Otsikko alkaa isolla alkukirjaimella, eikä sen lopussa ole pistettä. Lopussa voi sen sijaan käyttää kysymys- tai huutomerkkiä tai kolmea pistettä.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Otsikon ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla mutta muut sanat pienellä alkukirjaimella, elleivät ne ole erisnimiä. Lausemaisenkaan otsikon loppuun ei merkitä pistettä, mutta kysymys- ja huutomerkkiä sekä kolmea pistettä voi käyttää:
Loman pitää irrottaa sähköisestä kahleesta
Mitä tehdä epäiltäessä virusta? ~ Mitä tehdä epäiltäessä virusta
Luovu turhasta miellyttämisestä! ~ Luovu turhasta miellyttämisestä
Arki alkaa… ~ Arki alkaa
Tekstin varsinaiseen eli pääotsikkoon voi liittyä kuvaileva tai tarkentava alaotsikko, josta käytetään myös nimitystä alarivi. Lehtijutuissa alaotsikon asemesta käytetään myös yläotsikkoa (ylä- eli esiriviä). Ala- ja yläotsikot erotetaan pääotsikosta typografisesti esimerkiksi lihavoinnilla tai erilaisella pistekoolla.
Jos pääotsikko ja alaotsikko erotetaan pisteellä, kummassakin otsikossa käytetään isoa alkukirjainta:
Kuningattaresta kuhnuriin. Matka mehiläisten mielenkiintoiseen maailmaan
Kaksoispisteen jälkeen otsikossa voi käyttää isoa tai pientä alkukirjainta:
Sotilaslähde: Mannertenvälinen kriisi uhkaa
~
Sotilaslähde: mannertenvälinen kriisi uhkaa
Otsikossa käytetyn ajatusviivan jälkeen voi yleensä käyttää joko pientä tai isoa alkukirjainta:
Uusilla hoidoilla syöpä satimeen – nykyisin lähes kaksi kolmesta syövästä paranee
~
Uusilla hoidoilla syöpä satimeen – Nykyisin lähes kaksi kolmesta syövästä paranee
Ajatusviiva otsikoissa on parhaimmillaan pysähdyttävä tyylikeino, mutta runsaasti käytettynä menettää tehonsa. Joskus uutisotsikoissa käytetty ajatusviiva vain jakaa pitkää otsikkoa kahteen erilliseen osaan, jotka kertovat uutisen sisällön pääasiat; lopputulos saattaa olla sekavakin.
Tekstiä jäsentävät väliotsikot erotetaan pääotsikoista yleensä typografisin keinoin. Väliotsikot numeroidaan varsinkin asiakirjoissa, tieteellisissä julkaisuissa, tieto- ja oppikirjoissa jne. Otsikoiden numerointi selventää tekstin kokonaisrakennetta, etenkin jos otsikkohierarkia on monitasoinen: pääotsikko, ensimmäisen tason väliotsikot, toisen tason väliotsikot jne. Symmetriasyistä ei ole suotavaa, että jotakin väliotsikkotasoa tulee tekstiin vain yksi kappale (kuten 1.1 ilman otsikkoa 1.2).
Otsikoiden numeroinnissa käytetään tavallisimmin arabialaisia numeroita (1, 2, 3 jne.) sarjoina, joissa otsikkotasot on erotettu toisistaan pisteellä. Viimeisen numeron jäljessä ei kansainvälisen standardin mukaan käytetä pistettä. Numero erotetaan otsikosta vähintään yhdellä välilyönnillä tai sisennyksellä:
2 Tutkimuksen suunnitteleminen
2.1 Tutkimusaiheet
2.2 Teoria ja tutkimus
2.3 Tutkimusasetelma
2.3.1 Tutkimusongelmat
2.3.2 Menetelmät ja aineisto
2.4 Tutkimussuunnitelma
Muitakin numerointikäytäntöjä on. Lisäksi otsikkotasojen välistä hierarkiaa voidaan osoittaa muilla keinoin kuin numeroinnilla, esimerkiksi pistekoon vaihtelulla, kursiivilla ja lihavoinnilla.
• Sisällysluettelossa lukujen otsikot alkavat yleensä isolla alkukirjaimella:
Alkupalat 4 Kylmät alkupalat 4 Lämpimät alkupalat 10 Pääruoat 49
• Lähdeluetteloissa yms. yhteyksissä, joissa typografiset keinot ovat rajalliset, otsikon osat erotetaan toisistaan välimerkeillä.
Syksyn muoti. Tyyliä kaikenkokoisille
Jo vihertää! Kevään kasvit ja kuosit