Konjunktiot: ja (rinnastus ja lisäys)
Ohje lyhyesti
Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia:
Söin väsymykseeni suklaata ja muita herkkuja.
Myymälässämme tänään suklaa- ja jäätelömaistiaiset!
Tehokas viestintä luo myönteistä ilmapiiriä ja lisää kiinnostusta työyhteisön kehittämiseen.
Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole välttämättä keskenään rinnasteisia eivätkä symmetrisiä. Esimerkiksi seuraavanlainen ja-ilmaus on tunnesävytteinen:
Kaikki jännittivät tapaamista – ja paljon.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Koko ohje
Ja ja rinnastus
Ja-sanaa käytetään tyypillisesti rinnastuskonjunktiona: tällöin se liittää toisiinsa kaksi tehtävältään samanlaista lausetta, lauseen osaa, sanaa tai sanan osaa. Tällöin yhteen liitetyillä osilla on kokonaisuudessa – lauseessa tai virkkeessä – sama tehtävä kuin yksittäisillä osilla olisi.
Mitä on perunahöystö ja miten sitä tehdään? [rinnastettu kaksi kysymyslausetta, jotka yhdessä muodostavat laajemman kysymyksen]
Laita perunaviipaleet vuokaan ja lisää suolaa. [rinnastettu kaksi käskylausetta, jotka yhdessä muodostavat laajemman ohjeen]
Toivon, että kirja välittää kotiseututietoutta ja että rakkaus omaan alueeseen säilyy. [rinnastettu kaksi että-lausetta, jotka ovat toivoa-verbin kohdetta tarkoittavana objektina]
Tarjoa lisänä erilaisia juustoja ja lämmitettyä vadelmahilloa. [rinnastettu kaksi substantiivi-ilmausta, jotka yhdessä toimivat tarjota-verbin objektin – kohteen – tehtävässä]
Ensi kesänä täällä järjestetään juusto- ja viinijuhlat. [rinnastettu yhdyssanojen määriteosat, joilla on yhteinen pääosa juhlat]
Tällaisissa tapauksissa rinnastettavilla on siis sama tehtävä lauseessa tai virkkeessä. Ne muodostavat sopivan tasapainoisen parin myös rakenteensa ja keskeisten merkityspiirteidensä osalta.
Kun rinnastettavia on useita, ja on kirjoitetussa yleiskielisessä tekstissä tavallisesti vain kahden viimeisen välissä:
Perustapaus
Aamiaiseksi sain puuroa, jugurttia ja kahvia.
Sen sijaan etenkin puhekielisessä kerronnassa on tavallista toistaa konjunktio kaikkien rinnastettavien välissä, kuten seuraavassa raportoivassa tekstiviestissä:
Puhekielinen
Just herättiin ja kohta syödään aamupalaa ja sitten lähdetään ulos.
Erimuotoisia rinnastettavia
• Rinnastettavien ei tarvitse olla keskenään täsmälleen samanmuotoisia. Ne voivat olla esimerkiksi eri sijamuodoissa, mutta niillä tulee olla kokonaisuudessa sama tehtävä, vaikkapa tavan ilmaiseminen (adverbiaalin tehtävässä):
Kirjassa kuvataan tarkasti ja ammattitaidolla nykyisenkin ulkopoliittisen aseman perustaa.
On tärkeää, että päätös kriisinhallintatehtäviin osallistumisesta voidaan tehdä tapauskohtaisesti ja siten, että päätösvalta on viime kädessä aina Suomessa.
• Rinnastettavien yhteinen tehtävä lauseessa ei kuitenkaan aina riitä siihen, että kokonaisuus olisi helppo hahmottaa. Esimerkiksi substantiivi-ilmaus ja että-lause tai epäsuora kysymyslause voivat toimia samassa tehtävässä (kuten subjektina tai objektina), mutta substantiivin ja lauseen rinnastaminen keskenään hankaloittaa kokonaisuuden hahmottamista.
Tyylillisesti yhdistelmä siis ontuu. Että-lause muuntuu substantiivi-ilmauksen veroiseksi se-pronominin avulla (se, että; ks. ohjetta Konjunktiot: se ja sivulause kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):
Substantiivi-ilmaus ja että-lause → paremmin toisin
Uusi brändi viestii nykyajasta ja että olemme suuntautuneet tulevaan.
→ Selvemmin: Uusi brändi viestii nykyajasta ja siitä, että olemme suuntautuneet tulevaan.
Substantiivi-ilmaus ja epäsuora kysymyslause → paremmin toisin
On selvitettävä jätteistä aiheutuvat todelliset ympäristöongelmat ja saadaanko tämän vuoden kuluessa vielä järjestelykuluin lisärahoitusta.
→ Selvemmin: On selvitettävä ympäristöongelmat ja se, saadaanko – – lisärahoitusta.
Myös jos samassa tehtävässä toimivat lauseenvastike ja lause on rinnastettu keskenään, kokonaisuuden hahmotettavuus kärsii ja ilmaus ontuu tyylillisesti:
Lauseenvastike ja että-lause → paremmin toisin
Toivon huutokaupan netissä onnistuvan ja että peite tuottaisi arvoisensa hinnan. [molemmat toivoa-verbin objekteina]
→
Toivon huutokaupan netissä onnistuvan ja peitteen tuottavan arvoisensa hinnan.
~
Toivon, että huutokauppa netissä onnistuu ja että peite tuottaisi arvoisensa hinnan.
Lauseenvastike ja kun-lause → paremmin toisin
Asiaan palataan käyttäjämäärien muuttuessa ja kun valtion vesihuoltohankkeet toteutuvat.
→
Asiaan palataan, kun käyttäjämäärät muuttuvat ja kun valtion vesihuoltohankkeet toteutuvat.
• Ja-konjunktiota käytetään joskus myös ilmauksissa, joissa yhdistetään saman verbin kaksi eri käyttöä. Tuloksena on yleensä tarkoituksellisen humoristinen epäsymmetria, joskus tahaton kömmähdyskin. Esimerkiksi ilmauksessa
Hän puhuu englantia ja palturia.
rikotaan kiinteä sanonta puhua palturia rinnastamalla se puhua englantia -ilmauksen kanssa. (Muodoltaan ontuvia ovat myös sellaiset rinnastukset kuin Tykkään ja syön jäätelöä, joissa verbit edellyttäisivät seurakseen eri sijamuodoissa olevia ilmauksia: tykkään jäätelöstä, syön jäätelöä.)
Ja ja irrallinen lisäys
• Ja-sanaa käytetään myös löyhemmin lauseen osien tai lauseiden välissä osoittamassa, että niillä on jotain yhteistä, minkä vuoksi ne ovat tekstissä perätysten. Ilmauksessa on tunnepitoinen sävy.
Puolueen poisjäänti yhteislistalta harmittaa ja kovasti.
Venäjän olisi vihdoinkin valittava suunta, mihin kulkea. Suuri ja mahtava tarvitsee rahaa ja paljon.
Tunnepitoinen ja-ilmaus voi lisäksi osoittaa näkökulman muutosta tai näkemyksen esittäjän vaihdosta:
Talouden edellisen nousukauden aikana Suomea ja Japania tavattiin väittää toistensa kaltaisiksi, ja kyllähän näissä maissa jotakin sukulaisuutta tuntuisikin olevan.
Löyhempi lisäyssuhde on kyseessä myös silloin, kun ja-sanalla (tai vastaavasti mm. tai- tai mutta-sanoilla) alkava lause muodostaa oman virkkeensä (ks. ohjetta Konjunktiot virkkeen alussa kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).
• Joskus näkee ja-lauseita, joita ei selvästikään ole tarkoitettu tunneväritteisiksi lisäyksiksi vaan jotka on pelkästään lisätty edeltävään lauseen perään vailla ilmeistä yhteisyyttä. Esimerkiksi seuraavanlaisissa tapauksissa selvempi vaihtoehto olisi erottaa lauseet omiksi virkkeikseen:
Golfyhdistys isännöi kauden toista osakilpailua 10.–11.6. Kaksipäiväinen kisa saatiin viedä läpi hyvissä olosuhteissa, ja mukana oli myös muutamia pelaajia Tanskasta.
→
Kaksipäiväinen kisa saatiin viedä läpi hyvissä olosuhteissa. Mukana oli myös muutamia pelaajia Tanskasta.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Asiasanat
- adverbiaali
- affektiivisuus
- konjunktiot
- lauseenvastikkeet
- lisäykset
- partikkelit
- rinnastus
- rinnastuskonjunktiot
- sivulause
- symmetria
- tunneilmaukset
- tyyli
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu