Jos järjestysluku taipuu samassa sijassa kuin sen pääsana, lukuun ei tarvitse merkitä taivutuspäätettä. Numeron jälkeinen piste osoittaa, että kyseessä on järjestysluku.
3. sijalla [kolmannella]
Hiihtäjä voitti uransa 15. arvokisamitalin [viidennentoista].
Jos järjestysluvun tarkoitettu lukutapa ei ilmene seuraavasta sanasta, tulee luvun taivutus merkitä näkyviin. Numeron jälkeen merkitään kaksoispiste, sitten järjestysluvun tunnus (alla olevissa esimerkeissä -nte- ja -nne-) ja lopuksi taivutuspääte:
Olette jonossa 26:ntena [kahdentenakymmenentenäkuudentena].
Hän hiihti kilpailussa 8:nneksi [kahdeksanneksi] parhaan henkilökohtaisen aikansa.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Kun järjestysluku taipuu samassa sijamuodossa kuin sitä seuraava sana, ei taivutuspäätettä ole tarpeen merkitä. Kun järjestysluvun lukutapa ei käy selville seuraavasta sanasta, lisätään tarvittava taivutuspääte lukuun kaksoispisteen avulla.
3. sijaa [kolmatta]
Hän hiihti kisoissa 12:nneksi parhaan ajan [kahdenneksitoista].
Päätteen edelle merkitään järjestysluvun tunnus, joka on perusmuodossa -s ja taivutusmuodoissa -nte-, -nne-, -t- tai -nsi- (i osoittaa monikkoa). Järjestysluvun tunnusta ei tarvita silloin, kun järjestysluku on merkitty roomalaisella numerolla (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa). Luvut ensimmäinen ja toinen taipuvat muista poikkeavasti.
1:nen [ensimmäinen]
1:sen [ensimmäisen]1:stä [ensimmäistä]
1:seen [ensimmäiseen]2:nen [toinen]
2:sen [toisen]2:sta [toista]
2:seen [toiseen]3:s [kolmas]
3:nnen [kolmannen]3:tta [kolmatta]
3:nteen [kolmanteen]10:s [kymmenes]
10:nnen [kymmenennen]10:ttä [kymmenettä]
10:nteen [kymmenenteen]11:s [yhdestoista]
11:nnen [yhdennentoista]11:ttä [yhdettätoista]
11:nteen [yhdenteentoista]100:s [sadas]
100:nnen [sadannen]100:tta [sadatta]
100:nteen [sadanteen]1 000:s [tuhannes]
1 000:nnen [tuhannen]1 000:tta [tuhannetta]
1 000:nteen [tuhannenteen]
Kaksoispisteen jälkeen merkitään näkyviin luvun viimeinen taipuva osa: yhdettätoista kirjoitetaan 11:ttä, koska -toista ei taivu. Lisää esimerkkejä järjestyslukujen taivuttamisesta on erillisessä ohjeessa (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa).
Järjestysluvun 21. eri muotoihin merkitään pääte lukutavan ”kahdeskymmenesensimmäinen” (21:nen) ja ”kahdeskymmenesyhdes” (21:s) mukaan seuraavasti:
21:nen
21:sen [kahdennenkymmenennenensimmäisen]
21:stä [kahdettakymmenettäensimmäistä]
21:seen [kahdenteenkymmenenteenensimmäiseen]21:s
21:nnen [kahdennenkymmenennenyhdennen]
21:ttä [kahdettakymmenettäyhdettä]
21:nteen [kahdenteenkymmenenteenyhdenteen]
• Numeroin kirjoitettuun järjestyslukuun ei tarvitse merkitä päätettä, jos luku on tekstissä samassa sijamuodossa kuin seuraava sana. Järjestysluku erotetaan perusluvusta merkitsemällä numeron perään piste.
6. arvokisamitalista [kuudennesta]
18. luvun 5. kohdassa [kahdeksannentoista luvun viidennessä kohdassa]
Jos järjestysluvun tarkoitettu lukutapa ei käy ilmi seuraavasta sanasta, merkitään numeron jälkeen kaksoispiste, järjestysluvun tunnus ja taivutuspääte:
Olette jonossa 26:ntena [kahdentenakymmenentenäkuudentena]. (-nte- on järjestysluvun tunnus ja -na essiivin sijapääte)
Seura aloittaa ensi viikolla 14:nnen aikuisille tarkoitetun uimakoulunsa [neljännentoista].
• Jos järjestysluvut ovat rinnasteiset ja niiden välissä on vain rinnastuskonjunktio, taivutuspäätettä ei ole välttämätöntä merkitä:
Asiaa käsitellään 5. ja 9. luvussa.
Mutta: Asiaa käsitellään 5:nnessä ja ohimennen myös 9. luvussa.
• Kun järjestysluku on monikossa, numeroon merkitään taivutuspäätteen lisäksi monikon i:
Tytöt olivat SM-viestissä 15:nsiä [viidensiätoista].
Nyt ollaan järjestämässä jo seuran 22:sia [kahdensiakymmenensiätoisia] kaikille jäsenille avoimia kisoja.
Ilmaus kannattaa muotoilla usein niin, ettei hankalasti hahmottuvia päätemerkintöjä tarvita:
Tytöt sijoittuivat SM-viestissä 15. tilalle.
Nyt ovat vuorossa jo seuran 22. kisat, jotka ovat kaikille jäsenille avoimet.