Pilkku päälauseiden välissä

[Tekstissä kerrotaan, minne ministerit päivän mittaan matkustivat:]

1. Itsenäiset, kokonaiset päälauseet → pilkku myös ja-lauseen edelle
Pääministeri matkusti aamupäivällä Tukholmaan, ulkoministeri lensi iltapäivällä Brysseliin, ja ympäristöministeri matkusti vielä illalla Kööpenhaminaan.
~
2. Luetteloiva esitys → ei pilkkua ja-lauseen edelle
Pääministeri matkusti aamupäivällä Tukholmaan, ulkoministeri lensi iltapäivällä Brysseliin ja ympäristöministeri matkusti vielä illalla Kööpenhaminaan.

Pilkkua ei käytetä, kun päälauseilla on yhteinen jäsen

• Pilkkua ei käytetä, kun rinnastuskonjunktiolla alkavalla lauseella on edeltävän päälauseen kanssa yhteinen jäsen. Rinnastuskonjunktiolla alkava lause ei siis ole tässä mielessä rakenteeltaan kokonainen, eli siinä on jokin jäsen ”jätetty mainitsematta”.

Tuo yhteinen jäsen on tavallisimmin subjektitekijä, mutta voi olla myös jokin muu lauseen osa:

He menivät uimaan ja jäivät pitkäksi ajaksi rannalle. (Lauseilla yhteinen subjekti he.)

He menivät uimaan, jäivät pitkäksi aikaa rannalle ja lähtivät vasta illalla kotiin. (Useampia lauseita, yhteinen subjekti he.)

Auto nostettiin ojasta aamulla ja hinattiin myöhemmin korjaamoon. (Yhteinen objekti auto.)

Syksyllä sadekausi alkaa ja kuivuuden aiheuttamat vauriot korjaantuvat jonkin verran. (Yhteinen ajankohtaa ilmaiseva määrite syksyllä.)

Koska satoi kaatamalla, autotiet lainehtivat ja kevyen liikenteen väylät olivat kadonneet kokonaan näkyvistä. (Yhteinen määrite: koska-lause.)

Markkinointijohtajan mukaan mallista on kokeilussa saatu hyviä kokemuksia ja myös asiakkailta saatu palaute on ollut myönteistä. (Yhteinen määrite: markkinointijohtajan mukaan)

– Huom. pilkku muuttaa merkitystä:

Markkinointijohtajan mukaan mallista on kokeilussa saatu hyviä kokemuksia, ja myös asiakkailta saatu palaute on ollut myönteistä. (Markkinointijohtajan näkemys koskee vain hyviä kokemuksia, ei ja-lauseen sisältöä.)

Huom. Kun rinnastettujen päälauseiden edellä on kaksoispisteeseen päättyvä johdatteleva lause, tulee noiden päälauseiden väliin yleensä pilkku (a), mutta lyhyiden lauseiden tapauksessa pilkkua ei tarvita (b):

(a) Työmaailma on murroksessa: digitalisaatio muuttaa toimintamalleja, ja uudenlaiset työskentelymuodot valtaavat alaa.

(b) Työmaailma on murroksessa: etätyöt lisääntyvät ja työntekijät uupuvat.

(Johdatteleva jakso ei tällaisissa tapauksissa ole jäljessä seuraavien lauseiden yhteinen jäsen.)

Päälauseiden välissä ei konjunktiota, toisessa esim. kuitenkin, siis

Jälkimmäisessä lauseessa voi olla myös jokin muu tekstiä yhteen sitova ilmaus kuin rinnastuskonjunktio. Tällaisia ovat mm. seuraavat:

muuten, muutoin
nimittäin, näet
pikemminkin, kuitenkin
silti, siksi, siis
liitepartikkelit -han/-hän, -kin, -kaan/-kään, -pa/-pä

Kun lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia, niiden välissä käytetään pilkkua:

He matkustelivat laajasti Yhdysvalloissa, ennättivätpä he vielä paluumatkalla Havaijillekin.

Asia on kiireellinen, ministeriössä näet valmistellaan uudistusta jo ensi syksyksi.

Vaihtoehtoisesti pilkun sijaan sopii tällaisiin tapauksiin joskus myös puolipiste tai ajatusviiva (ks. myös seuraavaa alakohtaa):

He matkustelivat laajasti Yhdysvalloissa; ennättivätpä he vielä paluumatkalla Havaijillekin.

Asia on kiireellinen – ministeriössä näet valmistellaan uudistusta jo ensi syksyksi.

Ajatusviivasta ks. ohjetta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Päälauseiden välissä ei konjunktiota eikä muuta kytkevää sanaa: pilkku, puolipiste vai piste?

Itsenäisiä päälauseita ei yleensä pitäisi tyyli- ja selvyyssyistä liittää toisiinsa pelkän pilkun avulla, vaan useimmiten lauseiden väliin tarvitaan konjunktio, muu tekstiä sitova sana tai pilkkua vahvempi välimerkki.

Pelkkä pilkku riittää lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa rinnastettavat päälauseet ovat lyhyitä ja kuuluvat läheisesti yhteen tai ne ovat rakenteeltaan jollain lailla symmetriset.

Kesäkuussa ystävykset matkustelivat Yhdysvalloissa, heinäkuussa he olivat viikon Kanadan puolella. (Yhdistävänä tekijänä ovat ajanilmaukset kesäkuussa ja heinäkuussa.)

Toisinaan työ tuntuu vievän mukanaan, toisinaan taas tekisi mieli iskeä hanskat naulaan. (Yhdistävänä tekijänä on sanapari toisinaan–toisinaan.)

Tällaisissa tapauksissa on kuitenkin usein tavallisempaa käyttää lisäksi konjunktiota: Kesäkuussa ystävykset matkustelivat Yhdysvalloissa, ja heinäkuussa he olivat viikon Kanadan puolella.

Toisinaan läheisesti yhteen kuuluvien päälauseiden väliin sopii puolipiste, mutta usein kokonaisuuden esittäminen kahtena pisteen erottamana virkkeenä on selvin vaihtoehto:

Varikset ovat lahkonsa suurikokoisimpia lintuja; pienin varisten sukuun kuuluva lintu on naakka ja suurin on korppi.

Varikset ovat lahkonsa suurikokoisimpia lintuja. Pienin varisten sukuun kuuluva lintu on naakka ja suurin on korppi.

Päälauseiden verbit 1. tai 2. persoonassa: pilkku valinnainen

Jos rinnastuskonjunktiolla liitettyjen peräkkäisten päälauseiden verbit ovat 1. tai 2. persoonassa, pilkku on valinnainen:

Tunsin itseni virkistyneeksi, ja lähdin hyvillä mielin kotiin. ~
Tunsin itseni virkistyneeksi ja lähdin hyvillä mielin kotiin.

Onnistuimme kokeilussa hyvin, ja saimme paljon hyvää palautetta.
Onnistuimme kokeilussa hyvin ja saimme paljon hyvää palautetta.

Pilkullinen vaihtoehto perustuu siihen, että lauseiden voi katsoa olevan rakenteeltaan kokonaisia, vaikka näkyvää subjektitekijää ei ole:

tunsin = minä tunsin

onnistuimme = me onnistuimme

Pilkuton vaihtoehto taas perustuu siihen, että lauseiden voi tulkita sisältävän yhteisen subjektin minä tai me (ks. edeltä Pilkkua ei käytetä, kun päälauseilla on yhteinen jäsen).

Myös rinnasteisten 2. persoonan käskylauseiden välillä voi käyttää tai olla käyttämättä pilkkua:

Lue käyttöohje huolellisesti, ja säilytä sitä tulevaa tarvetta varten.
~
Lue käyttöohje huolellisesti ja säilytä sitä tulevaa tarvetta varten.

Mitä lyhyempiä lauseet ovat, sitä tavallisempaa on pilkuttomuus:

Jännitä pakaralihakset(,) ja ojenna lonkkaa.

Päälauseiden verbit passiivimuodossa: pilkku valinnainen

Jos rinnastuskonjunktiolla liitettyjen peräkkäisten päälauseiden verbit ovat passiivimuodossa (kuten osoitetaan, annettiin), pilkku on valinnainen:

Hakemukset osoitetaan johtajalle, ja ne lähetetään hallintoyksikköön. ~ Hakemukset osoitetaan johtajalle ja ne lähetetään hallintoyksikköön.

Pilkullinen vaihtoehto perustuu siihen, että passiivilauseiden voi katsoa olevan rakenteeltaan kokonaisia. Pilkuton vaihtoehto taas perustuu siihen, että lauseiden voi toisaalta tulkita sisältävän yhteisen jäsenen: passiivimuodon persoonan (ks. edeltä Pilkkua ei käytetä, kun päälauseilla on yhteinen jäsen).

Pilkku rinnasteisten kysymyslauseiden välissä

Periaatteessa kaksi rinnasteista rakenteeltaan kokonaista kysymyslausetta erotetaan toisistaan pilkulla. Jos ne kuitenkin voidaan kokonaisuutena hahmottaa yhden ”kysymisen teon” osiksi, pilkun voi jättää pois, ellei tulkinta hankaloidu:

Milloin on paras aika matkustaa Kreikkaan, ja minne siellä kannattaisi mennä?

~ Milloin on paras aika matkustaa Kreikkaan ja minne siellä kannattaisi mennä?

Mikä on X-hankkeen tavoite, ja miten sen onnistumista arvioidaan?

~ Mikä on X-hankkeen tavoite ja miten sen onnistumista arvioidaan?

Kannattaa myös harkita, olisiko selvempää esittää kysymyslauseet itsenäisinä virkkeinään. Tämä on hyvä ratkaisu, jos kysymyslauseet ovat rakenteeltaan mutkikkaita ja toisistaan irrallisen tuntuisia:

Milloin ja minne osakeyhtiön osakepääoma maksetaan ja voiko osakepääoman katteeksi panna muuta kuin rahaa?

– Vrt. selvemmin: Milloin ja minne osakeyhtiön osakepääoma maksetaan? Entä voiko osakepääoman katteeksi panna muuta kuin rahaa?

Tällaisissakin tapauksessa tärkein tekstin rakentamista ohjaava periaate on selvyys, ei mekaaninen pilkkusääntö sinänsä.

Lyhyet päälauseet: pilkku valinnainen

Jos lauseet ovat hyvin lyhyitä eli parin kolmen sanan mittaisia, pilkku on mahdollista jättää pois konjunktion edeltä:

Minulla oli kylmä(,) ja päätä särki.

Tällaisissa tapauksissa peräkkäiset kaksi lausetta myös tavallaan muodostavat kokonaisuuden, jolla on yksi tehtävä kyseisessä tilanteessa. Kokonaisuus voi olla esimerkiksi olotilaa kuvaava toteamus (ks. myös edeltä kohtaa Pilkku rinnasteisten kysymyslauseiden välissä).