Kysymysmerkki on virkkeen päättävä välimerkki. Se kirjoitetaan edeltävän sanan jälkeen ilman välilyöntiä, kuten muutkin välimerkit:
Keneen pitää ottaa yhteyttä?
Huomennako jo tavataan?
Päälauseen ja sivulauseen yhdistelmässä käytetään kysymysmerkkiä vain, jos päälause on kysyvä:
Keneltä voisin kysyä, milloin juna on perillä?
Ainakin konduktööri tietää, milloin juna on perillä.
• Kysymysmerkki tulee kysymyksen perään. Kysymyksen ilmaisee joko kysymyssana, esimerkiksi kuka tai mikä, tai liitepartikkelin -ko tai -kö sisältävä sana:
Mikä on Suomen yleisin sukunimi?
Laulatko suihkussa?
Kysymysmerkillä voi osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen (esimerkiksi otsikossa):
Kisat sittenkin Suomeen?
• Kysymyslause voi olla myös retorinen kysymys. Tällöin se on lähinnä toteamus, eikä siihen odoteta vastausta. Sen voi lopettaa pisteeseenkin:
Mistä sen nyt niin varmasti tietää.
Kysymyksen muotoinen lause voi toimia myös mm. kohteliaana kehotuksena:
Voisitko väistyä.
Voisitko väistyä, kiitos!
• Sulkeissa olevalla kysymysmerkillä voi joskus osoittaa, että tekstissä on jokin epäselvä tai epävarma kohta:
Asiaa käsiteltiin jo vuoden 2004 (?) kesätapaamisessa.
Asiaa käsiteltiin jo vuoden 2004 (2005?) kesätapaamisessa.
Kun päälause on kysyvä, kysymysmerkkiä käytetään riippumatta siitä, onko sivulause kysyvä vai ei. Pää- ja sivulauseen kokonaisuus muodostaa siis kysymyksen, johon odotetaan vastausta:
Tiedätkö jo, mitä teet lomalla?
Montako meitä on, jos mukaan lasketaan myös lapset?
Kysymysmerkkiä ei käytetä, kun vain sivulause on kysyvä. Näissä tapauksissa päälauseen ja sivulauseen kokonaisuus ei ole kysymys:
Seuraamme, kuinka käy.
Saako työssä viihtyä, ohjelmassa kysyttiin.
Jos toteava ja kysyvä lause on erotettu toisistaan kaksoispisteellä, kysymysmerkkiä käytetään, sillä tällöin kaksoispisteen jälkeinen lause on kysymys, johon odotetaan vastausta:
Avainkysymys on: mikä on oppilaan etu?
– Vrt. Avainkysymys on, mikä on oppilaan etu.