Verkkopalvelujen nimet

Verkkopalvelu tarkoittaa sähköisessä kanavassa toimivaa palvelua, kuten verkkosivustoa tai sähköpostipalvelua. Sillä voidaan viitata joko palveluiden kokonaisuuteen tai yksittäiseen palveluun. Esimerkiksi tietyn viranomaisen verkkosivuston kokonaisuutta voi kutsua viranomaisen verkkopalveluksi, mutta yhtä lailla myös verkkosivustolla oleva yksittäinen ajanvarauslomake tai neuvontapalvelu on verkkopalvelu. Verkkopalvelulla voi lisäksi olla erillinen mobiilisovellus, joka on suunniteltu käytettäväksi matkapuhelimella ja tabletilla.

Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla syke.fi voi tutustua muun muassa sinilevätilannekatsauksiin tai käyttää ympäristövaikutuksia arvioivia laskureita. Sekä verkkosivustosta syke.fi että yksittäisestä laskurista voi puhua verkkopalveluna.

Jos viranomaisen tehtävänkuva on laaja, voi olla tarkoituksenmukaista koota tiettyä aihealuetta koskevat tiedot ja mahdolliset raportit, ohjeet ja lomakkeet erilliseksi verkkopalveluksi. Tällöin verkkopalvelulle annetaan oma nimi ja verkkotunnus. Suomen ympäristökeskus onkin koonnut kierrätystä koskevaa tietoa verkkopalveluun, jonka nimi on Materiaalit kiertoon ‒ Mot en cirkulär ekonomi. Palvelun verkkotunnus on materiaalitkiertoon.fi.

Nimi kaksikielisille palveluille sekä suomeksi että ruotsiksi

Kaksikielisten viranomaisten verkkopalveluilla ja mobiilisovelluksilla on syytä olla nimi sekä suomeksi että ruotsiksi. Ennen kuin verkkopalvelun nimestä päätetään, on tarkistettava, että sille on mahdollista muodostaa ja varata toimivat verkkotunnukset tarvittavilla kielillä.

Suomea ja ruotsia yhdistelevät sekakieliset nimet eivät sen sijaan ole kielilain mukaisia. Ne ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä sekä suomen- että ruotsinkielisille. Esimerkiksi digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen nimi HyVä-digi ei ole toimiva kummallakaan kielellä. Nimen alkuosan lyhenne on yhdistelmä sanoista hyvinvointi ja välfärd.

Verkkopalvelujen nimissä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota nimen käytettävyyteen. Suomenkielisiä nimiä on luontevaa muodostaa tekemällä yhdyssanoja. Kun suomen kielessä käytetään moniosaista yhdyssanaa (esimerkiksi Tavaramerkkitietopalvelu), tarvitaan ruotsissa yleensä prepositiorakennetta (Informationstjänst för varumärken). Kaksikielisten nimien osalta onkin tärkeää varmistaa, että nimi on tarpeeksi helppokäyttöinen molemmilla kielillä.

Suosi kuvaavaa nimeä

Verkkopalvelulle kannattaa antaa kuvaava nimi, joka kertoo asiakkaalle, mitä tietoa palvelu sisältää tai mitä asioita palvelussa voi hoitaa. Nimessä on usein hyvä olla sana (verkko)palvelu, ruotsiksi (webb)tjänst, joka tukee nimen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä:

• Pietarsaaren karttapalvelu ‒ Jakobstads karttjänst (Pietarsaaren kaupunki)
• Tavaramerkkitietopalvelu ‒ Informationstjänst för varumärken (Patentti- ja rekisterihallitus)
• Nimipalvelu ‒ Namntjänst (Digi- ja väestötietovirasto)

Verkkopalvelun nimen jälkiosaksi sopii hyvin myös palvelun tyyppiä kuvaava sana. Tällaisia sanoja ovat suomeksi esimerkiksi hakemisto, haku, hakupalvelu, kalenteri, kartta, laskuri, lomake, mittari, opas, rekisteri, sanasto, tietojärjestelmä ja tietokanta. Ruotsiksi sopivia jälkiosia ovat vastaavasti esimerkiksi blankett, guide, databas, info, kalender, karta, mätare, ordlista, register, räknare, sök ja söktjänst:

• Turun palvelukartta ‒ Åbo servicekarta
• Karjala-tietokanta ‒ Karelen-databasen
• Oulun tapahtumakalenteri

Palvelun suomen- ja ruotsinkielinen nimi voivat myös jonkin verran erota toisistaan. Esimerkiksi Kansallisarkiston ylläpitämän Tuomiokirjahaun ruotsinkielisille käyttäjille on hyvä korostaa, että aineistona palvelussa ovat nimenomaan suomenkieliset tuomiokirjat: Tuomiokirjahaku ‒ Sök i finska domböcker.

Iso vai pieni alkukirjain?

Verkkopalvelujen nimet kirjoitetaan yleensä isolla alkukirjaimella:

• Opintopolku ‒ Studieinfo
• Reittiopas ‒ Reseplaneraren

Monen verkkopalvelun nimeksi riittää kuitenkin mainiosti myös kohdettaan kuvaava yleissana tai ilmaus. Jos verkkopalvelun nimi on selvästi kohdettaan kuvaava ja sisältää lisäksi kohteeseensa viittaavan jälkiosan, voi nimen kirjoittaa pienellä alkukirjaimella:

• hammashoidon ajanvaraus ‒ tidsbokning för tandvård
• koirarekisterin asiointipalvelu ‒ hundregistrets kundtjänst

Ne verkkopalvelut, joiden nimen voi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella, palvelevat yleensä tarkasti määriteltyä tehtävää. Niillä ei usein ole omaa verkkosivua ja -tunnusta. Esimerkiksi Tampereen kaupungin verkkosivuilla mainostetaan harrastusneuvontaa. Samaan neuvontapalveluun viitataan kuitenkin myös Harrastava Tampere -palveluna. Näppärä ja helppokäyttöinen harrastusneuvonta toimii hyvin palvelun nimenä ja on myös alasivun verkkotunnus (tampere.fi/harrastusneuvonta). Erillistä Harrastava Tampere -nimeä ei siis välttämättä tarvittaisi. Selvyyden vuoksi verkkopalveluun kannattaa viitata otsikoissa, esittelyteksteissä ja linkeissä aina yhdenmukaisesti samalla nimellä.

Tori, paikka, kompassi ‒ vertauskuvalliset jälkiosat

Jos kohdettaan kuvaavasta verkkopalvelun nimestä tulisi hyvin pitkä, siitä todennäköisesti alettaisiin käyttää lyhennettä. Tällöin käyttökelpoinen vaihtoehto voi olla vertauskuvallisen jälkiosan valinta. Vertauskuvallisella jälkiosalla tarkoitetaan sanaa, joka ei viittaa verkkopalveluun tai verkkopalvelun tyyppiin, mutta yhdistyy merkitykseltään symbolisesti verkkopalvelun sisältöön. Tällaisia suomenkielisiä sanoja ovat esimerkiksi paikka, tori, apuri, kompassi ja työkalupakki. Ruotsiksi toimivat vastaavasti plats, torg, hjälp, kompass ja verktygslåda.

Vertauskuvallisen jälkiosan sisältävän nimen tulee yhdistyä riittävän selvästi palvelun sisältöön ja olla suomeksi helposti taivutettavissa. Esimerkiksi nimi Jätehuoltokompassi sisältää vertauskuvallisen jälkiosan kompassi, joka yhdistyy kielitajussa opastamiseen. Nimi on helppokäyttöinen sellaisenaan. Sen sijaan esimerkiksi kaksiosainen nimi Jätehuollon tietopankki on jo sen verran pitkä, että siitä saatettaisiin muodostaa käyttöön lyhenne.

Jos päädytään vertauskuvallisen jälkiosan käyttöön, ei jälkiosien ole välttämätöntä olla toistensa suoria käännöksiä suomen- ja ruotsinkielisessä nimessä. Jätehuoltokompassin ruotsinkielinen vastine onkin Avfallshanteringskollen, jonka jälkiosa kollen ’tarkastus, syyni’ on ruotsin kielessä varsin näppärä. Sanalle ei kuitenkaan ole neutraalia ja sujuvaa suomenkielistä käännöstä.

Vertauskuvallisia jälkiosia sisältäviä toimivia nimiä ovat esimerkiksi:

• Karttapaikka ‒ Kartplatsen
• Työmarkkinatori ‒ Jobbmarknaden
• opinto-ohjaajien työkalupakki ‒ verktygslåda för elev- och studiehandledare

Vertauskuvallisia jälkiosia kannattaa kuitenkin käyttää vain harkiten. On vaarana, että nimi aiheuttaa väärinkäsityksiä, jos sana on mahdollista tulkita nimessä vertauskuvallisen merkityksen sijaan kirjaimellisesti. Esimerkiksi HUS-yhtymä ja yliopistolliset sairaalat ylläpitävät Terveyskylä.fi-nimistä verkkopalvelua. Palvelu sisältää muun muassa osiot Kuulotalo, Mielenterveystalo ja Reumatalo. Asiakas voi erehtyä luulemaan, että nämä talot ovat konkreettisia rakennuksia, joissa on myös mahdollista asioida. Kyse on kuitenkin tietoa tarjoavista verkkosivukokonaisuuksista. Vertauskuvallista jälkiosaa käytettäessä on siis pidettävä huolta siitä, että nimen alku- ja jälkiosan muodostama kokonaisuus yhdistyy riittävän selkeästi verkkopalveluun eikä ensisijaisesti muuhun kohteeseen.

Joskus verkkopalvelun nimi liittyy merkitykseltään verkkopalvelun sisältöön, mutta ei sisällä lainkaan jälkiosaa, jonka avulla nimi olisi yhdistettävissä verkkopalveluun, tai ylipäänsä palveluun. Tällainen nimi on muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara, joka sisältää tietoa maa- ja kallioperästä. Huoltovarmuuskeskuksen varautumissuosituksia sisältävä verkkopalvelu on puolestaan nimeltään 72 tuntia. Tällaisten nimien muodostaminen ei ole suositeltavaa, koska viittauskohde jää niissä hyvin epäselväksi. Käytössä nimiin on joka tapauksessa selvyyden vuoksi tarpeen lisätä sana (verkko)palvelu: Maankamara-palvelussa, 72 tuntia -verkkopalvelussa.

Maisan ja Wilman kaltaiset nimet eivät kerro kohteestaan

Jotkin verkkopalvelujen nimet eivät kuvaa lainkaan kohdettaan vaan ainoastaan yksilöivät sen. Esimerkiksi erään koulujen käyttämän yhteydenpidon ja arvioinnin verkkopalvelun nimi on Wilma ja erään sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asiointipalvelun nimi on Maisa. Henkilönnimillä Wilma ja Maisa ei kuitenkaan ole sen paremmin yhteyttä opetukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin millään muullakaan henkilönnimellä.

Nämä verkkopalvelujen nimet eivät kerro kohteestaan, vaan asiakkaille on erikseen tiedotettava, millainen palvelu on kyseessä. Pelkästään yksilöivät Maisan ja Wilman kaltaiset nimet myös sekoittuvat helposti kaupallisiin nimiin. Siksi ne eivät ole suositeltavia julkishallinnon verkkopalveluiden niminä.

Joskus verkkopalvelu voi kuitenkin sisältää varsin monenlaista tietoa tai esimerkiksi lomakkeita tarkkaan rajattua tarkoitusta varten. Kuvaavaa nimeä ei aina ole mahdollista tiivistää muutamaan sanaan, vaan voi olla tarpeen kuvata palvelun sisältöä tarkemmin. Tällöin Maisan ja Wilman kaltaistakin nimeä voi harkita, kunhan kussakin kontekstissa nimen ensimaininnan yhteydessä kuvataan myös palvelun sisältöä (esimerkiksi koulujen hallinto- ja yhteydenpitojärjestelmä Wilma).

Tunnuksen jälkiosa .fi verkkopalvelun nimessä

Jos palvelun verkkotunnus on kohdettaan kuvaava, myös sitä on mahdollista käyttää palvelun nimenä. Tunnus .fi yhdistyy kielitajussa ongelmitta verkkopalveluun.

Jälkiosa .fi voi selkeyttää sitä, millaiseen kohteeseen nimi viittaa, jos palvelun nimeksi on valittu hyvin yleinen sana tai ensisijaisesti muuhun kohteeseen viittaava nimi. Esimerkiksi ilmaus Suomi.fi-palvelu on ymmärrettävämpi kuin pelkkä Suomi-palvelu, joka olisi merkitykseltään hyvin laaja (palvelun verkkotunnus on suomi.fi). Kun kirjoitetaan nimenomaan palvelun nimestä eikä verkkotunnuksesta, on hyvä käyttää isoa alkukirjainta (esimerkiksi Otakantaa.fi ‒ Dinåsikt.fi, Työeläke.fi ‒ Arbetspension.fi).

Usein palvelun nimi on kuitenkin helppokäyttöisempi ja selkeämpi hahmottaa puhe- ja tekstiyhteydessä ilman verkkotunnuksen jälkiosaa .fi. On helpompi lukea, että asioiden valmisteluun voi vaikuttaa Ota kantaa -palvelussa kuin Otakantaa.fissä. Myös taivutus tekstissä voi tuottaa ongelmia, sillä mahdollisia taivutustapoja ovat sekä Otakantaa.fissä että Otakantaa.fi:ssä. Kun palvelun nimen lopussa on verkkotunnuksen maakoodi (.fi), nimenosat kirjoitetaan verkkotunnusten tavoin yhteen ilman sanavälejä. Tämä voi hämärtää käsitystä oikeinkirjoituksesta.