Kaksikielisyyden toteutuminen
Kansalliskielten yhdenvertaisuuden toteutumista on käsitelty seuraavissa oikeusasiamiehen ratkaisuissa:
Ahvenanmaan paikannimien kieli Maanmittauslaitoksen kartoissa (2013)
Väylä, Traficom ja Traffic Management Finland (2019)
ELY-centralen (2013)
Vuonna 2013 oikeusasiamiehen arvioitavana oli, voidaanko ruotsin kielessä käyttää ilmausta ELY-centralen, jossa kirjainlyhenne ELY on peräisin suomenkielisestä ilmauksesta elinkeino, liikenne ja ympäristö. Oikeusasiamiehen ratkaisun perusteella ELY-centralen on monessa suhteessa lainvastainen. Se ei täytä vaatimuksia muun muassa suomen- ja ruotsinkielisen väestönosan yhdenvertaisuudesta, hyvästä kielenkäytöstä eikä suomen ja ruotsin kielen tasavertaisesta kohtelusta.
”Julkisen vallan tulee myös nimistökysymyksissä vaalia kielilain mukaisesti maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää omatoimisesti molempien kansalliskielten käyttämistä. Edellä todettu tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi lyhenteiden osalta mielestäni sitä, että jos viranomaisen nimestä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ottaa käyttöön lyhenne, se muodostetaan molemmilla kansalliskielillä samanlaisin periaattein.”
ELY-centralen korvattiin lyhenteellä NTM-centralen, joka on johdettu ilmauksesta närings-, trafik- och miljöcentralen.
Ahvenanmaan paikannimien kieli Maanmittauslaitoksen kartoissa (2013)
Ahvenanmaan maakunnan hallitus teki vuonna 2012 oikeusasiamiehelle kantelun suomenkielisten nimien Ahvenanmaa ja Maarianhamina esittämisestä Maanmittauslaitoksen julkaisemissa kartoissa. Kantelun mukaan suomenkieliset nimet tulisi poistaa kartoista, koska Ahvenanmaa on yksikielinen ruotsinkielinen alue, jolla on itsehallintoasema.
Ratkaisussaan Språket för åländska ortnamn på Lantmäteriverkets kartor oikeusasiamies pohtii, voisiko Ahvenanmaalle perustuslaissa ja itsehallintolaissa taattu itsehallinto ja yksikielisesti ruotsinkielinen asema puoltaa sellaista kantaa, että Ahvenanmaa ja Maarianhamina esitettäisiin kartoissa vain ruotsin kielellä. Tällainen tulkinta aiheuttaisi oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin ongelmia: se jättäisi huomiotta Manner-Suomessa asuvien suomenkielisten oikeuden saada valtakunnallisista, virallisen tahon tuottamista kartoista paikannimiä koskevaa vakiintunutta tietoa omalla äidinkielellään.
Lisäksi sekä perustus- että kielilain pohjalta viranomaisen velvollisuus on huolehtia myös maan kielellisestä kulttuuriperinnöstä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä. Paikannimet ovat kiistatta osa kulttuuriperintöä, jossa edellä todetun velvoitteen edistäminen ajankohtaistuu.
Oikeusasiamies toteaa, ettei hänellä ole oikeudellisia edellytyksiä puuttua Maanmittauslaitoksen käytäntöön esittää kartassa myös nimien suomenkieliset vastineet.
Omaa selvitystään varten Maanmittauslaitos pyysi lausunnon Kotimaisten kielten keskukselta. Lausunnossaan Kotimaisten kielten keskus korostaa perinnäisten paikannimien ja suunniteltujen paikannimien eroja. Perinnäiset, asukkaiden kielenkäytössä syntyneet ja vakiintuneet nimet eivät noudata kuntien kielisuhteita tai kuntarajoja. Siksi ruotsinkielisillä alueilla voi olla perinnäisiä suomenkielisiä paikannimiä ja suomenkielisillä alueilla vastaavasti perinnäisiä ruotsinkielisiä paikannimiä. Kuntien kielisuhteet huomioidaan kuitenkin silloin, kun luodaan suunniteltua paikannimistöä: esimerkiksi osoitenimet annetaan Ahvenanmaalla vain ruotsiksi.
Sekä nimet Åland ja Ahvenanmaa että Mariehamn ja Maarianhamina ovat vanhoja, perinnäisiä nimiä, joista Mariehamn ja Maarianhamina on sittemmin vahvistettu myös viralliseksi kunnannimeksi. Näin ollen Kotimaisten kielten keskus katsoo lausunnossaan, ettei Maanmittauslaitoksella ole syytä eikä sen tule poistaa nimiä Ahvenanmaa ja Maarianhamina kartoistaan ja muista vastaavista tuotteistaan. Sen sijaan Kotimaisten kielten keskus ehdottaa, että Maanmittauslaitoksen karttoihin lisätään myös yksikielisten suomenkielisten kuntien viralliset ruotsinkieliset nimet.
Posti (2015)
Vuonna 2015 oikeusasiamiehen ratkaistavaksi tuli kantelu Postin puutteellisesta kielellisestä toiminnasta. Yksi väitetyistä puutteista koski valtionyhtiön nimeä Posti, jolla ei ole ruotsinkielistä vastinetta. Oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että Postin tehtävät eivät ole julkisia hallintotehtäviä. Näin ollen Postilla ei ole kielilakiin perustuvaa velvollisuutta kaksikieliseen nimeen toisin kuin valtion viranomaisilla. Edelleen oikeusasiamies toteaa, että vaikka yksityinen yritys alkaisi hoitaa julkisia hallintotehtäviä, ei silloinkaan voida edellyttää, että se vaihtaisi nimensä kaksikieliseksi.
Oikeusasiamies on ottanut uudestaan kantaa valtionyhtiöiden nimiin vuonna 2019. Tuolloin hän korostaa, että uusien valtionyhtiöiden nimien muodostamisessa voitaisiin huomioida hallinto- ja kielilain vaatimukset samoin kuin viranomaistenkin nimiä muodostettaessa. Lue lisää kohdasta Väylä, Traficom ja Traffic Management Finland.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu valtionyhtiön nimen Posti lainmukaisuudesta ei ole saatavilla verkossa.
SUPO (2017)
Oikeusasiamiehen ratkaisu Brister i Skyddspolisens svenskspråkiga information vuodelta 2017 sisältää osan, jossa käsitellään suomenkieliseen nimeen perustuvan lyhenteen SUPO käyttöä ruotsin kielessä. Oikeusasiamies katsoo poikkeuksellisesti, että SUPOn käyttö ruotsin kielessä ei riko lakia. Tämä johtuu siitä, että lyhenne on vakiintunut käyttöön ennen nykyisen kielilain voimaantuloa. Ratkaisussa kuitenkin painotetaan, että jos perustettaisiin uusi Suojelupoliisi − Skyddspolisen -niminen viranomainen, ei olisi sopivaa ottaa käyttöön suomenkieliseen nimeen perustuvaa SUPO-lyhennettä ruotsin kieleen.
Suomi.fi-palvelu (2019)
Ratkaisussaan Språklig jämlikhet i Suomi.fi-tjänsten oikeusasiamies toteaa, ettei lainsäädännössä oteta kantaa siihen, millaisia viranomaisten verkkotunnusten tulisi olla. Näin ollen Suomi.fi kelpaa valtiovarainministeriön tuottaman verkkopalvelun nimeksi myös ruotsinkielisessä käyttöliittymässä. Oikeusasiamies kuitenkin viittaa aiempaan verkkotunnuksia käsittelevään ratkaisuunsa Viranomaisten internet-osoitteiden kieli (2008), jossa hän toteaa, että viranomaisten suomenkieliseen nimeen pohjautuvat suomenkieliset verkkotunnukset ja ruotsinkieliseen nimeen pohjautuvat ruotsinkieliset verkkotunnukset ovat omiaan edistämään hyvää hallintoa.
Väylä, Traficom ja Traffic Management Finland (2019)
Joulukuussa 2019 julkaistiin oikeusasiamiehen ratkaisu Oikeusasiamies moittii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan nimiä. Sen taustalla on kuusi kantelua, jotka koskevat Väyläviraston käyttämää nimeä Väylä, Liikenne- ja viestintäviraston oheisnimeä Traficom ja valtionyhtiön nimeä Traffic Management Finland Oy.
Väylävirasto oli käyttänyt pelkkää oheisnimeä Väylä tiedottamisessaan, kuten uutiskirjeissä, sosiaalisessa mediassa ja kylteissä. Virasto tulkitsi, että sen on käytettävä virallista nimeään ainoastaan virallisissa asiakirjoissa. Tulkinta on ristiriidassa oikeusasiamiehen vuonna 2011 tekemän Trafi-nimeä koskevan päätöksen kanssa. Siinä todetaan selvästi, ettei viranomainen voi virallisen nimensä sijasta käyttää lyhennettä tai muuta oheis- tai lisänimeä muutoin kuin puhtaasti sisäisessä toiminnassaan. Niinpä oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan oheisnimen Väylä käytön lainvastaiseksi. Väylä-nimen käyttö ei vastannut oikeusasiamiehen aiempaa ratkaisukäytäntöä myöskään siksi, että sille ei ollut olemassa ruotsinkielisissä yhteyksissä käytettävää vastinetta, joka olisi muodostettu viraston ruotsinkielisestä nimestä.
Toukokuussa 2020 Väylävirasto muutti oikeusasiamiehen päätöksen pohjalta käytäntöään. Kaikissa suomenkielisissä yhteyksissä käytetään nimeä Väylävirasto ja ruotsinkielisissä yhteyksissä nimeä Trafikledsverket − myös logossa, josta on olemassa sekä yksi- että monikielisiä versioita.
Liikenne- ja viestintäviraston oheisnimen Traficom käyttö ei ole oikeusasiamiehen ratkaisun perusteella lainvastaista, koska sitä käytetään pelkästään virallisen nimen rinnalla, ei sen asemesta (vrt. Carea-päätös 2011). Oikeusasiamies kuitenkin korostaa, että Liikenne- ja viestintäviraston tulee huolehtia siitä, ettei sen käyttämä oheisnimi tai tapa käyttää nimeä aiheuta esimerkiksi yksityisen toimijan sekoittumista viranomaiseen ja päinvastoin.
Suhteessa lainsäädäntöön ongelmallisin on valtionyhtiön nimi Traffic Management Finland, sillä valtionyhtiöiden kielenkäytölle asetetut vaatimukset ovat tulkinnanvaraisia. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan julkista hallintotehtävää hoitavan yksityisen tahon − tässä tapauksessa valtionyhtiön − nimeäminen pelkällä vieraalla kielellä ei ole lähtökohtaisesti hyvää hallintoa ja kielellisiä oikeuksia koskevan sääntelyn mukaista. Tästä huolimatta oikeusasiamies ei pidä nimeä Traffic Management Finland lainvastaisena. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kielilain ja hallintolain pohjalta yritystä ei voida velvoittaa muuttamaan nimeään, jos sen hoidettavaksi tulee julkisia hallintotehtäviä.
Koska Traffic Management Finland oli kantelun aikaan uusi, nimenomaan julkisia hallintotehtäviä varten muodostettu yhtiö, oikeusasiamies huomauttaa, että nimen muodostamisessa olisi hyvin voitu huomioida hallinto- ja kielilain vaatimukset samoin kuin viranomaistenkin nimiä muodostettaessa. Osa Traffic Management Finlandin tytäryhtiöistä oli kuitenkin jo emoyhtiötä perustettaessa olemassa englanninkielisillä nimillään.
Vuoden 2021 alussa Traffic Management Finland ja sen tytäryhtiöt saivat uudet nimet, jotka muodostettiin erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Emoyhtiön viralliseksi nimeksi tuli kansalliskielillä Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic − Trafikstyrningsbolag Fintraffic. Esimerkiksi verkkosivuilla käytetään kuitenkin yksinomaan nimenosaa Fintraffic.
HUS (2021)
Vuonna 2020 Eduskunnan oikeusasiamiehelle kanneltiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) nimenkäyttötavasta. HUS oli ilmoittanut alkavansa käyttää asiakkaille virallisen nimensä sijaan suomen kielessä nimeä HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja ruotsin kielessä nimeä HUS Helsingfors universitetssjukhus. Kantelija katsoi, että ruotsinkielinen nimi on kielilain vastainen ja ruotsinkielinen lyhenne tulisi muodostaa erikseen ruotsinkielisestä virallisesta nimestä.
Eduskunnan oikeusasiamies arvostelee vuonna 2021 antamassaan ratkaisussa HUSin nimikäytännön sekavuutta ja pitää ruotsin kielessä käytettyä nimeä HUS hallintolain ja kielilain kannalta ongelmallisena. Oikeusasiamies myös huomauttaa, että oheisnimen HUS yhteys kuntayhtymän viralliseen ruotsinkieliseen lyhenteeseen Samkommunen HNS on katkennut. Hän kuitenkin toteaa, että lyhenne HUS on vakiintunut ja tunnettu ja se on yhdistettävissä ruotsinkieliseen nimeen Helsingfors universitetssjukhus. Näin ollen oikeusasiamies ei katso lyhenteen käyttötapaa ruotsissa lainvastaiseksi.
Jaa sivu