Nimikilpailut

Nimikilpailun järjestäminen on suosittu tapa osallistaa julkishallinnon asiakkaita ja kuntien asukkaita. Kilpailun ideana on, että kaikki saavat ehdottaa sopivaa nimeä valitulle kohteelle. Hallinnon nimistä nimikilpailuja kannattaa kuitenkin järjestää vain harkiten.

Millaiselle kohteelle nimikilpailun voi järjestää?

Nimikilpailun osallistujat haluavat tavallisesti käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Kilpailusta saadaan usein hauskoja nimiä, joissa leikitellään kielellä. Ne eivät useinkaan sovi julkishallinnon nimiksi, joiden tulisi hallintolain mukaan olla asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä ja siis myös sävyltään neutraaleja.

Nimikilpailuja ei ole tarkoituksenmukaista järjestää keskeisille palveluille, kuten virastoille, sairaaloille, oppilaitoksille, uimahalleille tai kirjastoille. Tällaisille kohteille paras nimi on yleensä sijainnin kertova kuvaava nimi, kuten Nurmijärven kunnanvirasto, Muonion terveyskeskus, Oulunsalon lukio, Iisalmen uimahalli tai Ylivieskan kirjasto. Perinteinen nimi palvelee asiakasta parhaiten. Se välittää olennaista tietoa kohteestaan ja kertoo, että kyseessä on julkinen eikä yksityinen palvelu.

Julkiselle rakennukselle tai verkkopalvelulle voi joskus harkita nimikilpailun järjestämistä, mutta useimmiten näillekin kohteille paras nimi on kuvaava nimi, kuten Saarijärven kaupungintalo tai rakennusvalvonnan asiointi- ja neuvontapalvelu. Varsinkin kun on kyse keskeisistä, laajalle yleisölle tarkoitetuista ja virallisten asioiden hoitoon tarkoitetuista palveluista, on tärkeää valita mahdollisimman hyvin kohdettaan kuvaava, sävyltään neutraali nimi.

Koska kilpailuun osallistuvilta ei voi vaatia nimen muodostamista useammalla kielellä, ei nimikilpailu ole paras tapa muodostaa nimeä myöskään sellaiselle kohteelle, joka tarvitsee nimen sekä suomeksi että ruotsiksi. Nimet olisi syytä suunnitella samanaikaisesti molemmilla kielillä, jotta ei päädytä sellaiseen ehdotukseen, joka toimii vain toisella kielellä.

Nimikilpailua voi harkita silloin, kun nimeä etsitään jollekin pienemmälle kohteelle, jonka nimi voi olla vertauskuvallinen, monimerkityksinen, leikittelevä tai esimerkiksi muistuttaa etunimeä. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi tsättirobotti, nuorisotila, kokoustila, sali, kirjastoauto tai maskotti.

Nimikilpailun kohteen kannattaa olla suurta yleisöä kiinnostava. Esimerkiksi viraston alaorganisaation tai hankkeen nimestä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää julkista kilpailua. Tällaisille kohteille on mahdollista hakea ideoita viraston sisäisen nimikilpailun avulla, mutta usein paras lopputulos saavutetaan kuitenkin, kun suunnittelussa käytetään sekä työn tai hankkeen sisällön että kielen asiantuntijoita.

Anna osallistujille riittävästi taustatietoa

Sopivaa nimeä ei voi suunnitella tai keksiä ilman riittäviä tietoja. Jos nimikilpailu järjestetään, osallistujille pitää antaa riittävästi taustatietoa ja tarkat ohjeet siitä, mitä nimeltä vaaditaan. Siten kilpailusta on paremmat mahdollisuudet saada käyttökelpoisia nimiehdotuksia.

Kilpailun ohjeissa on kerrottava selvästi, mille kohteelle nimeä haetaan. Esimerkiksi uuden julkisen palvelun nimelle vaatimukset ovat erilaiset kuin rakennuksen nimelle. Siksi on tärkeä erottaa, haetaanko nimeä nimenomaan rakennukselle vai myös rakennukseen tulevalle julkiselle palvelulle, kuten kirjastolle tai lukiolle.

Lisäksi kannattaa määritellä, mitä ominaisuuksia nimeltä vaaditaan. Voidaan esimerkiksi todeta, että suomenkielistä nimeä haettaessa nimen täytyy olla puheessa ja kirjoituksessa helposti taivutettavissa ja siihen on sisällyttävä kohteen lajia merkitsevä sana, kuten talo tai sali. Jos nimi tulee osaksi jotakin kokonaisuutta – esimerkiksi uusi sali talossa jo olemassa olevien rinnalle – on pidettävä huoli siitä, että osallistujat tietävät kokonaisuuden muut nimet ja niiden taustat. Heitä tulee ohjeistaa ottamaan ne huomioon ehdotuksissaan, jotta uusi nimi sopii osaksi kokonaisuutta.

Pidä järjestäjillä valta päättää nimestä

Nimikilpailuihin osallistutaan usein myös huumorimielellä, eivätkä osallistujat aina lue ohjeita. Niinpä säännöissä on hyvä todeta, ettei järjestäjä sitoudu valitsemaan nimeksi kilpailusta saatua nimiehdotusta, mutta järjestäjällä on oikeus hyödyntää ja muokata kilpailun nimiehdotuksia lopullisessa kohteen nimessä.

Nimeä ei siis kannata koskaan valita suoraan yleisöäänestyksellä, jotta voidaan välttää sopimattomat nimet. Toimiva ratkaisu on, että nimen valitsee ehdotusten pohjalta raati, jossa on myös nimistönsuunnittelun asiantuntijoita. Jos raadissa ei ole nimistön asiantuntijoita, voi heiltä pyytää erikseen arviota ehdotuksista. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä keskeisemmästä kohteesta tai palvelusta on kyse. Nimistön asiantuntijat pystyvät usein parhaiten arvioimaan nimiehdotusten soveltuvuutta ja käytettävyyttä myös laajemmasta näkökulmasta.