Julkisten rakennusten nimien oikeinkirjoitus vaihtelee sekä toimitilan luonteen että nimen rakenteen mukaan. Yhteen ja erilleen kirjoittamiseen vaikuttaa myös se, koetaanko ilmaus tietoisesti annetuksi, yksilöiväksi erisnimeksi vai väljemmin esimerkiksi rakennuksen sijaintia tai sen toiminnallista luonnetta (esimerkiksi koulu, sairaala, urheiluhalli) kuvaavaksi.
Nimen osat kirjoitetaan yhteen, kun alkuosa on perusmuodossa eli nominatiivissa (kuten posti) tai genetiivissä (runonlaulajan) oleva yleissanasubstantiivi ja loppuosa on perusmuotoinen yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, pirtti):
Postitalo
Runonlaulajanpirtti
Osat liitetään toisiinsa yhdysmerkillä, kun nimen alkuosa on perusmuotoinen erisnimi tai lyhenne:
Finlandia-talo
UKK-instituutti
Osat kirjoitetaan erilleen, kun nimen loppuosa on yhdyssana:
Lohjan jäähalli
Kuninkaallinen draamateatteri
Kun alkuosa on genetiivimuotoinen erisnimi (esimerkiksi Wrangelin, Annan) tai adjektiivi (kuten valkea, venäläinen) ja loppuosa yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, sali), on tarkistettava tapauskohtaisesti, miten nimi kirjoitetaan.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Osat kirjoitetaan yhteen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosana on yleissanasubstantiivi, joka on joko nominatiivi- eli perusmuodossa (posti, ritari) tai genetiivimuodossa (lasten, valtioneuvoston) ja jälkiosana on yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, sali):
Eduskuntatalo
Kätilöopisto
Postitalo
Ritarihuone
MetroareenaLastenklinikka
Ruiskumestarintalo
Runonlaulajanpirtti
Valtioneuvostonlinna
Erilleen kirjoittaminen on yleistynyt sellaisten rakennusten ja tilojen nimissä, joiden genetiivimuotoinen alkuosa määrittää, kenen tai minkä käyttöön tila on tarkoitettu, esimerkiksi Tieteiden talo, Tyttöjen talo. Oikeinkirjoitussuositusten mukaan myös tällaiset nimet kirjoitetaan yhteen: Tieteidentalo, Tyttöjentalo.
Kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on adjektiivi (kuten venäläinen) ja loppuosa kuvaa rakennuksen toiminnallista luonnetta (koulu, museo, sairaala), osat kirjoitetaan erilleen:
Karoliininen sairaala
Fransiskaaninen sairaala
Venäläinen museo
Ruotsalainen teatteri
Arktinen keskus
Kun loppuosa ei kuvaa rakennuksen tai tilan toiminnallista luonnetta vaan rakennuksen tyyppiä, osat kirjoitetaan suosituksen mukaan yhteen:
Isotupa
Pikkusali
Vanhatupa
Tällaisista nimistä erityisesti -nen-loppuisen adjektiivin sisältävät nimet voidaan kuitenkin kirjoittaa myös erilleen:
Sininenhuvila ~ Sininen huvila
Valkoinensali ~ Valkoinen saliValkeatalo (~ Valkea talo)
Vihreätalo (~ Vihreä talo)
Varsinkin ulkomaisten rakennusten ja muidenkin rakennettujen kohteiden käännösnimissä osat kirjoitetaan usein erilleen samaan tapaan kuin lähtökielessä:
Valkoinen talo ~ Valkoinentalo (White House)
Punainen tori ~ Punainentori (Krasnaja ploštšad)
Osat kirjoitetaan erilleen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen loppuosa on yhdyssana (esimerkiksi jäähalli, ulkoilumaja, kesäteatteri):
Lohjan jäähalli
Pyynikin kesäteatteri
Kuninkaallinen draamateatteri
Kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on perusmuotoinen erisnimi tai lyhenne ja loppuosa ilmaisee rakennuksen lajia (esimerkiksi museo, sali), osien väliin tulee yhdysmerkki:
Aalto-yliopisto
Akava-talo
Bolšoi-teatteri
Finlandia-talo
Kaisa-talo
Mannerheim-museo
Pasteur-instituutti
Rauma-sali
Tampere-areenaStakes-talo
UKK-instituutti
Yhdysmerkin edelle tulee välilyönti, jos perusmuodossa oleva alkuosa koostuu kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitettavasta osasta:
Tarja Halonen -sali
Suomen kielen lautakunta on suosittanut yhdysmerkillistä kirjoitustapaa vuodesta 2006. Aiemmin vakiintuneita kirjoitusasuja (esimerkiksi Karjalatalo, Kokkolasali) ei kuitenkaan tarvitse muuttaa.
1. Osat kirjoitetaan erilleen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on genetiivimuotoinen erisnimi (kuten Hakaniemen, Miinan, Soinisen) ja loppuosa ilmaisee tilan käyttötarkoitusta tai toiminnallista luonnetta (esimerkiksi koulu, museo, sairaala):
Anna Tapion koulu
Miinan koulu
Soinisen kouluCygnaeuksen galleria
Hakaniemen halli (kauppahalli)
Jorvin sairaala
Katajanokan kasino
Maunulan maja (ulkoilumaja)
Naapurivaaran lava
Turun vankila
2. Osat kirjoitetaan erilleen, kun nimen alkuosa on julkisen rakennuksen tai tilan omistajaan tai asukkaaseen viittaava genetiivimuotoinen sukunimi ja loppuosa luonnehtii rakennusta tai tilaa (esimerkiksi talo, palatsi):
Bockin talo
Haarlan palatsi
Kiseleffin talo
Qwenselin talo
Wrangelin palatsi
3. Osat kirjoitetaan kuitenkin yhteen, kun alkuosa on muu genetiivimuotoinen erisnimi kuin julkisen rakennuksen omistajaan tai asukkaaseen viittaava ja loppuosa luonnehtii rakennusta tai tilaa (esimerkiksi
talo,
sali). Tällaiset nimet on yleensä annettu jonkun henkilön tai jonkin asian muistoksi.
Annantalo
Liisansali
Kustaankartano
Runeberginsali
Kalevalanpirtti
4. Entisiä hallinto- tai puolustuslinnoja tarkoittaneet linna-loppuiset nimet kirjoitetaan yleensä erilleen, kun alkuosa on genetiivimuotoinen paikannimi:
Hämeen linna
Kajaanin linna
Kastelholman linna
Turun linna
Viipurin linna
Jotkin linnoitusta tarkoittavat linna-loppuiset nimet ovat esimerkiksi jonkun henkilön muistoksi annettuja, ja joissakin nimissä loppuosa linna ilmaisee vertauskuvallisesti rakennuksen tyyppiä tai kokoa. Tällöin osat kirjoitetaan yhteen:
Olavinlinna
Vanajanlinna