Saarten osoitenimet

Myös tieverkon ulkopuolisille kohteille, kuten saarille, tarvitaan osoitteet, jos niissä on pysyvää asutusta tai kesämökkejä. Monilla saarilla on jo vanhastaan nimi, joka on usein myös Maanmittauslaitoksen peruskartassa. Vakiintunut luontonimi tulee ottaa ensisijaisesti myös saaren osoitenimeksi. Osoitenumeroiden antamisesta saarissa ohjeistetaan Kuntaliiton julkaisussa Kunnan osoitejärjestelmä.

Joskus saarella voi olla rinnakkaisnimiä eli saaresta käytetään paikkakunnalla useampaa eri nimeä. Jos ne molemmat esitetään peruskartassa (esimerkiksi Pirttisaari eli Ahosaari), nimistä ensimmäinen riittää osoitenimeksi. Kahta saarta, joita yhdistää kannas, on hyvä käsitellä kokonaisuutena osoitenimissä: suuremman saaren osoitenimeä voi käyttää myös pienemmän saaren osoitenimenä.

Jos saarella ei ole peruskartassa nimeä, sen perinnäistä paikannimeä kannattaa etsiä Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston kokoelmista ja kysymällä nimeä paikallisilta asukkailta. Jos perinnäistä nimeä ei löydy, voidaan toimiva osoitenimi suunnitella yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltajien kanssa.

Uusi osoitenimi, joka ei perustu saaren luontonimeen, muodostetaan kaksikielisissä kunnissa molemmilla kielillä. Esimerkiksi Sipoossa Måsviken-nimisessä lahdessa sijaitseva nimetön saari sai osoitenimekseen Måsvikinsaari − Måsviksholmen ja Laduholmen-nimisen saaren vieressä sijaitseva pienempi saari Pikku Laduholmen − Lilla Laduholmen. Osoitenimeen sisältyvää luonnonpaikan tai tilan nimeä (Måsviken, Laduholmen) ei käännetä, jos paikalla on perinnäinen nimi vain yhdellä kielellä.

Osoitenimet samannimisille saarille

Perinnäisessä paikannimistössä on tavallista, että samat saartennimet toistuvat joskus varsin pienelläkin alueella. Osoitteiden on kuitenkin oltava yksiselitteisiä, sillä hätätilanteissa oikean paikan on löydyttävä nopeasti. Arkisessa kielenkäytössä samannimiset paikat erotetaan tarvittaessa täsmentämällä niiden nimiä muilla paikannimillä (esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvi, Ukonvaaran Liinalampi). Samaa käytäntöä on hyvä hyödyntää myös saaren osoitenimeä muodostettaessa.

Saaren luontonimen voi täydentää osoitenimeksi kaupunginosan, kylän, järven, lahden, suuren saaren tai muun suuremman lähipaikan nimellä: Ruonin Isokari, Vuohijärven Honkasaari. Jotta nimi olisi helposti käytettävä, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei osoitenimestä täsmennyksen myötä tule liian pitkä tai vaikearakenteinen.

Osoitenimen täsmennys on genetiivimuodossa varsinaisen saarennimen edellä, esimerkiksi Eestiluodon Granlandet ‒ Estlotans Granlandet, Kamsholmenin Björkholmen ‒ Kamsholmens Björkholmen ja Röysön Brändholmen ‒ Röysö Brändholmen. Ruotsin kielessä genetiivirakenteessa on ‑s, jos nimessä on konsonanttiloppu; esimerkiksi Kamsholmen on genetiivissä Kamsholmens. Vokaaliloppuisiin nimiin s:ää ei merkitä, eli Röysö on genetiivissäkin Röysö.

Jos sopivaa perinnäistä paikannimeä ei löydy osoitenimen määritteeksi, on mahdollista käyttää myös kiinteistön, kuten kesämökin, nimeä, kunhan se on alueella tunnettu ja perinnäisen luontonimen tai talonnimen kaltainen. Sen sijaan suhteellisia tai monitulkintaisia sanoja kannattaa käyttää täsmentävinä määritteinä vain harkiten (etelä, keski, ylä). Esimerkiksi tietyn saaren voi mieltää sijaitsevan pohjoisessa tai etelässä sen mukaan, mistä päin saarta tarkastellaan.

On olemassa myös nimityyppejä, jotka ovat niin samankaltaisia, että ne sekoittuvat käytössä helposti toisiinsa. Tällaisia ovat yksikölliset ja monikolliset nimet, kuten Muurahaissaari ja Muurahaissaaret, sekä ruotsinkielisissä nimissä määräisen ja epämääräisen muodon sisältävät nimet, kuten Granholmen ja Granholm. Näistä luontonimistä on tarkoituksenmukaista muodostaa osoitenimiä samalla tavalla kuin samannimisistä saarista: toista nimeä on väärinkäsitysten välttämiseksi hyvä täsmentää määritteellä.

Täsmennys vain tarvittaessa

Saaren luontonimestä poikkeavien osoitenimien määrä kannattaa pitää mahdollisimman vähäisenä. Esimerkiksi saarten nimet Lilla Furuholmen ja Furuholmen eroavat riittävästi toisistaan ja toimivat myös osoiteniminä ilman täsmentävää määritettä.

Kun samannimisille saarille muodostetaan osoitenimiä, kaikki nimet eivät tarvitse täsmennystä. Yleensä keskeisimmän saaren osoitenimeksi sopii luontonimi sellaisenaan (saarennimi Isokari, osoitenimenäkin Isokari) ja vain muiden samannimisten saarten osoitenimet tarvitsevat määritteen (saarennimi Isokari → osoitenimi Ruonin Isokari). Se, kumpi tai mikä saarista on keskeisin kohde, on määriteltävä tapauskohtaisesti. Keskeisyyteen vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: saaren tunnettuus paikkakuntalaisten keskuudessa, saaren koko, vakituisten asukkaiden määrä tai asumusten kokonaismäärä.

Kaksikielisillä alueilla saarten perinnäiset luontonimet saattavat olla samoja vain toisella kielellä. Silloin täsmentävä määritekin tarvitaan vain toiseen kieleen. Jos kunnassa on esimerkiksi kaksi saarta, joiden nimet ovat Koivusaari – Björkholmen ja Koivuluoto – Björkholmen, toimivat suomenkieliset luontonimet Koivusaari ja Koivuluoto sellaisenaan myös osoiteniminä. Sen sijaan toisen saaren ruotsinkieliseen osoitenimeen tarvitaan täsmentävä määrite.

Täsmennetyn osoitenimen antaminen ei muuta perinnäistä saaren nimeä

Nimistön- ja kaupunkisuunnittelussa on erotettava toisistaan eri viranomaisten tuottamat kartat ja erilaiset nimenkäyttötilanteet. Kunta ei voi nimetä luonnonpaikkoja, kuten mäkiä, järviä ja saaria, vaikka näiden nimiä on myös opaskartoissa.

Perinnäiseen nimistöön kuuluva saarennimi (esimerkiksi Björkholmen) ei siis muutu, vaikka saaren osoitenimeksi annettaisiin lähialueen nimellä täsmennetty nimi (Soukanniemen Björkholmen). Saaren luontonimi Björkholmen säilyy siis ennallaan Maanmittauslaitoksen peruskartassa, ja se pitää säilyttää myös kunnan opaskartassa luontonimenä. Myöskään nimettömälle saarelle tietoisesti suunniteltua osoitenimeä ei lisätä luontonimeksi peruskarttaan.Täsmennetyn tai kokonaan uuden osoitenimen voi lisätä opaskarttaan käyttäen pienempää kirjainkokoa ja ehkä myös eri väriä ja kirjaintyyppiä, jotta se erottuu luontonimestä.