Mutta- ja vaan-konjunktioihin voi soveltaa kahta eri sääntöä, vanhaa ja uutta:
• Vanhan säännön mukaan mutta- ja vaan-konjunktioiden yhteydessä käytetään aina pilkkua.
• Uudemman säännön mukaan mutta- ja vaan-konjunktioihin sovelletaan rinnastuskonjunktioita koskevia yleisiä pilkkusääntöjä.
Mutta ja vaan ovat rinnastuskonjunktioita, joten niitä koskevat toisaalta samat pilkkuohjeet kuin muitakin rinnastuskonjunktioita (ks. ohjetta Pilkku päälauseiden välissä kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). Aikanaan mutta- ja vaan-sanojen edellä kuitenkin suositettiin käytettäväksi aina pilkkua. Tämä menettelytapa on edelleen mahdollinen.
Arkisin salilla on hiljaista, mutta viikonloppuisin siellä käy paljon asiakkaita. (Kokonaiset päälauseet → aina pilkku.)
Yritys ei vastaa kääntäjien ammattitaidosta, vaan he ovat itse vastuussa työstään. (Kokonaiset päälauseet → aina pilkku.)
Lääkärit hyväksyvät akupunktion mutta eivät ginsengjuurta. (Mutta-sanalla alkava jakso ei ole kokonainen päälause → uuden säännön mukaan ei pilkkua.
Mahdollinen myös: Lääkärit hyväksyvät akupunktion, mutta eivät ginsengjuurta.)
Pohjoisen naiset eivät nöyristele vaan haluavat huipulle. (Vaan-sanalla alkava jakso ei ole kokonainen päälause → uuden säännön mukaan ei pilkkua.
Mahdollinen myös: Pohjoisen naiset eivät nöyristele, vaan haluavat huipulle.)