Kysymysmerkki

• Kysymysmerkki tulee kysymyksen perään. Kysymyksen ilmaisee joko kysymyssana, kuten kuka tai mikä, tai liitepartikkelin -ko tai -kö sisältävä sana (laulatko, tässäkö):

Mikä on Suomen yleisin sukunimi?

Laulatko suihkussa?

Tässäkö on vaalien yllättäjä?

Kysymysmerkillä voi joskus osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen (esimerkiksi otsikossa):

Kisat sittenkin Suomeen?

• Kysymyslause voi olla myös retorinen kysymys. Tällöin se on lähinnä toteamus, eikä siihen odoteta vastausta. Siksi sen voi joskus lopettaa myös pisteeseen:

Mistä sen nyt niin varmasti tietää?

Mistä sen nyt niin varmasti tietää.

Kysymyksen muotoinen lause voi toimia myös kohteliaana kehotuksena:

Voisitko lähettää vastauksen jo tänään, kiitos!

• Sulkeissa olevalla kysymysmerkillä voi joskus osoittaa, että tekstissä on jokin epäselvä tai epävarma kohta:

Asiaa käsiteltiin jo vuoden 2014 (?) tapaamisessa.

Asiaa käsiteltiin jo vuoden 2014 (2015?) tapaamisessa.

Päälause ja sivulause

Kun päälause on kysyvä, kysymysmerkkiä käytetään riippumatta siitä, onko sivulause kysyvä vai ei. Pää- ja sivulauseen kokonaisuus muodostaa siis kysymyksen, johon odotetaan vastausta:

Tiedätkö jo, mitä teet lomalla?

Montako meitä on, jos mukaan lasketaan myös lapset?

Kysymysmerkkiä ei käytetä, kun pelkästään sivulause on kysyvä. Näissä tapauksissa päälauseen ja sivulauseen kokonaisuus ei ole kysymys:

Seuraamme, kuinka käy.

Saako työssä viihtyä, ohjelmassa kysyttiin.

Jos toteava ja kysyvä lause on erotettu toisistaan kaksoispisteellä, kysymysmerkkiä käytetään. Tällöin kaksoispisteen jälkeinen lause on nimittäin kysymys, johon odotetaan vastausta:

Avainkysymys on: mikä on oppilaan etu?

– Vrt. Avainkysymys on, mikä on oppilaan etu.