Siirry sisältöön

Omistusliitteet: persoonapronomini ja omistusliite (laulaja ja hänen puolisonsa)

Ohje lyhyesti

Kun ilmauksessa on 3. persoonan omistusliite (jäätelönsä, puolisonsa), siinä käytetään tietyin ehdoin myös persoonapronominia hänen tai heidän. Aivan selviä sääntöjä pronominin käytöstä ei voi esittää.

Sen sijaan 1. ja 2. persoonassa persoonapronominia käytetään lähinnä korostussyistä (minun jäätelöni, ei sinun).

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Minun vastuullani, osaltasi

Genetiivimuotoista persoonapronominia (kuten minun) käytetään 1. ja 2. persoonan ilmauksissa omistusliitteellisen sanan (lomani) edellä yleensä silloin, kun persoona on ilmauksessa painokas tai se asetetaan jonkin toisen kanssa vastakkain. Muutoin pelkkä omistusliite ilmaisee kuuluvuussuhteen.

Kesälomani on heinäkuun lopusta elokuun puoleen väliin.

Miten kaltaisesi nainen hurmataan?

Yksittäiset päätöksemme eivät tietenkään ole suoraan biologiasta johdettavissa.

Ruoanlaitto on minun vastuullani.

Meidän suunnittelijamme pystyvät keskittymään ydinosaamiseensa.

Millä teidän talonne lämpiää?

Pronominin sisältäviä omistusliitteettömiä ilmauksia, kuten minun vastuulla, meidän mielestä, näkee kyllä käytettävän, mutta ne eivät ole yleiskielen suosituksen mukaisia (ks. kuitenkin ilmaustyypistä meidän perhe erillistä ohjetta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Lehtijuttu Robinista ja hänen tyylistään

Persoonapronominin (hänen, heidän) käyttö omistusliitteellisen substantiivin edellä on 3. persoonan ilmauksissa osin erilaista kuin muissa persoonissa. Kaikista ilmaustyypeistä ei voi esittää ehdottomia sääntöjä. Tavallisesti substantiivi-ilmaus vaatii mukaansa pronominin:

Robin kertoi, miten hänen tyylinsä rakentuu.

Miehen älykkyyden pystyy selvittämään hänen kasvoistaan.

Selvitys kuljettajista ja heidän koulutuksestaan (otsikko)

Joskus näkee pronominittomia ilmauksia, joissa omistusliite viittaa virheellisesti edeltävän substantiivin genetiivimääritteeseen. Tulkinta saattaa olla koominenkin. Pronomini on välttämätön:

Yleiskielen suosituksen vastaisia

Lapsen ääni oli ikäänsä nähden matala. (mekaaninen tulkinta: omistusliite viittaa sanaan ääni)

→ Yleiskielessä: Lapsen ääni oli hänen ikäänsä nähden matala.

Urheilijan panostus oli hyvään menestykseensä nähden melko vähäinen.

 → Yleiskielessä: Urheilijan panostus oli hänen hyvään menestykseensä nähden melko vähäinen.

Presidentti ja hänen puolisonsa vai presidentti ja puolisonsa?

Rinnasteisissa ilmauksissa käytetään pronominia hänen, heidän:

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on käynnistynyt.

Laulajilla on tietty pörssiarvo, jota he ja heidän managerinsa yrittävät nostaa ja pönkittää.

Jonkin verran näkee käytettävän myös pronominittomia ilmauksia, kuten presidentti ja puolisonsa. Tällaiset ilmaukset ovat tavallisimpia lehtien kuvateksteissä, jollaisiin ne sopivatkin. Ilmaus on yhteydessään yksiselitteinen, vaikka on rakenteellisesti vajaa.

Presidentti Sauli Niinistö ja puolisonsa Jenni Haukio toukokuussa Helsingissä (kuvateksti)

– Vrt. tyyliltään neutraali: Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa

Liisa söi jäätelönsä vai hänen jäätelönsä?

• Pelkkä sana jäätelönsä ilman 3. persoonan pronominia viittaa tietyissä tapauksissa eri henkilöön kuin pronominin sisältävä ilmaus hänen jäätelönsä. Pronominia ei käytetä, kun puhe on jostakin, mikä kuuluu lauseen tekijälle (subjektille). Omistusliite viittaa siis saman lauseen subjektiin:

SubjektiObjekti
Liisasöijäätelönsä (’oman jäätelönsä’)niin, ettei kukaan huomannut.

Ministeri söi sanansa.

Sijoittajat hakevat jenistä turvaa sijoituksilleen.

Mies käveli autolleen ja lähti ajamaan kotiinsa.

(Lauseenvastikkeita:)
Ehdokas uskoi pääsevänsä toiselle kierrokselle.

Varas loukkaantui juostessaan päin ikkunaa.

Pronomini aiheuttaa sen, että puhe on jonkun muun omistamasta asiasta:

SubjektiObjekti
Liisasöihänen jäätelönsä (’jonkun muun jäätelön’)niin, ettei kukaan huomannut.

• Pronominin genetiivimuotoa ei käytetä myöskään silloin, kun omistusliite viittaa eräänlaiseen ajatussubjektiin a) omistuslauseessa (Liisalla on auto), b) välttämättömyyttä tarkoittavissa rakenteissa (Liisan täytyy myydä autonsa), c) tulosta ilmaisevassa Liisasta tuli leipuri -tyyppisessä lauseessa sekä d) yleistävässä 3. persoonan ilmauksessa (Saunassa unohtaa murheensa):

a) Luultavasti miehellä on syynsä kauppaan.

b) Osallistujien täytyy nyt esitellä ajotaitoaan.

c) Hänestä tuli kuuluisa roolistaan Bella Swanina Twilight-elokuvissa.

d) Yleistävä 3. persoona: Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä mukaansa ottaa.

• Joskus kirjoittajan tarkoituksena on ollut, että pelkkä omistusliite viittaisi edeltävän lauseen tekijään (subjektiin). Tämä ei kuitenkaan onnistu lauserajan yli; pronominia tarvitaan:

Yleiskielen suosituksen vastaisia

Mies on kirjailijana lähes tuntematon, mutta kirjansa ovat tosi jännittävää lukemista. (tarkoitettu viittauskohde: mies)

→ Yleiskielessä: Mies on kirjailijana lähes tuntematon, mutta hänen kirjansa ovat tosi jännittävää lukemista.

Perhe sai kauhukseen huomata, että suuri kissaeläin [puuma] oli juuttunut kotitalonsa terassin alle.

→ Yleiskielessä: Perhe sai kauhukseen huomata, että suuri kissaeläin oli juuttunut heidän kotitalonsa terassin alle.

Laulajaa harmitti virheensä vai hänen virheensä?

Tunnetta ilmaisevassa Liisaa harmitti koko asia -tyyppisessä lauseessa sana Liisaa on subjektin paikalla mutta objektin tehtävässä. Subjektina on koko asia: ’mikä harmitti?’. Omistusliitteen ja persoonapronominin käyttö on tämänrakenteisissa lauseissa melko kirjavaa, eikä yksiselitteistä sääntöä voi esittää.

Jos harmin tms. aiheena on genetiivimääritteen sisältävä ilmaus (ystävän kehuma kenkämalli), persoonapronominia voi yleensä käyttää tai olla käyttämättä:

Mainos on herättänyt hänen [Liisan] kiinnostuksensa yrityksen tuotteita kohtaan. Erityisesti Liisaa kiinnostaa (hänen) ystävänsä kehuma kenkämalli.

Onko niin, että johtajia ei todellisuudessa kiinnosta (heidän) työntekijöidensä hyvinvointi?

Lasta nolotti äitinsä ~ hänen äitinsä puheliaisuus.

Aliisaa harmitti ystävänsä ~ hänen ystävänsä yrmeys.

Postpositioilmaus: Tyttöä harmitti ystävänsä ~ hänen ystävänsä puolesta.

Sen sijaan jos harmin tms. aiheuttaja (subjekti) on omistusliitteellinen abstrakti substantiivi (kaatumisensa, tekonsa), käytetään persoonapronominitonta ilmausta. Konkreettisten substantiivien, kuten äiti, kirja, tapauksessa ilmaus taas vaikuttaa usein liian paljaalta, vaikka tekstiyhteys ohjaisikin tulkitsemaan viittaussuhteet oikein.

Annaa harmitti kaatumisensa.

Poikaa nolotti ajattelematon tekonsa.

Jälkikäteen häntä kadutti provosoiva käytöksensä.

Ministeriä kiinnosti vain kännykkänsä.
– Selvemmin: Ministeri oli kiinnostunut vain kännykästään.

Teiniä nolotti äitinsä.
– Selvemmin: Teiniä nolotti äitinsä takia.

Ylipäätään jos on epävarma siitä, tulisiko tässä objektialkuisessa lausetyypissä käyttää pronominia vai ei, voi valita myös jonkin toisen ilmausvaihtoehdon, esimerkiksi:

Onko niin, että johtajia ei kiinnosta, kuinka heidän alaisensa voivat?

Häntä kadutti, että oli käyttäytynyt provosoivasti.

Tiesitkö?

Suomen kielen lautakunta käsitteli ilmaustyyppiä mies ja vaimonsa vuonna 1999. Lautakunta totesi, että neutraalissa asiatyylissä kuuluu käyttää persoonapronominia, mutta tavoiteltaessa rentoa, viihdyttävää sävyä myös pronominiton rakenne mies ja vaimonsa on käyttökelpoinen (ks. Johtaja ja vaimonsa, Kielikello 4/1999: linkki kohdassa Lisätietoa muualla).

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Omistusliitteet
Omistusliitteet: meidän perhe, meidän kaikkien huolet
Pronominit: persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te, he

Lisätietoa muualla

Kielikello 4/1999: Johtaja ja vaimonsa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta