissä nimissä genetiivillä ja nominatiivilla ei ole samanlaista merkityseroa kuin suomen kielessä. Kun ruotsinkielisen tiennimen alkuosa on yhdistämätön yleissana, se on aina nominatiivissa: Rönnvägen (rönn + vägen). Genetiiviä käytetään yleensä silloin, kun alkuosa on yhdyssana: Rönnbärsvägen (rönnbär + vägen).

Konsonantti- ja vokaaliloppuiset sanat käyttäytyvät kuitenkin tiennimen alkuosana eri tavalla. Kun alkuosa on konsonanttiloppuinen, tiennimet muodostetaan yllä esitetyn mallin mukaan. Poikkeuksena ovat ne yhdyssanat, jotka loppuvat kirjaimiin s, x ja z. Vaikka ne ovat genetiivissä, niihin ei tule tiennimen alkuosassa erillistä genetiivin tunnusta s: Rådhusvägen.

Kun alkuosa on vokaaliloppuinen sana, tiennimi muodostetaan yhdyssanojen tavallisten muodostusperiaatteiden mukaisesti: Blomvägen (blomma + vägen), kuten esimerkiksi blombukett (blomma + bukett). Jos alkuosa on vokaaliloppuinen yhdyssana, ovat muodostamissäännöt kuitenkin hieman monimutkaisemmat. Esimerkiksi Smörblommevägen tai Smörblomsvägen (smörblomma + vägen) ovat molemmat mahdollisia.

Ruotsin yhdyssanojen muodostamisperiaatteista voi lukea lisää Ruotsin Lantmäterietin julkaisusta Praktiska skrivråd:

Ruotsinkielisten tiennimien muodostamiseen saa apua Kotimaisten kielten keskuksen ruotsin kielen neuvonnasta.