Mutta- ja vaan-konjunktioihin voi soveltaa kahta eri sääntöä, uutta ja vanhaa:
• Vanhan säännön mukaan mutta- ja vaan-konjunktioiden yhteydessä käytetään aina pilkkua.
• Uuden säännön mukaan mutta- ja vaan-konjunktioihin sovelletaan rinnastuskonjunktioita koskevia yleisiä pilkkusääntöjä.
Mutta ja vaan ovat rinnastuskonjunktioita, joten niitä koskevat toisaalta samat pilkkuohjeet kuin muitakin rinnastuskonjunktioita (ks. ohjetta pilkusta päälauseiden välissä). Aikanaan mutta- ja vaan-sanojen edellä kuitenkin suositettiin käytettäväksi aina pilkkua. Tämä menettelytapa on edelleen mahdollinen.
Arkisin salilla on hiljaista, mutta viikonloppuisin siellä käy paljon asiakkaita. (Kokonaiset päälauseet → aina pilkku.)
Yritys ei vastaa kääntäjien ammattitaidosta, vaan he ovat itse vastuussa työstään. (Kokonaiset päälauseet → aina pilkku.)
Lääkärit hyväksyvät akupunktion mutta eivät ginsengjuurta. (Mutta-sanalla alkava jakso ei ole kokonainen päälause → uuden säännön mukaan ei pilkkua.
Mahdollinen myös: Lääkärit hyväksyvät akupunktion, mutta eivät ginsengjuurta.)
Pohjoisen naiset eivät nöyristele vaan haluavat huipulle. (Vaan-sanalla alkava jakso ei ole kokonainen päälause → uuden säännön mukaan ei pilkkua.
Mahdollinen myös: Pohjoisen naiset eivät nöyristele, vaan haluavat huipulle.)