Liikennepaikkojen nimet

Liikennepaikkoja ovat esimerkiksi rautatieasemat, satamat ja lentoasemat. Uusia liikennepaikkoja perustetaan melko harvoin, mutta esimerkiksi ratahankkeiden myötä tarvitaan nimiä uusille asemille ja seisakkeille. Hankkeissa on usein käytössä työnimiä, jotka on valittu nopeasti ilman, että nimen toimivuuteen on kiinnitetty riittävää huomiota. Jotta työnimi ei pääse vakiintumaan käyttöön, on lopullinen nimi harkittava huolellisesti jo hankkeen alkuvaiheessa.

Valtakunnallisesti merkittävillä liikennepaikoilla, kuten satamilla ja lentoasemilla, on hyvä olla virallinen nimi sekä suomeksi että ruotsiksi. Erityisesti saamelaisten kotiseutualueella myös saamenkieliset nimet ovat tarpeen.

Vakiintunut asutusnimi opastaa parhaiten

Vanhat ja vakiintuneet liikennepaikkojen nimet sisältävät useimmiten perinnäisen paikannimen, kuten kunnan, kylän tai luonnonpaikan nimen. Myös uutta nimeä suunniteltaessa kannattaa ottaa aineksia ympäröivästä perinnäisestä paikannimistöstä. Silloin nimi sulautuu osaksi paikallista nimistöä ja paikantaa kohteen vaivatta.

Käytetyn perinnäisen paikannimen kohteen on oltava suhteellisen keskeinen ja toisaalta erottava. Myös liikennepaikan koko ja vaikutusalue vaikuttavat siihen, millainen perinnäinen nimi toimii liikennepaikan nimessä parhaiten. Lentoaseman nimessä toimii kunnan nimi (Oulun lentoasema, Joensuun lentoasema), rautatieliikennepaikan nimessä esimerkiksi kunnan, kylän tai muun asutuksen nimi (Järvenpää, Oitti, Kupittaa). Metroasemien nimissä parhaiten paikantaa kaupunginosan nimi (Sörnäinen, Matinkylä). Pelkkä yleissana asemannimenä ei yleensä ole tarpeeksi yksiselitteinen. Esimerkiksi Urheilupuisto voi johtaa harhaan, jos linjan varrella on useita eri urheilupuistoja.

Kun uuden kohteen nimeen otetaan perinnäinen paikannimi, se on otettava käyttöön paikkakunnalla vakiintuneessa asussaan. Perinnäisten paikannimien asun voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta, jonka nimistö on tarkistettu Kotimaisten kielten keskuksessa. Jos nimeä ei tarkisteta, on vaarana, että valittu nimi poikkeaa asultaan paikkakunnalla vakiintuneesta nimimuodosta tai jopa sisältää alueella vierasta sanastoa. Tämä voi horjuttaa alkuperäisen nimen käyttöä ja aiheuttaa joskus vuosikymmeniä kestävää ihmettelyä nimen oikeasta asusta.

Esimerkiksi Hyvinkäällä sijainnut seisake ja sitä ympäröivä asuinalue saivat nimen Palopuro, jonka taustalla on kuitenkin perinnäinen joennimi Palojoki. Sana puro ei vanhastaan kuulu seudun murteeseen. Suomussalmella ihmetystä on aiheuttanut asemannimi Pesiökylä, joka olisi paremmin Pesiönkylä tai Pesiö. Ylitorniolla puolestaan on päädytty liikennepaikan nimeen Nuotioranta, vaikka alueesta on ollut aiemmin käytössä nimi Nuottionranta.

Joskus nimettävä kohde toimii niin laajalla alueella, että sen nimeen halutaan esimerkiksi kahden eri kunnan nimi. Silloin nimen oikeinkirjoitukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota: esimerkiksi Haminassa ja Kotkassa toimivan sataman nimi HaminaKotka Satama tulisi kirjoittaa asussa Haminan–Kotkan satama tai Haminan ja Kotkan satama.

Brändinimi ei paikanna

Vanhojen liikennepaikkojen uudelleen nimeämistä esitetään silloin tällöin. Esimerkiksi rautatieasemien nimiä halutaan muuttaa tunnettujen matkailukohteiden tai yritysten nimien mukaisiksi. Punkaharjulla sijaitseva liikennepaikka nimettiin 1980-luvulla Retretiksi läheisen taidekeskuksen mukaan; aiemmin tällä paikalla oli Tuunaansalmen seisake. Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuonna 2015 Järvenpäässä sijaitseva rautatieliikennepaikan nimi Kyrölä (käytössä seisakkeen perustamisvuodesta 1949) muutettiin Ainolaksi lähellä sijaitsevan Ainolan taiteilijakodin mukaan.

Alahärmän Härmän asemalle ehdotettiin puolestaan vuonna 2017 nimeä PowerPark-Härmä, jotta matkustajat löytäisivät läheisen huvipuiston paremmin juna-aikatauluista. Yrityksen mukaan nimeämistä on syytä välttää muun muassa siksi, että yritykset tai niiden nimet muuttuvat herkästi. Yritysten nimet saattavat myös olla kirjoitusasultaan hankalia ja oikeinkirjoitussuositusten vastaisia.

Myös tunnettujen henkilöiden nimiä saatetaan ehdottaa liikennepaikkojen uusiksi nimiksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalle esitettiin nimeä Sibelius-kenttä tai Sibelius Airport vuonna 2015. Instituutioitakin saatetaan brändäyksen hengessä nostaa esille liikennepaikkojen nimissä. Helsingin kaupunki päätti vuonna 2014, että perinnäisen paikannimen sisältävä metroaseman nimi Kaisaniemi muutetaan Helsingin yliopistoksi. Tätä ennen oli naapurikaupungissa Espoossa muutettu rakenteilla olevan metroaseman nimi Otaniemestä Aalto-yliopistoksi.

Vakiintuneen nimen muuttamista ei kannata tehdä kevyin perustein, sillä nimen tärkeimpiä tehtäviä on paikantaminen. Liikennepaikkojen nimien tarkoitus on ohjata kulkijat oikeaan paikkaan. Nimen muuttaminen voi haitata tätä tehtävää pitkäänkin, jos matkustajien muistissa säilyvät entiset nimet. Nimi opastaa paremmin, kun sen kohteena on hieman laajempi alue esimerkiksi yksittäisen nähtävyyden sijaan.

Kansainvälisessä käytössä olevien asemien, satamien ja lentoasemien nimien kohdalla saattaa syntyä painetta englanninkielisen tai muuten kansainväliseksi katsotun markkinointi- tai brändinimen luomiseen. On muistettava, että näitä kohteita ja niiden nimiä käyttävät myös kotimaan matkailijat ja muut toimijat, joten pelkkä englanninkielinen nimi ei riitä. Kielilain mukaan valtion ja kaksikielisen kunnan tiedottamisessa on käytettävä suomen ja ruotsin kieltä. Esimerkiksi Port of Helsinki -nimen rinnalla säilytetään Helsingin satama – Helsingfors hamn ja Helsinki Airport -nimen rinnalla Helsinki-Vantaan lentoasema – Helsingfors-Vanda flygplats.

Pysäkkien, siltojen ja eritasoliittymien nimet

Kaupunkialueilla bussi- ja raitioliikenteen pysäkit on kätevintä nimetä jonkin lähipaikan, kuten asuinalueen, korttelin, sivukadun tai aukion mukaan (esimerkiksi Kukkumäki, Poromiehentie, Utrantori). Julkisen rakennuksen mukaan nimeämistä voi harkita, mutta on hyvä pitää mielessä, että julkiset palvelut (esimerkiksi koulut tai kirjastot) saattavat vaihtaa toimipaikkaansa, jolloin pysäkinnimikin on muutettava.

Olennaista on valita pysäkin nimi sen mukaan, kuinka laajaa aluetta pysäkki palvelee. Esimerkiksi kaupunginosan nimi ei yleensä sovi yksittäisen pysäkin nimeksi, koska tällaisella alueella on lukuisia pysäkkejä. Jos pysäkkien väli on harva, kuten pitkän matkan bussien reiteillä, voivat pysäkinnimiksi sopia myös kaupunginosien ja jopa kuntien nimet.

Liikenteeseen kuuluvat myös muun muassa siltojen, tunneleiden ja kanavien nimet. Sillan nimeen sopii hyvin esimerkiksi sen salmen nimi, jonka silta ylittää: Puumalansalmen silta. Luonteva tunnelin nimi kertoo puolestaan, minkä paikan tunneli alittaa tai missä tunneli sijaitsee: Karkunvuoren tunneli, Malminkartanon rautatietunneli – Malmgårds järnvägstunnel.

Teiden eritasoliittymät on tarkoituksenmukaista nimetä joko niiden sijainnin mukaan (Vaajakosken liittymä) tai sen mukaan, mihin paikkaan liittymästä ajetaan (Emäsalon‒Tolkkisen liittymä). Nimen jälkiosana kannattaa suosia ymmärrettävää liittymää, mutta myös kuvaannollinen solmu on mahdollinen (Maarinsolmu). Huomiota tulee kiinnittää kokonaisuuteen: liittymän nimi ei saa sekoittua toisen eritasoliittymän nimeen, vaikka toisinaan samaan paikkaan voi ajaa kahdesta tai useammasta eri moottoritien liittymästä.