Sellaisia nimiä, joihin sisältyy numero, ovat monet tiennimet (kantatie 66, Kehä III), erilaisten ohjelmien, tapahtumien ja tuotteiden nimet (XLI Kielitieteen päivät, Boeing 737 -lentokone) sekä hallitsijoiden ja paavien nimet (Ludvig XIV, Pius XII).
Mikäli numero on nimen lopussa, taivutetaan numeroa lauseyhteyden mukaan. Taivutuspäätteen edelle merkitään kaksoispiste.
Kantatie 66 kulkee Oriveden ja Lapuan välillä.
Kehä III:lla [kolmosella] sattui liikenneonnettomuus.
Ludvig XIV:ttä [neljättätoista] kutsutaan Aurinkokuninkaaksi.
Numeroon ei tarvitse merkitä taivutuspäätettä, jos se on nimen alussa. Lukutapa ilmenee nimen loppuosasta.
XLI [neljänsiäkymmenensiäensimmäisiä] Kielitieteen päiviä vietettiin Turussa.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Kadunnimessä on tavallisesti paikanlajia ilmaiseva jälkiosa (-katu, -kuja) ja erityispiirrettä ilmaiseva alkuosa eli määriteosa, joka voi olla myös lukusana, kuten toinen. Tällaiset nimet kirjoitetaan yhteen:
Toinenkatu
Neljäskuja
Neloskuja
Myös valtateistä käyttöön vakiintuneet, epäviralliset nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin, kun numero on nimen alussa ja kirjoitetaan kirjaimin. Numeron kirjoittaminen kirjaimin on suositeltavaa, sillä nimet vertautuvat muihin lukusanan sisältäviin tiennimiin. Auki kirjoitetusta numerosta näkee myös ääntämistavan (vertaa kirjoitustapa 3-tie):
Kolmostie
Nelostie
Viitostie
Varsinaiset maanteiden nimet muodostetaan tien päädyssä sijaitsevien paikkakuntien mukaan, esimerkiksi Nelostie on Helsinki–Utsjoki-tie.
Kun numeron sisältävässä tien nimessä on tien luokkaa kuvaava sana valtatie, on paikan lajin ilmaiseva osa ensin ja sen jäljessä yksilöivä numero. Näihin tien luokitusta kuvaaviin ilmaisuihin on vakiintunut pieni alkukirjain (vertaa ilmaus bussilinja 55):
valtatie 3
valtatie 4
Muita tien luokitusta kuvaavia teiden nimityksiä ovat kantatie, seututie, yhdystie, maantie, kylätie, paikallistie, yksityistie, metsätie, moottoritie tai moottoriliikennetie. Myös kehätie on luokitteleva yleisnimi. Sen sijaan Kehä I, II ja III hahmottuvat erisnimiksi. Siksi ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Kehä I ~ Kehä 1
Kehä II ~ Kehä 2
Kehä III ~ Kehä 3
Näissä nimissä roomalaiset numerot ovat järjestyslukuja, mutta ne luetaan substantiiveina [ykkönen], [kakkonen] ja [kolmonen]. Taivutusmuodot kirjoitetaan kaksoispisteen avulla:
Kehä I:llä [Kehä ykkösellä]
Kehä I:tä [Kehä ykköstä]
Kehä I:een [Kehä ykköseen]
• Numeroilmauksia käytetään myös projektien, ohjelmien, kongressien ja tuotteiden nimissä. Vanhastaan esimerkiksi teosten osien järjestystä on osoitettu roomalaisilla numeroilla, mutta nykyään yhä useammin arabialaisilla numeroilla.
VII puiteohjelma ~ 7. puiteohjelma
XXII talviolympialaiset
Rautatieliikenne 2030 -raportti
Suomen kieli 2013 -seminaari
Lumia 920 -älypuhelin
Kansallinen metsäohjelma 2015
Suomen kansallisbiografia 1–10
Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid. I–XXII
Taivutuspäätettä numeron jälkeen ei tarvita, jos seuraava sana taipuu samalla tavalla:
VII puiteohjelmassa [seitsemännessä puiteohjelmassa]
XXII talviolympialaiset [kahdennetkymmenennettoiset talviolympialaiset]
• Jos numero on nimen lopussa, tulee numeroa taivuttaa. Tarvittaessa voi lisätä selittävän jälkiosan:
Terveys 2015:ssä [kaksituhattaviidessätoista] ~ Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa
Kansallinen metsäohjelma 2015:een [kahteentuhanteenviiteentoista]
Nimiä annettaessa kannattaa valita sellainen, jota on myös helppo taivuttaa.
• Joissakin numeron sisältävissä nimissä on luettaessa käytössä myös vaihtoehto ykkönen, kakkonen jne.:
Ylen radio 1:ssä [ylen radio yhdessä ~ ykkösessä]
Poliisin uusin auto on Mörkö 1 [mörkö yksi ~ ykkönen].
Katso tarkemmat ohjeet numeroiden taivuttamiseen kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Hallitsijoiden ja paavien nimissä käytetään roomalaista numeroa ilmaisemaan järjestystä:
Henrik VIII [kahdeksas], Henrik VIII:ta [kahdeksatta]
Johannes Paavali II [toinen], Johannes Paavali II:ta [toista], Johannes Paavali II:sta [toisesta]
Lue lisää roomalaisista numeroista kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.