Siirry sisältöön

Yksikkö vai monikko: lapset sairaana vai sairaina?

Ohje lyhyesti

Sekä yksikkö- että monikkomuoto ovat mahdollisia seuraavanlaisissa olotilaa luonnehtivissa ilmauksissa; merkitysero on vähäinen:

Lapset olivat sairaina ~ sairaana.

Sämpylät kannattaa syödä lämpiminä ~ lämpimänä.

He valmistuivat lähihoitajiksi ~ lähihoitajaksi.

Paista pullat kypsäksi ~ kypsiksi.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Lapset olivat sairaana vai sairaina?

• Lauseiden Hän on sairaana ja Hän on opettajana lopussa on -na/-nä-loppuinen eli essiivisijainen ilmaus. Se luonnehtii tai luokittaa hän-sanaa (lauseen subjektia) siten, että lauseeseen sisältyy tilapäisyyden merkitys: ’on parhaillaan opettajan tehtävässä jossakin, ei vakituisesti’. Sen sijaan lause Hän on opettaja vain toteaa asiantilan ilman sivumerkityksiä: ’on ammatiltaan opettaja’.

Lauseessa, jossa on monikollinen subjekti (esim. he, lapset) ja olla-verbi, voi luonnehtiva -na/-nä-loppuinen ilmaus olla yksikössä tai monikossa. Merkitysero on vähäinen. Adjektiiveissa yksikköä (esim. sairaana) ja monikkoa (sairaina) käytetään tasavertaisesti. Substantiiveissa monikko (opettajina) on tavallisempi kuin yksikkö (opettajana):

Monikko (joukon jäseniä luonnehditaan yksilöiden, eritellen)

Opettajat ovat sairaina töissä yleisemmin kuin muut ammattiryhmät.

Torstaina ohjelmissa ovat haastateltavina mezzosopraano Monica Groop ja pianotaiteilija Gustav Djupsjöbacka.

Alkunsa pihkavoiteen tutkimus sai siitä, kun NN ja NN olivat lääkäreinä Kolarissa.

Yksikkö (joukkoa luonnehditaan kokonaisuutena)

Alle 45-vuotiaat kuntatyöntekijät ovat sairaana enemmän kuin muut samanikäiset palkansaajat.

Jutussa ovat haastateltavana avopalveluohjaajat NN ja NN.

Muistan kaikki ne ihmiset, jotka olivat opettajana Asemakoulussa.

Yksikkö ja monikko vaihtelevat vastaavasti substantiivin -na/-nä-loppuisissa määritteissä, esimerkiksi myytävänä/myytävinä olevia tuotteita. Ero on tässäkin vähäinen:

Kylätoimikunta on laatinut luettelon myytävänä olevista asuintonteista.

Suomijärvellä ei ole tehty vielä kartoitusta myytävinä olevista kiinteistöistä.

• Monikollinen -na/-nä-loppuinen ilmaus on yksikkömuotoista tavallisempi myös muunlaisissa kuin olla-verbillisissä luonnehtivissa lauseissa. Näin on esimerkiksi silloin, kun kyseessä on olotilaa tai asemaa tarkoittava ilmaus (verbien pysyä, säilyä ja toimia yhteydessä) tai tapaa luonnehtiva ilmaus:

Monikko (luonnehditaan eritellen)

Historian tunnilla lapset toimivat apuopettajina.

He haluavat pysyä keskisuomalaisina.

Ihmiset alkavat liikehtiä levottomina.

He odottivat jonossa rauhallisina rokotettaan.

Yksikkö (luonnehditaan kokonaisuutena tai yksilön näkökulmasta)

Haastateltavat kertoivat, miten he itse toimivat johtajana.

Pelaajat ottivat tiedon vastaan innostuneena.

Sen sijaan kun kyseessä on ikäkausi, myös yksikköä käytetään melko paljon monikon ohella:

Monikko (luonnehditaan eritellen)

Aloitimme seurustelun nuorina.

Minkäikäisinä menitte naimisiin?

Yksikkö (luonnehditaan kokonaisuutena tai yksilön näkökulmasta):

Elisa ja Samuli aloittivat seurustelun nuorena.

Minkäikäisenä lapset menevät asuinmaassanne kouluun?

Myös passiivimuotoisen verbin (istutaan, istuttiin) sisältävissä lauseissa -na/-nä-ilmaus voi olla monikossa tai yksikössä; monikko on tavallisempi (ks. ohjetta Passiivi: kuka on tekijänä? kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):

Soutuliitossa hykerreltiin tyytyväisinä.

Huumepoliisissa odotellaan rauhallisina ongelmien ratkaisemista.

Metsähallituksessa muutosta odotetaan rauhallisena.

He valmistuvat leipuriksi vai leipureiksi?

Lauseen He valmistuivat leipureiksi kaltaisissa tapauksissa -ksi-loppuinen eli translatiivisijainen ilmaus on tavallisimmin monikossa. Se luonnehtii lauseen monikollista subjektia (he). Yksikkömuotokin (leipuriksi) on mahdollinen. Ero monikon ja yksikön välillä on vähäinen:

Monikko (luonnehditaan eritellen)

Äiti ja tytär valmistuivat lähihoitajiksi.

Rapujuhlien juomiksi sopivat vesi, kivennäisvesi ja valkoviini tai olut.

Yksikkö (luonnehditaan kokonaisuutena tai yksilön näkökulmasta)

Koulutusohjelmasta opiskelijat valmistuvat sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi.

Rapujuhlien juomaksi sopivat olut, valkoviini ja snapsit.

Marjat tuoreena vai tuoreina, leivät kypsäksi vai kypsiksi?

Kun lauseen objekti eli kohdetta tarkoittava ilmaus on monikollinen ja viittaa yksilöihin (esim. hovioikeus vapautti miehet), sitä luonnehtiva -na/-nä- tai -ksi-loppuinen ilmaus on monikossa (syyttöminä, parhaiksi):

Hovioikeus vapautti miehet syyttöminä.

Osasimme pitää lapset rauhallisina.

Grönlantilaisia katkarapuja pidetään maailman parhaina.

Heidät äänestettiin maailman parhaiksi yleisurheilijoiksi.

Nykyajan nuoria moititaan uusavuttomiksi.

Muutoin vaihtelu yksikkö- ja monikkomuodon välillä on tavallista varsinkin kun kyseessä on adjektiivi. Molemmat vaihtoehdot ovat yleiskielisiä:

Yksikkö (luonnehditaan kokonaisuutena)

Kun hedelmät ja marjat syödään tuoreena, säilyvät vitamiinit.

Vedenkestävät vaelluskengät tai kumisaappaat pitävät jalat kuivana.

Paahda leipäviipaleet kullanruskeaksi valkosipuliöljyssä.

Monikko (luonnehditaan ikään kuin eritellen)

Rieskat syödään lämpiminä.

Nuijamaiset hedelmät syödään raakoina tai kypsennettyinä.

CoolMax-materiaali pitää jalat kuivina.

Viipaleet paistetaan ensin pannulla kauniin ruskeiksi.

Substantiivilla luonnehdittaessa luku voi kuitenkin vaihdella sanan merkityksen mukaan:

Valkokuoriset hunajanauriit syödään raakapaloina ja raasteena.

Leikkaa tomaatit lohkoiksi ja rouhi ne teholeikkurilla karkeaksi murskeeksi.

Sanat kuulostivat mukavilta vai mukavalta?

Sellaiset aistimista ja vaikutelmaa tarkoittavat verbit kuin haista, maistua, näyttää, kuulostaa, tuntua ja vaikuttaa esiintyvät lauseessa luonnehtivan ilmauksen kanssa, joka on joko -lta/-ltä-loppuinen eli ablatiivisijainen (hyvältä) tai -lle-loppuinen eli allatiivisijainen (hyvälle) (tästä sijamuotovaihtelusta ks. tarkemmin ohjetta Rektioita: maistuu hyvältä ~ hyvälle kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). Adjektiivien tapauksessa yksikön ja monikon vaihtelu on vapaampaa kuin substantiivien yhteydessä.

Adjektiivit

Verbien haista, tuoksua, lemuta ja maistua yhteydessä monikkomuotoista aistittavaa (esim. leivät) luonnehtiva adjektiivi on useimmiten yksikössä (imelältä ~ imelälle), mutta monikkokin käy:

Yksikkö tavallinen (luonnehditaan kokonaisuutena)

Maultaan vahvat leivät maistuvat erinomaiselta savusilakkatahnan kanssa.

Vaatteet haisevat imelälle.

Monikko (luonnehditaan eritellen)

Paloitellut juurekset maistuvat erinomaisilta.

Sarjan hajuvedet haisevat liian imelille, en voi käyttää niitä.

Verbien näyttää, kuulostaa, tuntua ja vaikuttaa yhteydessä monikkomuotoista aistittavaa (esim. riidat) luonnehtiva adjektiivi voi olla monikossa tai yksikössä. Merkitysero on vähäinen, joskus olematonkin:

Monikko (luonnehditaan eritellen)

Oppilaitoksen kaikki tunnusluvut näyttivät katastrofaalisilta.

Alkuvaiheessa volttikäännökset tuntuivat hankalilta.

Yksikkö (luonnehditaan kokonaisuutena)

Seerumi ja kosteusvoide tuntuivat mukavalta iholla.

Mahdollisuudet näyttävät paremmalta.

Substantiivit

Kun monikollista aistittavaa tai havaittavaa (esim. kynttilät) luonnehditaan substantiivilla, tämän yksikkö- tai monikkomuodon valintaan vaikuttaa se, esitetäänkö ilmaus jaottomana kokonaisuutena (aine, abstrakti asia tms.) vai erillisten yksilöiden joukkona:

Yksikkö (luonnehditaan kokonaisuutena)

Kynttilät tuoksuivat vaniljalta.

Kasvin juuri ja lehdet maistuvat ja tuoksuvat kalalle.

Nämä kielikuvat vaikuttavat tahattomalta huumorilta.

Monikko (luonnehditaan eritellen yksilöiden joukkona)

Hiukset tuoksuvat ruusuilta.

Pitopaikat tuoksuvat paistetuille silakoille.

Ryhmän muusikot vaikuttavat innostuneilta asianharrastajilta.

Tiesitkö?

Mikä on predikatiiviadverbiaali?

Seuraavassa olla-verbin sisältävässä lauseessa sanaa terve kutsutaan kieliopissa predikatiiviksi. Predikatiivi luonnehtii tai luokittaa lauseen alussa olevaa subjektitekijää (hän).

  • Hän on terve. (Sanan terve lauseenjäsentehtävä: predikatiivi.)

Seuraavissa lauseissa adjektiivi on muodoissa terveenä ja terveeksi. Nekin luonnehtivat tai luokittavat lauseen alussa olevaa subjektitekijää (hän). Niiden tehtävää lauseessa kutsutaan kieliopissa nimellä predikatiiviadverbiaali.

  • Hän on terveenä. (Sanan terveenä lauseenjäsentehtävä: predikatiiviadverbiaali.)
  • Hän tuli terveeksi. (Sanan terveeksi lauseenjäsentehtävä: predikatiiviadverbiaali.)

Predikatiiviadverbiaalilla on siis eri muoto mutta osin sama luonnehtiva tai luokittava tehtävä kuin predikatiivilla.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Yksikkö vai monikko substantiivi-ilmauksissa?
Rektioita: maistuu hyvältä ja hyvälle
Passiivimaisia rakenteita: on korjattavana, joutui korjattavaksi
Passiivi: kuka on tekijänä?

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta