Hyvän nimistön oppaan taustaa
Hyvän nimistön opas on tarkoitettu kaikille valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien työntekijöille. Sen tavoitteena on auttaa julkishallinnon työntekijöitä muodostamaan lainmukaisia ja mahdollisimman toimivia nimiä. Ohje Kiinteistöjen nimet on tarkoitettu kaikille kiinteistöjen omistajille.
Opas on kirjoitettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Poikkeuksena ovat ohjeet Saamenkieliset tiennimet ja Julkishallinnon nimien taivutus, jotka ovat vain suomeksi. Kieliversiot eivät ole toistensa suoria käännöksiä, sillä eri kielissä on toisinaan tarpeen korostaa eri asioita. Suomenkielisissä ohjeissa on jonkin verran tietoa myös ruotsinkielisten nimien muodostamisesta ja päinvastoin. Tämä auttaa suunnittelemaan nimet rinnan suomeksi ja ruotsiksi.
Oppaan voi lukea kokonaan klikkaamalla etusivulla linkkiä aloita tästä. Jokaisen ohjeen lopussa on linkki seuraavaan ohjeeseen. Vaihtoehtoisesti oppaasta voi etsiä täsmäapua nimistönsuunnittelun ongelmiin etusivun haulla tai oppaan osioita selaamalla. Oppaassa ei ole asiasanoitusta, vaan hakutoiminto etsii osumia oppaan tekstisisällöstä. Jos käyttää hakusanana erilleen kirjoitettavaa sanaliittoa (esimerkiksi talon nimi), se kannattaa kirjoittaa hakukenttään lainausmerkkeihin: ”talon nimi”.
Opas on julkaistu joulukuussa 2023. Tarvittaessa opasta päivitetään ja siihen kirjoitetaan uusia ohjeita. Palautetta oppaasta voi antaa etusivun linkistä.
Viitattaessa Hyvän nimistön oppaaseen mainitaan julkaisun nimi ja verkko-osoite (URL), julkaisija (Kotimaisten kielten keskus) ja viittauspäivämäärä.
Miksi opas on tarpeen?
Nimien suunnittelu on asiantuntijatyötä, jossa on otettava huomioon muun muassa kielen rakenteet, sanojen merkitys ja nimen käyttötilanteet – usein myös se, että nimet olisivat valtakunnallisesti yhtenäisiä. Nimet ovat osa kieltä, mutta vain harvoin julkishallinnon nimien suunnittelijoilla tai nimistä päättävillä on kielen tai nimistön asiantuntemusta. Siksi haluamme tarjota julkishallinnon työntekijöille apuvälineen, joka helpottaa nimien suunnittelua.
2000-luvulla julkishallinnon nimenanto on muuttunut. Aiempien kuvailevien ilmausten (esimerkiksi hallinto-osasto ja koulukiusaamisen ehkäisyhanke) rinnalle ja tilalle on tullut yhä enemmän erisnimiä. Osastoille, hankkeille ja työryhmille – jopa suunnitelmille ja strategioille – annetaan usein isolla alkukirjaimella kirjoitettava nimi (esimerkiksi Koordinaatio ja menetelmät -osasto, Kiva koulu -hanke). Nimet kiinnostavat erityisesti brändäyksen välineenä, mistä kertoo myös nimikilpailujen suosio.
Ilmiö on johtanut myös erilaisiin ongelmallisiin nimiin. Kuvailevien nimien rinnalla on alettu käyttää kaupallisiin nimiin sekoittuvia oheisnimiä, eikä nimien käytettävyyteen aina muisteta kiinnittää riittävästi huomiota. Omia ongelmiaan ovat puutteet kaksikielisyyden asettamissa vaatimuksissa, englannin kielen käyttö ja merkitykseltään abstraktien tai muuten epäselvien sanojen käyttö. Oikeusasiamies on 2000-luvulla joutunut käsittelemään useita kanteluja julkishallinnon nimistä. Ratkaisut kanteluista on koottu tiivistetysti oppaaseen. Koosteen tarkoituksena on antaa suunnittelijoille esimerkkejä siitä, millaisia nimien on oltava, jotta ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset.
Ongelmallisiin julkishallinnon nimiin tuhlautuu resursseja. Jo pelkkä lainmukaisuuden selvittely vie aikaa ja rahaa, puhumattakaan uudesta nimeämisprosessista sekä logojen, verkko-osoitteiden ja viestintämateriaalien uusimisesta, jos nimi joudutaan vaihtamaan. Epäselvät ja huonot viranomaisten nimet vaikeuttavat palvelujen löytämistä ja heikentävät kansalaisten kielellistä yhdenvertaisuutta. Epäonnistunut tiennimi voi pahimmillaan johtaa siihen, että hälytystilanteessa apua ei saada ajoissa perille.
Opas havainnollistaa, että kaikki nimet eivät ole samanlaisia. Julkishallinnon nimien ei ole tarkoituksenmukaista olla rakenteeltaan tai sisällöltään samanlaisia kuin esimerkiksi etunimien tai yritysnimien. Niiden ensisijainen tehtävä on välittää tietoa kohteestaan, ei esimerkiksi hätkähdyttää, erottua joukosta tai osoittaa nokkeluutta. Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollossa onkin leikkimielisesti pohdittu, että hyvä ohjenuora julkishallinnon nimien suunnittelussa on iskulause ”Tylsä nimi on paras nimi!”. Vaikka ajatus on kärjistetty, se on hyvä pitää mielessä.
Oppaan nimestä
Hyvän nimistön opas on tarkoitettu ensisijaisesti julkishallinnossa nimiä suunnitteleville. Tästä juontaa juurensa sen kuvaava ruotsinkielinen nimi Namnplaneringsguiden ’nimistönsuunnittelun opas’.
Hallinnon nimistönsuunnittelu ei aina ole kovin systemaattista. Esimerkiksi hankkeiden tai palvelujen nimiä voivat keksiä niin työryhmät, organisaation johto, konsultit kuin yksittäiset työntekijätkin. Nimien keksijät eivät välttämättä miellä olevansa nimistönsuunnittelijoita tai varsinaisesti suunnittelevansa nimiä. Siinä missä toiselle työntekijälle tiennimien ja kaavanimien suunnittelu on arkipäivää, voi toinen antaa työuransa aikana nimen yhdelle verkkopalvelulle. Jotta kaikki julkishallinnon työntekijät voisivat mieltää oppaan itselleen tarpeelliseksi työkaluksi, annettiin sille suomeksi nimi Hyvän nimistön opas.
Sanaparia hyvä nimistö vastaavaa luontevaa ilmausta ei ole käytössä ruotsin kielessä, joten julkaisun nimet ovat erilähtöiset. Vaikka kansalliskielissä on hyvä pyrkiä merkitykseltään toisiaan vastaaviin nimiin, on oppaan nimi hyvä esimerkki siitä, että kieliversioiden ei aina ole tarpeen olla toistensa suoria käännöksiä.
Oppaan lähteistä
Oppaaseen on sekä koottu aiempaa Kotimaisten kielten keskuksen ohjeistusta että kirjoitettu kokonaan uusia ohjeita. Esimerkiksi tiennimien ja kaavanimien suunnittelusta on ollut aiemmin ohjeita Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehdessä ja verkkosivuilla. Suositukset tiennimien ja kaavanimien suunnittelun periaatteista ovatkin säilyneet samoina jo vuosikymmenten ajan. Opasta varten aiempia ohjeita on kuitenkin selkeytetty ja täydennetty.
Organisaatioiden ja palvelujen nimiä sekä lyhenteitä koskevaa ohjeistusta on annettu 2000-luvulla esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnassa ja lausunnoissa sekä kolumneissa ja blogikirjoituksissa. Verkkopalvelujen nimet ja niihin kytkeytyvät verkkotunnukset ovat uusimpia julkishallinnon nimikategorioita, joiden suunnitteluun on annettu apua myös työpajoissa.
Oppaan lähdeluetteloon on koottu keskeisimmät julkishallinnon nimistönsuunnittelua käsittelevät kirjoitukset ja muut lähteet, joita oppaassa on hyödynnetty. Suomenkieliseen lähdeluetteloon on koottu kaikki suomenkielisissä ohjeissa käytetyt lähteet. Ruotsinkieliseen lähdeluetteloon on puolestaan koottu sekä ruotsinkieliset lähteet että muita kaksikielisen nimistönsuunnittelun kannalta keskeisimpiä lähteitä.
Tekijät
Vastaava toimittaja: Ulla Onkamo
Toimittajat: Tiina Manni-Lindqvist, Bianca Ortiz Holmberg, Petra Saarnisto, Maria Vidberg ja Elina Wihuri
Oppaan tekstien kommentointiin ovat osallistuneet Mia Falk, Anna Maria Gustafsson, Sari Maamies ja Liisa Raevaara. Oppaan laatimisessa ovat auttaneet myös Pinja Henttonen, Anna Murto, Miska Toivanen ja May Wikström.
Jaa sivu