Otsikot

Otsikko on tekstikokonaisuuden osa, joka kertoo lukijalle jotain olennaista sen jäljessä seuraavasta tekstistä. Esimerkiksi asiatekstin taulukon otsikko tai opinnäytetyön otsikko tiivistää parhaimmillaan kyseisen asiasisällön napakasti ja informatiivisesti. Varsinkin kaunokirjallisuudessa lukujen otsikoilla on joskus myös puhtaammin jäsentävä tehtävä (Luku 3).

Verkkolehtien uutisotsikot saattavat toisinaan olla hyvinkin pitkiä ja moniosaisia. Myös niiden tavoitteena on tarjota tietoa ja houkutella lukijoita lukemaan kyseinen juttu.

Otsikon alkukirjain ja välimerkit

• Otsikon ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla ja muut sanat pienellä alkukirjaimella, elleivät ne ole erisnimiä. Lausemaisenkaan otsikon loppuun ei merkitä pistettä:

Unohduksen lumet

Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään

Kesäkuussa oli huippuhelteitä Lapissakin (hs.fi)

Rasvaluomi vai melanooma? Lääkäri kertoo, miten tunnistat ihomuutoksen ja milloin on syytä mennä lääkäriin (anna.fi)

Otsikon voi päättää kysymys- tai huutomerkkiin, mutta muodoltaan kysyvässä tai kehottavassa otsikossa päättömerkki ei ole välttämätön. Kolme pistettä otsikon lopussa on harvinainen, mutta tyylikeinona sekin on mahdollinen.

Mitä voi ottaa mukaan lennolle? (esky.fi)
Mitä mukaan koulutusjaksolle (siviilipalveluskeskus.fi)

Tee vaikutus videotyöhakemuksella! (uratehdas.fi)
Tee vaikutus työhaastattelussa (te-palvelut.fi)

Arki alkaa…
Arki alkaa

• Jos esimerkiksi teoksen nimi (otsikko sekin) on kaksiosainen, pääotsikko ja alaotsikko voidaan erottaa pisteellä. Kummassakin otsikossa käytetään isoa alkukirjainta:

Kuningattaresta kuhnuriin. Matka mehiläisten mielenkiintoiseen maailmaan

• Kaksiosaisen otsikon osien välissä voi olla kaksoispiste. Kaksoispisteen jälkeen voi tällöin käyttää joko isoa tai pientä alkukirjainta:

Sotilaslähde: Mannertenvälinen kriisi uhkaa
~
Sotilaslähde: mannertenvälinen kriisi uhkaa

Jos otsikon jälkimmäisenä osana esitetään lause (tai lauseita) sitaattina, alkukirjain on kaksoispisteen perässä iso:

Olympiamitalin voittanut Matti Mattsson nauttii uinnin armottomasta luonteesta: ”Ei voi syyttää kuin itseään, jos menee huonosti” (seura.fi)

• Joko pieni tai iso alkukirjain on yleensä mahdollinen myös otsikossa käytetyn ajatusviivan jälkeen:

Uusilla hoidoilla syöpä satimeen – nykyisin lähes kaksi kolmesta syövästä paranee
 ~
Uusilla hoidoilla syöpä satimeen – Nykyisin lähes kaksi kolmesta syövästä paranee

Raskaat sateet saapuvat Itä-Suomen ylle – vuorokauden sademäärä voi ylittää paikoin 50 milliä (savonsanomat.fi)

Heinäkuu suuressa osassa Suomea harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin – hellettä mitattiin 24 päivänä (aamulehti.fi)

Korona kerrytti hoitovelkaa hammashoidossa – Henkilöstöresurssit pullonkaulana kiinni kirimisessä (lapinkansa.fi)

Usein verkkouutisten otsikoissa halutaan kertoa mahdollisimman paljon uutisoitavasta asiasta ja näin houkuttaa ihmisiä klikkaamaan uutinen auki. Tällöin ajatusviivan tehtävänä on lähinnä jakaa otsikko erillisiin osiin, jotka kertovat uutisen pääasiat ja lisäksi tarjoavat näkökulmia:

Maria Huntington sanoo, että raha on yksi motivaattori kohti huipputuloksia – ottelijatähden ei tarvitse Tokiossa taloudesta stressata (aamulehti.fi)

Maansiirtoyrittäjän rakentamassa pesäpenkassa asuu kymmeniä uhanalaisia törmäpääskyjä – Birdlifen suojeluasiantuntija: ”Teko on hieno ja harvinainen” (Yle)

Ajatusviiva otsikoissa on parhaimmillaan pysähdyttävä tyylikeino, mutta runsaasti käytettynä menettää tehonsa. Sitä paitsi jos otsikko on hyvin pitkä ja sisältää monenlaista asiaa, lopputulos saattaa vaikuttaa sotkuiselta. Tämä vaikutelma voi korostua mobiililaitetta käytettäessä.

• Moniosaisissa otsikoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että lopputulos on rakenteeltaan yksiselitteinen. Esimerkiksi seuraavassa lauserakenne ohjaa tulkitsemaan otsikon jälkimmäisen osan ensin virheellisesti. Loukkaantua-verbin subjektiksi hahmottuu nimittäin ensin otsikon alkuosan tekijää tarkoittava subjekti pikajuna:

Pikajuna töytäisi naisen kumoon laiturilla – loukkaantui vakavasti

Vrt. yksiselitteinen:
Pikajuna töytäisi naisen kumoon laiturilla – nainen loukkaantui vakavasti

Otsikoiden numerointi

Tekstiä jäsentävät väliotsikot erotetaan pääotsikoista yleensä typografisin keinoin. Väliotsikot numeroidaan varsinkin asiakirjoissa, tieteellisissä julkaisuissa sekä tieto- ja oppikirjoissa. Otsikoiden numerointi selventää tekstin kokonaisrakennetta, etenkin jos otsikkohierarkia on monitasoinen: pääotsikko, ensimmäisen tason väliotsikot, toisen tason väliotsikot jne. Symmetriasyistä ei ole suotavaa, että jotakin väliotsikkotasoa tulee tekstiin vain yksi kappale (kuten 1.1 ilman otsikkoa 1.2).

Otsikoiden numeroinnissa käytetään tavallisimmin arabialaisia numeroita (1, 2, 3 jne.) sarjoina, joissa otsikkotasot on erotettu toisistaan pisteellä. Viimeisen numeron jäljessä ei kansainvälisen standardin mukaan käytetä pistettä. Numero erotetaan otsikosta vähintään yhdellä välilyönnillä tai sisennyksellä:

2 Tutkimuksen suunnitteleminen
2.1 Tutkimusaiheet
2.2 Teoria ja tutkimus
2.3 Tutkimusasetelma
2.3.1 Tutkimusongelmat
2.3.2 Menetelmät ja aineisto
2.4 Tutkimussuunnitelma

Muitakin numerointikäytäntöjä on. Lisäksi otsikkotasojen välistä hierarkiaa voidaan osoittaa muilla keinoin kuin numeroinnilla, esimerkiksi pistekoon vaihtelulla, kursiivilla ja lihavoinnilla.

Lukujen otsikot sisällysluettelossa ja lähdeluettelossa

• Sisällysluettelossa lukujen otsikot alkavat yleensä isolla alkukirjaimella:

Alkupalat	4
Kylmät alkupalat	4
Lämpimät alkupalat	10
Pääruoat	19

• Lähdeluetteloissa yms. yhteyksissä, joissa typografiset keinot ovat rajalliset, otsikon osat erotetaan toisistaan välimerkeillä.

Syksyn muoti. Tyyliä kaikenkokoisille

Jo vihertää! Kevään kasvit ja kuosit