Passiivi: kaksoispassiivi ”ei oltu tehty”

Ohje lyhyesti

Kaksoispassiivi (kuten ollaan kärsitty) on puhekielinen verbirakenne, johon sisältyy kaksi passiivin tunnusta. Yleiskielessä käytetään yksinkertaista passiivia (on kärsitty).

Talossa ollaan kärsitty homeongelmista.

– Yleiskielessä: Talossa on kärsitty homeongelmista.

Rakennusta ei yrityksistä huolimatta olla saatu kuntoon.

– Yleiskielessä: Rakennusta ei yrityksistä huolimatta ole saatu kuntoon.

Tämän ohjeen osat ovat seuraavat:

Mikä on kaksoispassiivi?
Kaksoispassiivi kielto- ja myöntölauseissa

Ohjeen lopussa olevassa Tiesitkö?-laatikossa kerrotaan lyhyesti 1900-luvun kielioppien ja kielioppaiden asennoitumisesta kaksoispassiivin:

Tiesitkö? Kielioppien ja -oppaiden asennoituminen kaksoispassiiviin
Tiesitkö? Voitaisiinko kaksoispassiivi hyväksyä yleiskieleen?

Passiivin yleiskuvaus esitetään erillisessä ohjeessa

Passiivi: mikä passiivi on ja missä sitä käytetään?

Koko ohje

Mikä on kaksoispassiivi?

Yleiskielen passiivi-ilmauksissa on syöty, ei ole osattu apuverbit olla ja ei ovat yksikön 3. persoonassa (on, ei) ja passiivin tunnus (-tu/-ty, -ttu/-tty) sisältyy vain pääverbiin: on syöty, ei ole ilmoitettu.

Laajalti puhekielessä esiintyy ilmaustyyppiä, jossa passiivi näkyy kahdessa verbimuodossa, sekä apuverbissä että pääverbissä:

ollaan syöty
ei oltaisi voitu
ei oltu osattu

Muotoa kutsutaan kaksoispassiiviksi. Ilmiöstä käytetään myös nimitystä passiivikongruenssi: yksi passiivimuoto mukautuu toiseen (kongruoi siis sen kanssa). Kaksoispassiivia näkee jonkin verran käytettävän myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa asiateksteissä.

Käytössä on siis tavallaan kaksi passiivin liittomuotojen sarjaa. Ne on esitetty seuraavissa taulukoissa esimerkkien avulla (kielteinen imperfekti ei syöty on liittomuoto, mutta se ei ole taulukossa mukana, koska passiivin kaksinkertaisuus koskee vain olla-verbin sisältäviä muotoja):

Taulukko 1: Yleiskielen passiivi (yksi osa passiivissa)

Myöntölause	Kieltolause	Aikamuoto
Hakuaikaa on päätetty jatkaa.	Hääpäivää ei vielä ole päätetty.	Perfekti
Hakuaikaa oli päätetty jatkaa.	Asiasta ei ollut vielä päätetty.	Pluskvamperfekti
Kunpa asia olisi päätetty toisin!	Jos asiaa ei olisi vielä päätetty, se tehtäisiin nyt.	Konditionaalin perfekti

Taulukko 2: Kaksoispassiivi: puhekielinen (kaksi osaa passiivissa)

Myöntölause	Kieltolause	Aikamuoto
Hakuaikaa ollaan päätetty jatkaa.	Hääpäivää ei vielä olla päätetty.	Perfekti
Hakuaikaa oltiin päätetty jatkaa.	Asiasta ei oltu vielä päätetty.	Pluskvamperfekti
Kunpa asia oltais(iin) päätetty toisin!	Jos asiaa ei oltais(i) vielä päätetty, se tehtäis(iin) nyt.	Konditionaalin perfekti

Yleiskielessä suosituksena on siis vaihtoehto, jossa on aktiivimuotoinen apuverbi on, oli jne. ja passiivimuotoinen pääverbi, esimerkiksi päätetty.

Kaksoispassiivi taas on puhekielinen, mutta arkisessakaan puheessa se ei ole ainoa käytössä oleva vaihtoehto. Varsinkin myöntömuodoissa (on päätetty, olisi päätetty, oli päätetty) ja kielteisessä perfektissä (ei ole päätetty) ovat ”yksinkertaisen”, yleiskielen suosituksen mukaisen passiivin muodot puheessakin hyvin tavallisia.

Kaksoispassiivi kielto- ja myöntölauseissa

• Vaikka kaksoispassiivi ei ole yleiskielen suosituksen mukainen muoto, sitä näkee joskus käytettävän myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa asiateksteissä. Eniten sitä tapaa kielteisissä muodoissa, kuten ei oltu päätetty (pluskvamperfekti, yleiskielen muoto on ei ollut päätetty) ja ei oltaisi päätetty (konditionaalin perfekti, yleiskielen muoto on ei olisi päätetty).

Yhtenä syynä menneen ajan kaksoispassiivimuotojen yleisyyteen saattaa olla se, että kolmiosaisen liittomuodon passiiviluonne (ihminen tekijänä) paljastuu kaksoispassiivissa aiemmin kuin yleiskielen yksinkertaisessa passiivissa:

Kaksoispassiivi: jo toinen verbimuoto passiivissa

ei oltu tehty

ei oltaisi tehty

Yksinkertainen passiivi: vasta kolmas verbimuoto passiivissa

ei ollut tehty

ei olisi tehty

Kaksoispassiivia näkeekin asiateksteissä erityisesti silloin, kun kieltolauseen alussa on kohdetta ilmaiseva objekti (esimerkiksi rakennusta ei oltu vielä pelastettu) tai paikan, ajan, syyn tms. ilmaus ja verbikokonaisuuden osat ovat toisistaan erillään. Tavallisinta tämä on kieltolauseissa pluskvamperfektimuodoissa (ei oltu tehty) ja konditionaalin perfektimuodoissa (ei oltaisi tehty).

Kaksoispassiivi: kielteinen pluskvamperfekti
(ei yleiskielinen)

Pelastuslaitos ei vielä eilen tiennyt, oliko palavassa rakennuksessa ihmisiä, sillä lauantai-iltaan mennessä rakennusta ei oltu sortumisvaaran vuoksi pystytty tutkimaan.

– Yleiskielessä: – – rakennusta ei ollut sortumisvaaran vuoksi pystytty tutkimaan.

He kuolivat iskun tapahtumapaikalla. Omaghissa ei oltu vielä maanantaina toivuttu murhenäytelmästä.

– Yleiskielessä: Omaghissa ei ollut vielä maanantaina toivuttu murhenäytelmästä.

Kaksoispassiivi: kielteinen konditionaalin perfekti
(ei yleiskielinen)

Mielestäni EU:n asettamat direktiivit ovat antaneet hyvän piristysruiskeen valonlähteiden kehitykselle ja monia asioita ei luultavasti oltaisi kokeiltu, jollei tällaisia pakotteita olisi ilmennyt.

– Yleiskielessä: – – monia asioita ei luultavasti olisi kokeiltu – –.

Joissakin kielteisen pluskvamperfektin ja konditionaalin perfektin ilmauksissa kaksoispassiivin valinta voi tuntua yksinkertaista passiivia selvemmältä. Silloin sen käyttöä voi juuri selvyyssyistä pitää periaatteessa mahdollisena, vaikka yleiskielessä muutoin suositaan yksinkertaista passiivia.

• Kaksoispassiivi perfektissä (ei olla tehty) ei ole asiateksteissä yhtä tavallinen kuin muissa menneen ajan kieltomuodoissa. Myös kielenkäyttäjien suhtautuminen siihen jakaa enemmän mielipiteitä.

Kaksoispassiivi: kielteinen perfekti (ei yleiskielinen)

Surullisinta tässä koko tapahtumavyyhdissä on se, että Suomessa ei olla mitenkään varauduttu ilmaston mahdolliseen viilenemiseen.

– Yleiskielessä: – – Suomessa ei ole mitenkään varauduttu – –.

Raportti nostaa esille vuosituhattavoitteiden toteuttamisen ongelman: monissa vuosituhatjulistuksen allekirjoittaneissa maissa tavoitteita ei olla ryhdytty soveltamaan käytännössä.

– Yleiskielessä: – – tavoitteita ei ole ryhdytty soveltamaan käytännössä.

• Myöntölauseissa kaksoispassiivi on asiateksteissä selvästi harvinaisempi kuin kieltolauseissa. Kaksoispassiivin myöntömuodot herättävät monien kielenkäyttäjien mielestä arkisemman vaikutelman kuin kieltomuodot.

Kaksoispassiivi: myönteiset muodot (ei yleiskielinen)

Kirurgit arvelivat, että hänelle oltiin tehty useita nenäleikkauksia.

– Yleiskielessä: – – hänelle oli tehty useita nenäleikkauksia.

EU:n sisällä ollaan jo pitkään keskusteltu EU:n 20 prosentin päästövähennystavoitteen nostamisesta 30 prosenttiin.

– Yleiskielessä: EU:n sisällä on jo pitkään keskusteltu – –.

Arvoitukseksi jää se, miten pitkälle Quebecissä oltaisiin oltu valmiit menemään, jos äänestyksen tulos olisi ollut toinen.

– Yleiskielessä: – – miten pitkälle Quebecissä olisi oltu valmiit menemään, jos – –.

Tiesitkö?

Kielioppien ja -oppaiden asennoituminen kaksoispassiiviin

1900-luvun puoliväliin asti kaksoispassiivin rajallinen käyttö esitettiin kieliopeissa osittain neutraalina vaihtoehtona. Esimerkiksi vielä E. N. Setälän ja Kaarlo Niemisen Suomen kielen oppikirjassa (1944) todetaan, että etenkin pluskvamperfektissä käyttö on kahtalaista: Vielä ei ollut tehty tai oltu tehty mitään, kun minä tulin.

Myös Aarni Penttilän kieliopissa (1957) todetaan, että kaksoispassiivin käyttö on ”joskus mahdollinen”: ollaan sanottu, ei olla sanottu. Missään kieliopissa ei liene esitetty sarjana kaikkia kaksoispassiivin liittomuotoja yksinkertaisen passiivin rinnalla vaan pelkästään yksittäisiä muotoja mainintoina.

Sen sijaan kielenhuolto-oppaat ovat suhtautuneet kaksoispassiiviin enimmäkseen kielteisesti E. A. Saarimaan oppaasta Hyvää ja huonoa suomea (1930) alkaen: on vedottu toisteisuuden välttämiseen; yksi passiivin tunnus rakenteessa riittää.

Saarimaan oppaan edeltäjässä Knut Cannelinin Kielioppaassa (1916, vielä 4. painoksessa vuonna 1931) oli maltillisempi kanta: apuverbin todetaan olevan ”yleensä” aktiivinen (on sanottu), mutta kielteisessä pluskvamperfektissä muodon ei oltu sanottu todetaan olevan yleisempi kuin ei ollut sanottu.

Saarimaan jälkeisten oppaiden joukossa on pari poikkeusta. Terho Itkosen Kielioppaassa (1982) esitetään sävyisästi, että yleiskielessä käytetään ”mieluummin” muotoja ei ole tehty, ei olisi tehty kuin muotoja ei olla tehty, ei oltaisi tehty. Osmo Ikolan Nykysuomen opas (2001) on selväsanaisempi: siinä kaksoispassiivin käytön sanotaan olevan sopivaa ”selvyyden vaatiessa”, siis semmoisissa tapauksissa, joissa lauseen passiivimuotoisuus ei heti kävisi ilmi, kuten Ei oltu pitkään aikaan siitä asiasta kuultu mitään (vrt. Ei ollut pitkään aikaan siitä asiasta kuultu mitään).

Voitaisiinko kaksoispassiivi hyväksyä yleiskieleen?

Kaksoispassiivi ei ole yleiskielen suosituksen mukainen muoto. Jos se hyväksyttäisiin yleiskieleen, pitäisi se johdonmukaisuuden nimissä hyväksyä kaikissa muotoryhmissä myönteisenä ja kielteisenä.

Käytäntö ei kuitenkaan täysin tue tällaista ratkaisua. Ensinnäkin kirjoitetuissa asiateksteissä esiintyy loppujen lopuksi suhteellisen vähän myöntömuotoista kaksoispassiivia, eikä kieltomuotoinenkaan ole kovin tavallinen. Myöskään puhutussa kielessä kaksoispassiivijärjestelmä ei ole yksinomainen, vaikka eräät muodot ovatkin hyvin tavallisia.

Kaksoispassiivin hyväksymisen myötä myös passiivijärjestelmän opettaminen saattaisi mutkistua. Opetuksessahan pitäisi nykyistä järjestelmällisemmin ottaa esille kahden sarjan muodot.

Vanha suositus kaksoispassiivin (ollaan tehty, ei olla tehty, ei oltu tehty jne.) välttämisestä yleiskielessä siis pätee edelleen. Kuitenkin kielteisissä menneen ajan liittomuodoissa kaksoispassiiviin voi joskus suhtautua maltillisemmin.

Suositukseen voi siis lisätä aiemminkin eräissä oppaissa esitetyn lievennyksen: käytetään ”mieluummin” yksinkertaista passiivia kuin kaksoispassiivia, mutta kaksoispassiiviakaan ei tulisi pitää aivan sopimattomana silloin, kun se on ilmauksen selvyyden kannalta eduksi.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Passiivi: aloitetaan tästä

Passiivi: näkyy tehtävän, ”näytään tehtävän”

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta

Jaa sivu