Kiinan yleiskielessä tavun voi ääntää neljällä tai viidelläkin eri toonilla eli sävelkorolla. Tavun sävelkorko vaikuttaa tavun merkitykseen, mutta kieltä voi ymmärtää ilman toonejakin. Kiinalaisia nimiä äännettäessä realistinen tavoite on ääntää konsonantit ja vokaalit ymmärrettävästi.
Pinyin-järjestelmän avulla latinaistetuissa nimissä monet alkukonsonantit ääntyvät lähes samoin kuin englannissa. Osa konsonanteista on aspiroitunut, eli niitä äännettäessä kuuluu myös h:n kaltainen äänne. Konsonantit f, l, m ja n ääntyvät samoin kuin suomessa.
| Kirjain | Ääntämys | Esimerkki | Lisätieto |
| b | [p] | Beijing [peitsing] | |
| d | [t] | Da [taa] | |
| g | [k] | Guo [kuo] | |
| p, t, k | [ph], [th], [kh] | Pei [phei] Tai [thai] Kong [khung] | Konsonantit p, t ja k ääntyvät voimakkaasti aspiroituneina (äännettäessä kuuluu h:mainen äänne). |
| z | [ts] | Zemin [tsömin] | |
| zh | [tš] | Zhang [tšang] | |
| c | [tsh] | Ceng [tshöng] | Aspiroitunut ts (äännettäessä kuuluu h:mainen äänne). |
| ch | [tšh] | Chong [tšhung] | Voimakkaasti aspiroitunut tš, kuten englannin nimessä Charles. |
| s | [s] | Sun [sun] | Kuten s Helsingin puhekielessä. |
| x | [s] | Xianggang [siängkang] | Konsonantti x ääntyy liudentuneena ja soinnittomana. Äännettäessä kielen selkä on lähellä kitalakea. |
| sh | [š] | Shanghai [šanghai] | |
| h | [h] | Huangshi [huangši] | Konsonantti h ääntyy vahvasti aspiroituneena kuten saksan ach-äänne. Vokaali i ääntyy kuten englannin sanassa sir. |
| j | [ts] | Jiangxi [tsiangsi] | Konsonantti j ääntyy liudentuneena, kuten englannin nimessä Jill, mutta soinnittomana. |
| q | [tsh] | Qin [tshin] | Konsonantti q ääntyy liudentuneena ja voimakkaasti aspiroituneena. |
| r | Wu'er [wuu-ör] | Konsonantti r ääntyy tavun lopussa kuin englannin sanassa her. Tavun alussa r ääntyy kuin soinnillinen suhu-s. | |
| y | [j] | Yang [jang] | |
| w | Wang [wang] | Konsonantti w ääntyy kuten englannin w, u:n edellä u:na, esim. Wuhan [uuhan] |
| Kirjain | Ääntämys | Lisätieto |
| a | [a] | Poikkeuksia ovat tavut yuan, xuan, juan ja quan, joissa a ääntyy ä:mäisenä. Tavuissa -ian ja -yan äänne on e:n ja ä:n väliltä. |
| e | [ö], [e] | ö:mäinen tavuissa -e, -en, wen, -eng, weng ja er. Muulloin [e]. |
| o | [o] | Poikkeuksia ovat tavut -ong ja -iong, joissa o ääntyy asussa [u]. |
| u | [u] | Jos u:ta edeltää y-, x-, j- tai q-kirjain, ääntyy u asussa [y]. |
| i | [i] | Tavuissa si, zi ja ci vokaali i ääntyy y:mäisenä kuten ruotsin sanassa nu ja tavuissa shi, zhi, chi ja ri ö:mäisenä kuten englannin sanassa sir. |
Kiinan kielessä sävelkorko voi olla tasainen, nouseva, laskeva–nouseva tai laskeva. Esimerkiksi tasaisesti äännetty nī tarkoittaa 'tyttöä', nouseva ní 'villakangasta', laskeva ja nouseva nǐ 'sinua' ja laskeva nì 'kyllästymistä'. Tavu voi olla myös tooniton. Erilaiset toonit ovat suomalaisellekin tuttuja, sillä myös suomeksi puhuttaessa voidaan käyttää nousevia ja laskevia sävelkorkoja – tosin suomen kielessä sävelkorko ei muuta sanan merkitystä.
Realistinen tavoite on
konsonanttien ja vokaalien
ymmärrettävä ääntämys. Teknisten vaikeuksien vuoksi kansainvälisissä yhteyksissä ei nimissä tavallisesti ole käytetty sävelkoron merkkejä osoittamassa oikeaa toonia. Jos sävelkorko kuitenkin on merkitty, aksenttimerkki sijaitsee tavun päävokaalin päällä. Suomenkielisessä tekstissä sävelkorkoa ei tarvitse merkitä.
Kiinan presidentiksi nimitettiin maaliskuussa 2013 Xi Jinping. Nimi äännetään karkeistettuna [sii tsinphing]. Samaan aikaan pääministeriksi nimitettiin Li Keqiang. Hänen nimensä äännetään karkeasti merkittynä [lii khöötshiang], e on nimessä ö:mäinen.
Kiinalaisissa henkilönnimissä ensin merkitään sukunimi, sitten etunimi.