Siirry sisältöön

Tieverkon rakenteen huomioiminen nimissä

Tiennimet täyttävät tärkeimmän tehtävänsä silloin, kun ne opastavat vaivatta oikeaan paikkaan. Jotta tiennimet olisivat esimerkiksi hälytystilanteissa mahdollisimman paikantavia, suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon sekä alueen muu nimistö että liikennejärjestelyt.

Tieverkostolle johdonmukaiset nimet

Jos tielle annetaan nimi perinnäisen paikannimen mukaan, tien pitää sijaita lähellä tämän perinnäisen nimen kohdetta. Vain siten tiennimi opastaa kulkijaa oikein. Esimerkiksi Siikajärventieksi tulee nimetä vain tie, joka kulkee Siikajärvelle tai Siikajärven läheltä, ei sellaista tietä, joka kulkee eri puolella kuntaa. Vastaavasti Mattaksentien tulisi johtaa Mattaksen talolle eikä esimerkiksi Håkansin talolle.

Tiennimet opastavat oikein: Heikkiläntie johtaa Heikkilän talolle ja Mattilantie kulkee Mattilan talon vieritse.

Kunnassa teille voidaan antaa nimiä, joilla on sama alkuosa, kuten Kuusitie, Kuusikuja ja Kuusirinne. Tällaisia samanalkuisia nimiä tulee kuitenkin antaa vain sellaisille teille, jotka sijaitsevat saman ajoyhteyden varrella. Teiden nimien pitää siis noudattaa ja kuvastaa johdonmukaisesti tieverkon rakennetta. On myös hyvä ottaa huomioon, että jos läheisten teiden nimissä on sama alkuosa, nimet sekoittuvat helposti toisiinsa. Tällaisia nimiä ei pidä antaa liian monta, esimerkiksi vain kaksi tai kolme, jotta nimien erottavuus säilyisi.

Tiennimien tulisi kuvastaa myös teiden keskinäistä hierarkiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeiset ja pidemmät tiet nimetään kaduiksi tai teiksi, ja niistä haarautuvat vähäisemmät kulkuväylät puolestaan esimerkiksi kujiksi ja poluiksi. Vastaavasti ruotsinkielisissä nimissä keskeisimmille kulkuväylille sopivat jälkiosat väg ja gata, kun taas gränd ja stig viittaavat pienempiin kulkuväyliin. Koska jälkiosien katu ja tie keskinäinen hierarkia ei ole yksiselitteinen, saman alkuosan sisältävät katu– ja tie-loppuiset nimet sekoittuvat helposti toisiinsa. Siksi samaan kuntaan ei välttämättä kannata antaa esimerkiksi sekä nimeä Kuusikatu että Kuusitie.

Samanalkuisten nimien tulisi noudattaa loogisesti tieverkon rakennetta. Keskeiset ja pidemmät tiet nimetään kaduiksi tai teiksi, joista vähäisempiin kulkuväyliin viittaavat kujat haarautuvat.

Kun tiennimiksi valitaan johonkin tiettyyn aihepiiriin kuuluvia nimiä, kuten kalastukseen liittyvät Verkkokuja, Siimakuja, Nuottatie, Katiskatie ja Rysätie, nimet tulisi antaa toisiaan lähellä oleville teille. Niitä ei siis tulisi käyttää eri puolilla kuntaa sijaitsevien teiden nimeämiseen. Näin tietyntyyppinen nimi auttaa paikantamaan tien alueelle, jolla on muitakin samanaiheisia nimiä.

Mistä alkaa uusi tie?

Teiden nimiä suunniteltaessa on päätettävä, mistä kohtaa nimettävä tie alkaa ja mihin se loppuu. Aina ratkaisu ei ole itsestään selvä. Jokainen erillinen tie, joka johtaa useammalle kuin kahdelle kiinteistölle, tulisi pääsääntöisesti nimetä omalla nimellään. Jos kaksi tietä lähtee vastakkaisiin suuntiin suuremmalta tieltä, esimerkiksi liikenteen kokoojakadulta tai valtatieltä, ne pitää nimetä eri nimillä.

Tie ei myöskään saisi jatkua samannimisenä sen jälkeen, kun on käännytty risteyksestä tai kiertoliittymästä.

Tie voi jatkua samannimisenä liikenneympyrästä suoraan ajettaessa (Sementtitie), mutta ei liikenneympyrästä käännyttäessä. Tieosuuksia ei nimetä samalla nimellä (Teollisuustie ja Ruukkitie), jos ne lähtevät vastakkaisiin suuntiin luokaltaan suuremmalta tieltä, kuten liikenteen kokoojakadulta (Tervalanväylä).

Jos tieverkostoa muutetaan uusien liikennejärjestelyjen takia, se on otettava tiennimissä huomioon. Voi käydä niin, että jotakin aiemmin nimettyä tietä ei voi enää ajaa päästä päähän, vaan ajoyhteys esimerkiksi tien itä- ja länsiosaan kulkee eri reittejä. Tällöin uusille erillisille tieosuuksille on syytä antaa eri nimet. Yksi toimiva ratkaisu on täsmentää tiennimiä ilmansuuntasanalla: Läntinen Myllytie, Itäinen Myllytie.

Jos liikennejärjestelyt muuttuvat niin, että ajo aiemmin yhtenäisenä jatkuneen tien (Siikakuja) eri osiin on eri kautta, erilliset osat eivät voi olla samannimisiä. Toinen niistä on nimettävä uudelleen (Ahvenkuja).

Yhtenäisenä jatkuvan tien nimi ei saisi vaihtua kesken kaiken. Poikkeuksena ovat sellaiset lenkin muodostavat tiet, jotka alkavat ja päättyvät samaan tiehen. Ne eivät saisi mielellään jatkua päästä päähän samalla nimellä. Jos esimerkiksi Kirkkokadusta haarautuva lenkki nimetään koko matkaltaan Kirkkolenkiksi, on olemassa kaksi Kirkkokadun ja Kirkkolenkin risteystä, mikä heikentää hälytysturvallisuutta.

Ota huomioon myös naapurikunnan nimistö

Tiennimien suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon myös lähimpien kuntien tai ainakin kuntarajojen tuntumassa olevien teiden nimet. Kannattaa välttää sitä, että naapurikunnissa on samoja nimiä eri teillä.

Valtakunnallisten maanteiden numeroinnista vastaa liikenne- ja viestintäministeriö alaorganisaatioineen. Kunta antaa kuitenkin nimet niille maanteiden osille, jotka kuuluvat kunnan osoitejärjestelmään. Kun kunnassa nimetään valta- ja kantateiden osia, on erityisen tärkeää ottaa huomioon, että kuntarajan toisella puolella ei käytetä samaa nimeä eri maantiestä. Kunnanrajan yli yhtenäisenä jatkuva tie voi olla samanniminen molemmissa kunnissa. Tällöin myös osoitenumeroinnin on jatkuttava systemaattisesti kunnanrajan yli.