Yksikkö vai monikko rinnasteisissa yhdyssanoissa: 1960- ja 1970-luvulla vai -luvuilla?

Ohje lyhyesti

Kun rinnastetaan kaksi yhdyssanaa (esim. Kirkkokatu ja Kauppakatu) niin, että yhteinen jälkiosa (katu) esitetään vain kertaalleen, voi tämä ilmipantu osa olla joko yksikössä tai monikossa:

Koko ohje

• Kun rinnastetaan kaksi saman jälkiosan sisältävää yhdyssanaa, kuten Polttimokatu ja Vuorikatu, voidaan jälkiosa jättää ensimmäisestä mainitsematta. Tällöin yhteinen ilmipantu osa on joko yksikössä tai monikossa. Monikko on yleisempi.

Monikossa korostuu rinnastettujen erillisyys, ja yksikössä tarkastellaan enemmänkin niiden muodostamaa kokonaisuutta:

Varsinkin paikannimissä on tavallista toistaa yhdyssanan jälkiosa. Näin nimet säilyttävät oman hahmonsa, mikä helpottaa tulkintaa:

Selvyyssyistä yhdyssanan jälkiosa kannattaa tarvittaessa toistaa muunkinlaisissa rakenteissa:

Tässä esimerkissä tarkoitetaan kahta eri lakia, ja sanan laki toistaminen tekee ilmauksesta yksiselitteisen (vrt. kahtalaisen tulkinnan mahdollistava asunto-osakeyhtiö- ja tilintarkastuslaki).

• Kun rinnasteinen yhdyssanailmaus on lauseessa tekijää tms. tarkoittavana subjektina, on verbi rinnastuksen jälkiosan yksikkömuodosta huolimatta monikossa:

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• attribuutti
• ellipsi
• kongruenssi
• luku
• monikko
• määrite
• predikaatti
• rinnastus
• rinnastuskonjunktiot
• subjekti
• substantiivit
• taivutus
• toisto
• yhdysmerkki
• yhdyssanat
• yhdysviiva
• yksikkö

Anna palautetta tästä ohjeesta