Siirry sisältöön

Passiivimaisia rakenteita: määrätyissä paikoissa, keskusteltu kysymys

Ohje lyhyesti

Sellaiset verbimuodot kuin tehty ja suoritettu ovat passiivimuotoja, joihin tulkitaan mukaan ihmistekijä:

tehty työ (’jonkun tekemä työ’)

varastetut autot (’jonkun varastamat autot’)

Eräillä tehty-tyyppisillä sanoilla on tämän tavallisen käytön lisäksi myös kivettynyttä käyttöä, jolloin ihmistekijän tulkinta ei ole olennainen. Tällaisia kaksikäyttöisiä sanoja ovat mm. perusteltu, määrätty ja rajattu.

Tavallista käyttöä: Mikä oli rikoksesta määrätty rangaistus?

–  Kivettynyttä käyttöä: Kärsivällisyys riittää määrättyyn rajaan asti.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Muita passiivimaisia rakenteita:

Koko ohje

Tehty-tyyppinen verbimuoto (eli ns. passiivin partisiippimuoto) sisältää passiivin aineksen -tu/-ty, -ttu/-tty. Se ilmaisee – verbin luonteesta riippuen – joko päättynyttä tai aiemmin alkanutta ja edelleen jatkuvaa tilannetta. Tekijää ei mainita, mutta se tulkitaan taustalle niin kuin muutenkin passiivi-ilmauksissa (kuten kurssilla opitaan kirjoittamaan):

luettu kirja (’kirja joka on luettu’)

rakastettu ihminen (’on aiemmin rakastettu ja rakastetaan edelleen’)

Hän on laajasti arvostettu poliitikko. (’on arvostettu aiemmin ja arvostetaan edelleen’)

Pankin on korvattava varastetulla kortilla tehty ostos kortinomistajalle. (’joku on varastanut kortin, joku tehnyt kortilla ostoksen’)

Määrätyissä paikoissa

Tehty-tyyppistä muotoa käytetään paitsi menneen ajan verbimuodon osana (Siellä on käyty ’joku on käynyt’) myös mm. substantiivin edessä määritteenä, esimerkiksi:

käsin tehty saippua (’saippua, joka on tehty käsin, tekeminen loppuun saatettu’)

arvostettu opettaja (’opettajaa arvostetaan; tilanne alkanut aiemmin mutta jatkuu’)

• Muutamat yksittäiset tehty-tyyppiset sanat ovat irronneet alkuperäisestä passiivimerkityksestä, eli ilmauksessa ei taustalle tulkita ihmistekijää. Esimerkiksi sanaa tietty (alkujaan: ’tiedetty’) käytetään kivettyneesti merkityksessä ’jokin, joku, jonkinlainen’ tai ’jollakin tavalla määritelty’: tietyssä mielessä, tietyt ihmiset.

Myös sanoilla etuoikeutettu ja itseoikeutettu on lähinnä kivettynyttä käyttöä. Käyttötapa on yleiskielen mukainen.

Kivettynyttä käyttöä

Hän tunsi olevansa etuoikeutettu päästessään kiertueelle.

Elmo on itseoikeutettu päätähti, kun kirjailija Juhani Peltosen nimikkoseura viettää kymmenvuotisjuhliaan.

• Monilla tehty-tyyppisillä sanoilla on sekä varsinaista passiivikäyttöä että siitä irronnutta kuvailevaksi adjektiiviksi kivettynyttä käyttöä. Tällaisia kaksikäyttöisiä sanoja ovat mm. oikeutettu, määrätty, perusteltu, rajoitettu, rajattu, sidottu, uskallettu, varusteltu.

Kivettymät saattavat joidenkuiden kielenkäyttäjien mielestä olla häiritseviä, koska passiivitulkinta (taustalla tekijänä ihminen) voi herkästi nousta pintaan. Neutraaliksi tarkoitetussa asiatyylissä näitä sanoja kannattaakin kivettyneessä merkityksessään käyttää säästeliäästi. Ne ovat kuitenkin yleiskielen mukaisia.

oikeutettu

Peruskäyttö (tekijäksi tulkitaan ihminen): Oulu kuuluu aluetukeen oikeutettuihin alueisiin. (’joku on oikeuttanut aluetuen’)

Kivettynyttä käyttöä (’aiheellinen’): Vastauksena lentokenttien lähistöllä asuvien henkilöiden oikeutettuihin valituksiin viranomaiset ovat kieltäneet lentokenttien käytön osan aikaa yöstä. (’aiheellisiin’; kyse ei ole jonkun oikeuttamista valituksista)

perusteltu

Peruskäyttö (tekijäksi tulkitaan ihminen): huonosti perusteltu kieltoehdotus (’joku on perustellut’)

Kivettynyttä käyttöä (’aiheellinen’): Kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen on perusteltua. (’aiheellista’; kyse ei ole jonkun esittämästä perustelusta)

määrätty

Peruskäyttö (tekijäksi tulkitaan ihminen): Aiemmin vastaavanlaisista rikoksista määrättyyn 130 päivän yhdyskuntapalvelurangaistukseen lisättiin nyt 40 tuntia. (’joku on määrännyt rangaistuksen’)

Kivettynyttä käyttöä (’jokin, tietty’): Avohoito voi toimia hyvin määrättyyn rajaan asti, mutta sen jälkeen se on taloudellisesti tappiollista. (’johonkin, tiettyyn’; kyse ei ole jonkun määräämästä rajasta)

Erityisesti aistein havaittavaa toimintaa kuvaavien verbien tehty-tyyppiset muodot voivat joskus synnyttää mielikuvan konkreettisesta ihmisen toiminnasta. Aina vaihtoehtoista ja lyhyttä ilmaustapaa ei kuitenkaan ole helppo keksiä.

sidottu

Peruskäyttö (tekijäksi tulkitaan ihminen): kerhoilloissa sidotut perhot (’joku on sitonut perhot’)

Kivettynyttä käyttöä: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien osittain aikaistetusta indeksikorotuksesta (’sidoksissa olevien’) 

Joskus ilmaus voi kivettyneessä käytössään kyllä tahattomasti synnyttää turhan konkreettisen tulkinnan:

Luokan II sähkölaitteistoilla täytyy lain mukaan olla kalenteriin sidottu huolto- ja kunnossapitosuunnitelma → aikataulutettu

Bild julisti jo tietävänsä, että Rosberg on sidottu Mersun rattiin peräti neljäksi vuodeksi.

Myös rajoitettu ja rajattu ovat ilmauksia, jotka herättävät joskus konkreettisen toiminnan tulkinnan. Niille on melko helppoa keksiä vaihtoehtoja. Niidenkin kivettynyt käyttö on silti yleiskielen mukaista.

rajoitettu

Peruskäyttö (tekijäksi tulkitaan ihminen): Parin minuutin mittaisiksi rajoitetuissa puheenvuoroissa kuultiin teräviä kommentteja. (’joku on rajoittanut puheenvuorot’)

Kivettynyttä käyttöä: Toimi nopeasti, kesämekkojamme on jäljellä enää rajoitettu määrä. (~ rajallinen määrä)

rajattu

Peruskäyttö (tekijäksi tulkitaan ihminen): Rajattu anniskelualue on erittäin toimiva ratkaisu. (’joku on rajannut alueen’)

Kivettynyttä käyttöä: Kantasoluja voidaan käyttää rajatussa määrin kudosvaurioiden korjaamiseen. (~ rajallisesti)

Keskusteltu kysymys

Havaitsemista tai puhumista tarkoittavat verbit kuulla tai kertoa saavat kohdetta tarkoittavan objektin:

kuulla vitsi
kertoa tarina

Tällaisen verbin tehty-tyyppisestä muodosta ja sen objektista voi muodostaa seuraavanlaisen määritteellisen rakenteen: kuultu vitsi, kerrottu tarina.

moneen kertaan kerrottuja ja kuultuja tarinoita
– vrt. kertoa ja kuulla tarinoita

Vastaavanlaisia rakenteita muodostetaan joistakin puhumista tai pitämistä tarkoittavista verbeistä, jotka esiintyvät -sta/-stä-päätteisen eli elatiivisijaisen ilmauksen kanssa:

puhua näyttelystä → puhuttu näyttely

pitää opettajasta → pidetty opettaja

(Tämä -sta/-stä-päätteinen ilmaus ei ole lauseessaan objekti, jonka sijamuoto vaihtelee, kuten sana tarina on objektina ilmauksissa kuulin tarinan, en kuullut tarinaa). Myös tällaiset jostakin puhumista tai jostakin pitämistä tarkoittavat ilmaukset ovat yleiskielisiä:

Paljon puhuttu sote-uudistus kulkee omaa latuaan. (puhua uudistuksesta)

Hän on joukkueessaan hyvin pidetty pelaaja. (pitää pelaajasta)

Hän puuttui kauan keskusteltuun kysymykseen. (keskustella kysymyksestä)

Hylystä nostettuja esineitä on esillä kiistellyssä näyttelyssä. (kiistellä näyttelystä)

Kyseessä on pitkään vaiettu asia. (vaieta asiasta)

Lisäksi rakennetta käytetään joistakin sellaisista verbeistä, jotka esiintyvät paikkaa merkitsevän ilmauksen kanssa: asua jossakin, vierailla jossakin. Tällaisetkin ovat yleiskielen mukaisia. Tärkeää on kuitenkin pitää huolta siitä, että kokonaismerkitys säilyy selvänä. Joskus vaihtoehtona on relatiivilause (joka-lause):

Tiheään asutussa kaupungissa on vaikea hengittää.

Usein vierailtu www-sivu ~ www-sivu, jolla on vierailtu usein

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta