Paikannimet: yhteen kirjoitettavat (Mustalampi)

Ohje lyhyesti

Moniosaiset paikannimet kirjoitetaan yhteen silloin, kun lopussa on yksiosainen yleissana (kuten lampi, järvi, puisto, tori, tie, suo). Alkuosana voi olla yksi- tai useampiosainen yleissana (musta, hovioikeus) tai nimi (Mattila, Mäntyvaara):

Mustalampi
Haukivesi
Hovioikeudenpuistikko

Mattilantie
Mäntyvaaransuo

Joskus paikannimeen on tarvetta lisätä selittävä jälkiosa. Tällöinkin kokonaisuus muodostaa yhdyssanan:

Teno ~ Tenojoki

Joissakin tapauksissa yhteen ja erilleen kirjoitetut nimet voivat viitata eri kohteisiin:

Tiesitkö? Suomenniemi ja Suomen niemi, Raatteentie ja Raatteen tie

Esimerkiksi Vanhakaupunki voidaan kirjoittaa monella tapaa:

Tiesitkö? Vanhakaupunki, vanhakaupunki ja vanha kaupunki

Koko ohje

Moniosaiset paikannimet kirjoitetaan yleensä yhteen silloin, kun nimen jälkiosana on yksiosainen yleissana, kuten lampi, joki, puistikko, aukio, tie.

Nimen alkuosa kuvailee paikkaa, kertoo sen sijainnista tai esittää siitä muuten lisätietoa. Se voi olla yleissubstantiivi tai erisnimi (Varsapuisto, Malminkartanontie), adjektiivi (Keltainenjoki), lukusana (Toinenkatu), pronomini (Meidänniityt) tai tietty verbin muoto (Kuollutmeri).

Nimen alkuosa voi olla nominatiivissa eli perusmuodossa (Alppipuisto) tai genetiivissä eli -n-loppuisessa muodossa (Kanariansaaret). Tavallisimmin alkuosa on yksikkömuotoinen, mutta voi olla monikollinenkin.

Alppipuisto
Mustalampi

Biskajanlahti
Calais’nsalmi

Kanariansaaret
Britteinsaaret

Sukulaistentie

Bairdvuoret
Matalatsalmet

Nimen alkuosana voi olla yhdyssana, joka itsekin voi olla erisnimi:

Hovioikeudenpuistikko
Tientauspelto

Malminkartanontie

Alkuosan taustalla saattaa olla myös alun perin useamman sanan liitos (kuten kolme seppää, harmaat veljekset). Kokonaisuus kirjoitetaan kuitenkin tavallisesti yhdyssanaksi:

Kolmensepänaukio
Kolmenmiehenniva

Harmaidenveljestenkatu

Joskus yksisanaiseen paikannimeen on tarvetta lisätä selittävä jälkiosa. Kokonaisuuteen ei tule yhdysmerkkiä:

Ural ~ Uralvuoret
Thames ~ Thamesjoki
Teno ~ Tenojoki
Inari ~ Inarijärvi

Tiesitkö?

Suomenniemi ja Suomen niemi, Raatteentie ja Raatteen tie

Joissakin tapauksissa eri kirjoitusasut voivat viitata eri kohteisin. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomenniemi ja Suomen niemi sekä Raatteentie ja Raatteen tie.

Nimi Suomenniemi yhteen kirjoitettuna tarkoittaa entistä kuntaa Etelä-Karjalassa. Sen sijaan erilleen kirjoitettuna Suomen niemi on kuvaannollinen ilmaus, jonka tarkoittama alue ei ole tarkkarajainen: ”kautta koko Suomen niemen”, ”ympäri Suomen niemen”. Koska kyseessä ei ole varsinainen nimeksi kiteytynyt ilmaus, sen osat kirjoitetaan erilleen.

Historiallinen nimi Raatteen tie viittaa vuonna 1940 Suomussalmen Raatteen kylään johtaneeseen tiehen, jonka ympäristössä käytiin yksi talvisodan merkittävimmistä taisteluista. Koska Raatteen tie ei ole varsinainen tiennimi, nimen osat kirjoitetaan erilleen. Tämän historiallisen tien osalle on Suomussalmella virallisesti annettu nimi Raatteentie. Koska kyseessä on käytössä oleva osoitenimi, osat kirjoitetaan yhteen. Taistelun muistoksi nimeä Raatteentie on annettu osoitenimeksi muuallakin Suomessa.

Vanhakaupunki, vanhakaupunki ja vanha kaupunki

Yhteen kirjoitettua isoalkukirjaimista nimeä Vanhakaupunki (taivutus Vanhassakaupungissa) käytetään silloin, kun kyse on kaupunginosasta, kuten Helsingissä ja Tukholmassa, tai selvästi erottuvasta alueesta, jollaisia on useissa sekä Euroopan että muun maailman vanhoissa kaupungeissa.

Jos on kyse yleisemmin kaupungin vanhasta osasta, käytetään joko pienellä alkukirjaimella kirjoitettavaa sanaliittoa vanha kaupunki tai termimäisempää yhdyssanaa vanhakaupunki.

Tukholman Vanhastakaupungista voidaan käyttää myös Suomessa yleisesti tunnettua paikallista nimeä Gamla stan (taivutus Gamla stanissa).