Konjunktiot: jos, jollei, ellei, mikäli, josko

Ohje lyhyesti

Tavallisin ehtosuhdetta ilmaiseva konjunktio on jos. Jos-lause voi olla päälauseensa edellä tai jäljessä:

Jos ehdit, tule käymään.

Tule käymään, jos ehdit.

Jos on tavallisimmin lauseen ensimmäinen sana, mutta rennommassa tyylissä se esiintyy myös jäljempänä:

Nyt jos lähdet, niin takaisin ei ole tulemista!

Muita ehtosuhteen konjunktioita ovat ellei (ellen, ellet, ellemme, ellette, elleivät), jollei (jollen, jollet, jollemme, jollette, jolleivät), mikäli ja joskus myös kun.

Jos ja josko esiintyvät rennommassa tyylissä myös lauseissa, jollaisten vastineena neutraalissa asiatyylissä olisi epäsuora kysymyslause:

Nyt vain odotellaan, jos ~ josko hinnat lähtevät nousuun.

– Vrt. Nyt vain odotellaan, lähtevätkö hinnat nousuun.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Jos, jollei, ellei, mikäli
Josko
Tiesitkö? Josko: lisätietoa

Koko ohje

Jos, jollei, ellei, mikäli

• Jos on tyypillisesti ehtoa ilmaiseva konjunktio, joka on lauseensa alussa. Itse jos-lause voi olla joko päälauseen edellä tai jäljessä:

Jos YK:ta ei olisi, se pitäisi heti keksiä.

Lue tämä vain, jos hermosi kestävät.

• Kun jos-lause on virkkeessä ensimmäisenä, voi päälause joskus alkaa niin-sanalla tai verbillä (tästä tarkemmin ohjeessa Sanajärjestys: päälauseen alussa niin; ks. kohtaa Lisätietoa toisessa ohjeessa):

Jos ensi viikollakaan ei sada, niin puutarhamme kuivuu kokonaan.

Jos ensi viikollakaan ei sada, kuivuu puutarhamme kokonaan.

• Jos esiintyy toisinaan myös lauseensa ensimmäisen jäsenen jäljessä – tosin selvästi harvemmin kuin kun (ks. erillistä ohjetta kun-sanasta). Tällainen on tavallisempaa puhutussa kuin kirjoitetussa kielessä. Tekstiin syntyy rento sävy:

Kun sotainvalidien perilliset saavat myydä mökit vain tietyille ostajille, hinta painuu alas. ”Vapailla markkinoilla jos saisi myydä, hinta olisi moninkertainen”, Henttonenkin tietää.

– Millä takapakit ja loukkaantumiset vältetään? – Sen jos tietäisin, olisin rikas mies.

• Jos-konjunktion merkitysvastineet mikäli sekä kieltoverbin sisältävät ellei ja jollei taas ovat tavallisempia asiateksteissä kuin arkisemmassa tyylissä:

Mikäli EU:n komissio ei ole tyytyväinen Suomen vastaukseen, se voi saattaa asian Euroopan tuomioistuimeen.

Jollei aivoja harjoiteta, ne tylsistyvät.

Aluetta uhkaa uusi nälkäkatastrofi, elleivät YK:n joukot saavu pian.

• Ehtosuhteen konjunktiot esiintyvät usein yhdessä sellaisten merkitystä sävyttävien sanojen kanssa kuin nyt, vielä, ollenkaan, edes. Tällöin ehtolause esittää edeltävään lauseeseen varauksen tai vähättelevän kommentin:

Tarvittaessa viestimien ylläpitämät vaalikoneet etsivät valmiiksi ehdokkaan, jos nyt sattuu luottamaan vaalikoneen tuloksiin.

Mihin tässä sitten voi luottaa, ellei edes tv-mittaritutkimukseen?

Konjunktioita jos (ei), jollei ja ellei käytetään lisäksi kuvattaessa jonkin asteikon ääripäitä. Tällöin mukana on usein myös sellaisia sanoja kuin suorastaan, jopa, peräti:

Ikääntyneiden työntekijöiden etuja kaventavan päätöksen teko on nykytilanteessa hyvin vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta.

Alkamassa on varmasti vuosisadan, jos ei peräti koko vuosituhannenkin upein juhlakausi.

Josko

• Epäsuoran eli alisteisen kysymyslauseen alussa on tavallisesti kysyvä sana, kuten kuka, mikä tai -ko/-kö-liitteen sisältävä sana, esim. onko, tulevatko:

En tiedä, kuka tulee.

Mies mietti, oliko hänellä todella syytä luovuttaa.

Tiedätkö, tulevatko kaikki?

Varsinkin pohdiskelevassa tyylissä, jossa voi kuulua kirjoittajan oma ääni, käytetään myös sanaa josko. Se tuo usein mukanaan toteutuvan mahdollisuuden merkityksen. Ilmaukseen sisältyy tällöin myös tunnepitoista ja rentoakin sävyä. Josko ei siksi ole neutraalin asiatyylin piirre.

Puun myyjillä on mielessään loppuvuoden hintapiikki, ja siksi nyt odotellaan, josko hinta taas kääntyisi nousuun. (sanomalehden pääkirjoitus)

– Vrt. epäsuora kysymyslause: Puun myyjillä on mielessään loppuvuoden hintapiikki, ja siksi nyt odotellaan, kääntyisikö hinta taas nousuun.

Josko-sanaa käytetään myös silloin, kun kirjoittaja tai puhuja esittää oman toiveen tai ehdotuksen. Vastaavassa tehtävässä esiintyvät jospa ja jos vaikka. Sävy on rento.

Ensi kaudella on edessä uudet haasteet. Josko pääsisi vihdoin sellaiseen 13.60:n vakiosuoritukseen, toivoi Niemi.

Matti sanoo seurailevansa taivaskanavilta ilmassa olevia suuntauksia. Jospa näin irtoaisi jotakin uutta omaa.

Jakke tilaa itselleen netistä ranskan kielen alkeiskurssin. Jos vaikka seuraava vaihdettava talo sattuisi olemaan Ranskassa.

• Kirjoittajan oman äänen kuulumisen mahdollistavissa teksteissä käytetään myös tokko-ilmauksia, joilla osoitetaan, että tilanteen toteutumista pidetään epävarmana:

Miehet kyselivät toisiltaan, tokko heistä olisi enää elämään siviilissä, jos sota jatkuu vielä vuosia.

Epäsuora kysymyslause ei sisällä tällaista epäilyksen merkitystä:

Miehet kyselivät toisiltaan, olisiko heistä enää elämään siviilissä.

Tiesitkö?

Josko: lisätietoa

1800-luvun lopun kielenhuoltajat esittivät, että alisteisen kysymyslauseen josko olisi kaihdettava ”epäsuomalaisuus”. Myöhemmissäkin oppaissa sitä on pidetty ”kartettavana”.

Josko-sanaa on kyllä tässä tehtävässä käytetty jonkin verran myös murteissa (Turunen, Kaisa 2008: Josko-partikkelin käyttö 1800-luvun lehtikielessä, 1990-luvun lehtikielessä ja Internetin kielessä. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopisto.) (Linkki kohdassa Lisätietoa muualla.)