Sanan kaunis kaltaisten -is-loppuisten adjektiivien monikkomuodossa on -ii-:
kaunis, kauniita
raitis, raittiisiin
Muutamat taivutusmuodot ovat yksikössä ja monikossa samananäköiset:
raittiilla ihmisellä, raittiilla ihmisillä
Jos adjektiivin perusmuodon lopussa on -is, ovat muutamat taivutusmuodot yksikössä ja monikossa samannäköisiä, esimerkiksi:
Yksikkö Monikko tässä tiiviissä purkissa näissä tiiviissä purkeissa laulu kauniille kesälle laulu kauniille maisemille
Tällaisia adjektiiveja on vain kourallinen:
Monikon partitiivi
(monia x:iä)Monikon genetiivi
(monien x:ien)Monikon illatiivi
(moniin x:iin)altis alttiita alttiiden ~ alttiitten alttiisiin (~ alttiihin) aulis auliita auliiden ~ auliitten auliisiin (~ auliihin) kallis kalliita kalliiden ~ kalliitten kalliisiin (~ kalliihin) kaunis kauniita kauniiden ~ kauniitten kauniisiin (~ kauniihin) raitis raittiita raittiiden ~ raittiitten raittiisiin (~ raittiihin) tiivis tiiviitä tiiviiden ~ tiiviitten tiiviisiin (~ tiiviihin)
-is-loppuisista adjektiiveista muodostetaan substantiivi (ns. ominaisuudennimi) joko -eus-loppuisena tai -ius-loppuisena:
kaunis → kauneus, kallis → kalleus
altis → alttius, aulis → aulius, raitis → raittius
Sanasta tiivis molemmat vaihtoehdot ovat yleiskielessäkin mahdollisia:
tiivis → tiiviys ~ tiiveys