Englannin kielen käyttö
Englannin kielen käyttöä kansalliskielten kustannuksella on käsitelty seuraavissa oikeusasiamiehen ratkaisuissa:
Viranomaisten internet-osoitteiden kieli (2008)
Julkisten hankkeiden nimien kieli (2020)
Helsinki Education Week (2022)
Viranomaisten internet-osoitteiden kieli (2008)
Ratkaisussaan Viranomaisten internet-osoitteiden kieli oikeusasiamies ottaa kantaa siihen, ovatko ministeriöiden englanninkielisiin nimin perustuvat verkkotunnukset (formin.finland.fi, www.intermin.fi, www.defmin.fi, www.minedu.fi ja www.mintc.fi) lainvastaisia. Oikeusasiamies siteeraa ratkaisussaan julkisten verkkopalvelujen laatukriteereitä (2004, kriteerit päivitetty 2012), joiden mukaan kaksikielisten viranomaisten verkkopalvelujen osoitteen, viranomaisen nimen ja yhteystietojen tulisi olla sekä suomeksi että ruotsiksi.
Ratkaisussa viitataan myös Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteisiin (JHS 129), joissa suositetaan käyttämään verkkotunnuksena organisaation nimeä tai sen yleisesti tunnettua lyhennettä perusmuodossaan. Suosituksen mukaan verkkopalvelun osoitteen, viranomaisen nimen ja yhteystietojen on oltava palvelussa mahdollisuuksien mukaan suomeksi ja ruotsiksi.
Vaikka suosituksia verkkotunnuksista onkin, ei lainsäädännössä sanota suoraan, minkä kielisiä tai missä muodossa viranomaisten verkkotunnusten tulisi olla. Siksi oikeusasiamies katsoo ratkaisussaan, että kantelun kohteena olleet ministeriöiden verkkotunnukset eivät ole lainvastaisia. Samanlaisen päätöksen on tehnyt oikeuskansleri vuonna 2006 sähköpostiosoitteista (dnro 1035/1/04). Päätöksen mukaan kansalaisten perustuslainmukaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen ei heikenny sillä perusteella, että viranomaisella ei ole sähköpostiosoitetta erikseen suomeksi ja ruotsiksi. Myöskään englanninkielisiin sanoihin perustuva sähköpostiosoite − kuten ulkoasiainministeriön formin tai sisäasiainministeriön intermin − ei ole laissa määriteltyjen kielellisten oikeuksien vastainen.
On kuitenkin syytä nostaa esiin myös kanteluun liittyvä selvitys, jonka oikeusministeriö teki. Siinä todetaan, että kielilain ja hallintolain pohjalta internet-osoitteiden muotoilulle voitaisiin asettaa tiettyjä kielellisiä vaatimuksia. Selvityksen mukaan olisi suotavaa ottaa käyttöön suomen- ja ruotsinkielisiin viranomaisten koko nimiin perustuvat verkkotunnukset kaikissa viranomaisissa. Tämä olisi tarpeen viranomaiskäytännön yhtenäistämiseksi ja hyvän hallinnon takaamiseksi, vaikkei kielilaki siihen suoraan velvoitakaan.
Oikeusasiamies korostaakin päätöksessään, että yhdenmukaisin perustein laadituilla osoitteilla olisi merkitystä viranomaistoiminnan yhtenäisyydestä saatavan ensivaikutelman kannalta. Erilliset suomen- ja ruotsinkieliset verkko-osoitteet edistäisivät kielellisten oikeuksien tasavertaista toteutumista ja antaisivat kuvan siitä, että asiakasta palvellaan viranomaisessa molemmilla kansalliskielillä.
Oikeusasiamies on ottanut verkkotunnuksiin kantaa uudestaan vuonna 2019. Lue lisää kohdasta Suomi.fi-palvelu.
Stroke Unit (2010)
Vuonna 2010 oikeusasiamies otti kantaa Tampereen yliopistollisen sairaalan yksikön nimeen. Yksiköllä ei ollut erillistä suomen- tai ruotsinkielistä nimeä, vaan englanninkielinen nimi Stroke Unit oli yksinomainen. Päätöksessään oikeusasiamies toteaa, että on sekä perustuslain, hallintolain että kielilain vastaista nimetä viranomaisen toimintayksikkö pelkästään englanniksi ja käyttää englanninkielistä nimeä yleisölle suunnatussa tiedottamisessa. Oikeusasiamies korostaa, että päätös on tarkoitettu yleiseksi ja periaatteelliseksi linjaukseksi:
”Tässä tapauksessa kyse on sinänsä ollut vain yhden alueellisen viranomaisen yhden toimintayksikön nimeämisen asianmukaisuudesta. Kysymyksellä viranomaisten nimissä käytettävästä kielestä on kuitenkin yleisempää, periaatteellista merkitystä. Tämän vuoksi asiaa on ollut aiheellista selvittää ja arvioida laajemmin. Edellä käsittelemäni niin kielelliset kuin hyvään hallintoon liittyvät näkökohdat huomioon ottaen se, millaisia nimiä viranomaiset toimintayksiköilleen antavat, ei kaiken kaikkiaan ole vähämerkityksinen asia.”
Päätöksen jälkeen yksikön nimeksi muutettiin aivoverenkiertohäiriöyksikkö.
No-Harm Center (2019)
Syksyllä 2019 oikeusasiamiehelle tehtiin kantelu Vaasan keskussairaalan yhteyteen perustetun yksikön nimestä No-Harm Center. Sairaala oli tulkinnut, että englanninkielinen nimi ei ole lainvastainen, koska kyseessä on asiakkaille tarkoitetun organisaatioyksikön sijaan potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen ja tutkimukseen keskittyvä asiantuntijoiden verkosto. Kotimaisten kielten keskus uutisoi yksikön uudesta nimestä ja totesi sen epäonnistuneeksi (Ajankohtaista nimistä 30.8.2019):
”Vuonna 2010 oikeusasiamies totesi päätöksessään, että sairaalan yksikölle annettu nimi Stroke Unit on viranomaisen toimintayksikön nimenä perustuslain, kielilain ja hallintolain vastainen. Tämän ennakkotapauksen perusteella myös No-Harm Center tarvitsee sekä suomen- että ruotsinkielisen nimen − siitä huolimatta, että uutisen perusteella jää hieman epäselväksi, onko uusi potilasturvallisuuskeskus konkreettinen toimintayksikkö (center-sana viittaisi tähän) vai ennemminkin tutkijoiden verkosto, jonka toiminnasta tiedotetaan myös suurelle yleisölle.”
Vaasan keskussairaala otti huomioon kannanoton ja muutti nimeä. Kotimaisten kielten keskus suositti nimeä Potilasturvallisuuskeskus – Patientsäkerhetscentret, mutta suomenkieliseksi nimeksi tuli lopulta Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus ja ruotsinkieliseksi nimeksi Utvecklingscentret för klient- och patientsäkerhet. Joulukuussa 2021 nimi muutettiin muotoon Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus ‒ Klient- och patientsäkerhetscenter.
Koska uudet suomen- ja ruotsinkieliset nimet olivat lainmukaisia, kantelu ei johtanut toimenpiteisiin. Oikeusasiamies kuitenkin muistuttaa ratkaisussaan, että verkoston yksinomaisena nimenä No-Harm Center olisi ollut lainvastainen. Vaikka julkishallinnon organisaatio ei siis tarjoaisi varsinaista asiointipalvelua, on sillä oltava suomen- ja ruotsinkielinen nimi, kun se tiedottaa toiminnastaan myös suurelle yleisölle.
Julkisten hankkeiden nimien kieli (2020)
Vuonna 2020 oikeusasiamies otti kantaa julkisten hankkeiden nimiin. Kantelu koski englanninkielisiä nimiä Rainbow Rights − Promoting LGBTI Equality in Europe ja Against hate -projekti, jotka ovat oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön hankkeita.
Oikeusministeriö perustelee selvityksessään hankkeiden nimien englanninkielisyyttä muun muassa kansainvälisyydellä. Ministeriön näkemyksen mukaan kyseiset nimet ovat lähinnä kansainvälisten hankekumppaneiden ja rahoittajien käyttöön tarkoitettuja teknisiä työnimiä, joita ei voi pitää kielilain tarkoittamina yleisön kannalta olennaisina tietoina.
Oikeusasiamies oli asiasta eri mieltä. Viranomaisen tehtäviin kuuluvien, julkisten hankkeiden nimeäminen vain vieraalla kielellä ei täytä perustuslain, hallintolain ja kielilain vaatimuksia. Oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että viranomaisen toimeenpanemat hankkeet kuvaavat osaltaan sitä, mitä viranomainen tekee tai millaisia asioita sen toimialaan kuuluu. Osuva hankkeen nimi voi herättää yleisön mielenkiinnon ja ohjata perehtymään tarkemmin hankkeen sisältöön. Hankerekisterin avulla viranomaiset toteuttavat velvollisuuttaan tuottaa ja jakaa tietoa, ja myös nimet ovat osa tätä tiedottamista. Siksi hankkeiden nimien tulisi olla ymmärrettäviä niin asiasisällön puolesta kuin kielellisestikin.
Helsinki Education Week (2022)
Marraskuussa 2022 julkaistussa ratkaisussaan oikeusasiamies käsittelee Helsingin kaupungin järjestämän tapahtuman yksinomaan englanninkielistä nimeä Helsinki Education Week. Vuosittain järjestettävä tapahtumakokonaisuus on erityisesti suomalaisille kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille suunnattu, mutta siihen osallistuu lisäksi ulkomaisia asiantuntijoita ja keitä tahansa koulutuksesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneita, kuten oppilaiden vanhempia tai yrityksiä.
Kaupunki perustelee selvityksessään tapahtuman nimen englanninkielisyyttä muun muassa kaupungin strategialla, jonka mukaan Helsingin kaupunki ottaa entistä aktiivisemman roolin ulkomaisten yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden houkuttelussa ja Helsinkiin asettautumisen tukemisessa. Kaupungin mukaan pelkästään englanninkielinen nimi ei ole kielilain tai minkään muunkaan lainsäädännön vastaista, kun tapahtumaan liittyvät palvelut ja viestintä ovat kuitenkin suomeksi ja ruotsiksi.
Oikeusasiamiehen ratkaisun mukaan tapahtuman nimi on kuitenkin niin perustuslain, kielilain kuin hallintolainkin vastainen. Oikeusasiamies korostaa, että englanninkielistä asiakaspalvelua voi antaa vain kansalliskielisten palvelujen ohella, ei niitä syrjäyttäen. Tapahtuman nimeäminen ja nimen esillä pitäminen ovat osa tapahtumaa koskevaa tiedottamista.
EasySport ja FunAction (2023)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Harrastetoimintapalvelun kieli käsittelee kahden lapsille ja nuorille suunnatun liikuntapalvelun nimeä, jotka ovat yksinomaan englanninkielisiä: EasySport ja FunAction. Helsingin kaupungin mukaan englanninkielisiin nimiin päädyttiin, koska tavoitteena oli tietoisesti välttää suomen kielen liikunta-sanaa ja luoda kohderyhmää innostavia nimiä. Englanninkielisyyttä perusteltiin myös siten, että toiminta on tarkoitettu myös niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kaupunki tulkitsee tässäkin tapauksessa, että englanninkielinen nimi ei ole lainvastainen, kunhan muu tiedotus tapahtuu suomeksi ja ruotsiksi.
Oikeusasiamies on kuitenkin jo aiemmissa ratkaisuissaan todennut, että perustuslaki, kielilaki ja hallintolaki koskevat myös julkishallinnon nimiä, ja nimet ovat osa tiedottamista. Näin ollen pelkät englanninkieliset liikuntapalvelujen nimet ovat lainvastaisia. Apulaisoikeusasiamies painottaa ratkaisussaan, että vaikka lapset ja nuoret kohderyhmänä hyväksyisivätkin englanninkieliset nimet, ei tämä kumoa lakien vaatimuksia. Lisäksi hän toteaa, että lasten liikkumattomuuteen vaikuttavat keskeisemmin muut seikat kuin palvelun nimeäminen suomeksi ja ruotsiksi englanninkielisen nimen sijaan.
Winterfest (2025)
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa Tapahtuman nimen kielivalinta tarkastellaan Vantaan kaupungin järjestämän tapahtuman nimeä Winterfest. Kaupunki järjesti Tikkurilassa joulukuussa 2024 Winterfest Talvitori -nimisen tapahtuman. Nimenosan Winterfest ajateltiin olevan yläkäsite, jonka puitteissa voitaisiin järjestää joukko tapahtumia. Winterfest Talvitorilla ei ollut ruotsinkielistä nimeä, eikä tapahtumasta tiedotettu kaupungin verkkosivuilla ruotsiksi.
Vantaan kaupunki toteaa tekemässään selvityksessä toimineensa väärin, kun se käytti tapahtumakokonaisuudesta vain englanninkielistä nimeä. Kaupunki ilmoitti korjaavansa toimintatapansa jatkossa ja muuttavansa tapahtuman nimen lainmukaiseksi. Se totesi myös toimivansa tapahtumien markkinoinnissa huolellisemmin ruotsin kielen suhteen.
Kuten aiemmissakin ratkaisuissa, apulaisoikeusasiamies painottaa, että kielilain perusteella kaupungin tapahtumasta ei voi käyttää pelkästään englanninkielistä nimeä. Oikeusasiamies pitää sekä asianmukaisena että välttämättömänä kaupungin ilmoitusta menettelytapojensa korjaamisesta.
Lahti Tickets (2025)
Syksyllä 2025 julkaistiin apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Lahden seudun joukkoliikenteen matkalippusovelluksen englanninkielinen nimi. Kantelija katsoi, että matkalippusovelluksen nimi Lahti Tickets ei ole kielilain mukainen.
Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mukaan nimi ei kuitenkaan ole lainvastainen. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on yksityisen yrityksen sovellus. Yritykselle on annettu maksua vastaan lupa jälleenmyydä joukkoliikenteen mobiililippuja omassa sovelluksessaan, jolle yritys on antanut nimen Lahti Tickets.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lippujen jälleenmyynti ei ole julkinen hallintotehtävä, minkä vuoksi yrityksen ei tarvitse noudattaa kielilakia. Hän pohtii kuitenkin edelleen, tulisiko tapauksessa soveltaa kielilain 25. pykälän viimeistä virkettä. Sen mukaan viranomaisen on varmistettava, että kielilain edellyttämä palvelutaso toteutuu sellaisissakin tapauksissa, joissa viranomainen antaa muun kuin julkisen hallintotehtävän yksityisen hoidettavaksi.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan säännös on varsin tulkinnanvarainen ja sen soveltaminen on ollut laillisuusvalvonnassa hyvin harvoin esillä. Hän kuitenkin arvioi kokonaisuutena, että kyseessä ei ole kielilain 25. pykälässä tarkoitettu tilanne, jossa viranomainen käyttää yksityisiä palveluita julkisessa toiminnassa. Ratkaisuun vaikutti muun muassa se seikka, että Lahden seudun liikenteellä on oma, virallinen matkalippusovellus, joka on nimeltään Waltti Mobiili.
Apulaisoikeusmies toteaa lopuksi, että kielilain perusteella viranomaisen tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä. Näin ollen hän pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että Lahden kaupunki on selvityksensä mukaan pyytänyt yritystä muuttamaan sovelluksensa nimen suomenkieliseksi.
Rescue Task Force (2026)
Vuonna 2025 oikeusasiamiestä pyydettiin tutkimaan Helsingin pelastuslaitoksen toimintaa. Pelastuslaitos oli perustanut vaativien pelastustehtävien toimintamallin ja sitä käyttävän pelastusryhmän, joille annettiin nimeksi pelkästään englanninkielinen Rescue Task Force (RTF).
Selvityksessään Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala toteaa, että pelastusryhmän nimeäminen Rescue Task Force -nimellä liittyy pelastuslaitoksen sisäiseen toimintaan sekä pelastuslaitoksen muiden turvallisuusviranomaisten kanssa tapahtuvaan, myös kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön. Ilmausta Rescue Task Force ja sen RTF-lyhennettä käytetään pääsääntöisesti vain viranomaisten keskinäisessä viestinnässä eikä kyse ole kielilain tarkoittamalla tavalla yleisölle annettavasta tiedosta. Nimeä ei käytetä esimerkiksi pelastuslaitoksen asiakkaille suunnatuissa opasteissa.
Myös apulaisoikeusasiamies on sitä mieltä, ettei nimi ole kielilain vastainen. Hän toteaa tosin, että pelastusryhmän nimeäminen vain englanniksi ei ole omiaan toteuttamaan kielilain 35. pykälän kolmatta momenttia, jonka mukaan viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä. Selvityksessä on kuitenkin esitetty hyväksyttäviä perusteita sille, että toiminto on nimetty vain englanniksi. Kyse on ennen muuta vaativien pelastustehtävien hoitamisesta ja näiden organisointiin liittyvästä sisäisestä viestinnästä, ei yleisölle näkyvästä tai kohdennetusta viestinnästä. Lisäksi kaupunki on todennut tiedottavansa toiminnastaan yhteensopivasti kielilain kanssa.
Katso myös
Väylä, Traficom ja Traffic Management Finland (2019)
Jaa sivu