Julkisten rakennusten nimien oikeinkirjoitus vaihtelee sekä toimitilan luonteen että nimen rakenteen mukaan. Yhteen ja erilleen kirjoittamiseen vaikuttaa myös, koetaanko ilmaus tietoisesti annetuksi, yksilöiväksi erisnimeksi vai väljemmin esimerkiksi rakennuksen sijaintia tai sen toiminnallista luonnetta (esimerkiksi koulu, sairaala, urheiluhalli) kuvaavaksi.
Nimen osat kirjoitetaan yhteen, kun alkuosa on perusmuodossa (kuten posti) tai genetiivissä (kuten runonlaulajan) oleva yleissanasubstantiivi ja loppuosa on perusmuotoinen yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, pirtti):
Postitalo
Runonlaulajanpirtti
Osat liitetään toisiinsa yhdysmerkillä, kun nimen alkuosa on erisnimi tai lyhenne, joka on perusmuodossa eli sitä ei ole taivutettu:
Finlandia-talo
UKK-instituutti
Osat kirjoitetaan erilleen, kun nimen loppuosa on yhdyssana:
Lohjan jäähalli
Kuninkaallinen draamateatteri
Kun alkuosa on genetiivimuotoinen erisnimi (esimerkiksi Wrangelin, Annan) tai adjektiivi (kuten valkea, venäläinen) ja loppuosa yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, sali), on tarkistettava tapauskohtaisesti, miten nimi kirjoitetaan.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Niimen osat kirjoitetaan yhteen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan alkuosa on perusmuodossa (kuten posti) tai genetiivissä (kuten lasten, valtioneuvoston) oleva yleissanasubstantiivi ja jälkiosa on yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, sali):
Eduskuntatalo
Kätilöopisto
Postitalo
Ritarihuone
Lastenklinikka
Ruiskumestarintalo
Runonlaulajanpirtti
Valtioneuvostonlinna
Erilleen kirjoittaminen on kuitenkin yleistynyt sellaisten rakennusten ja tilojen nimissä, joissa alkuosa on genetiivimuotoinen ja määrittää, kenen tai minkä käyttöön tila on tarkoitettu. Erilleen kirjoitetaan esimerkiksi Tieteiden talo ja Tyttöjen talo.
Kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on adjektiivi (kuten venäläinen) ja loppuosa kuvaa rakennuksen toiminnallista luonnetta (koulu, museo, sairaala), osat kirjoitetaan erilleen:
Karoliininen sairaala
Fransiskaaninen sairaala
Venäläinen museo
Ruotsalainen teatteri
Arktinen keskus
Kun loppuosa ei kuvaa rakennuksen tai tilan toiminnallista luonnetta vaan rakennuksen tyyppiä, osat kirjoitetaan suosituksen mukaan yhteen. Erilleen kirjoittaminen on kuitenkin yleistynyt, joten sitäkään ei aina voi pitää virheellisenä:
Isotupa
Sininenhuvila (~ Sininen huvila)
Valkeatalo (~ Valkea talo)
Valkoinensali (~ Valkoinen sali)
Varsinkin ulkomaisten rakennusten ja muidenkin rakennettujen kohteiden käännösnimissä osat kirjoitetaan usein erilleen samaan tapaan kuin lähtökielessä:
Valkoinen talo ~ Valkoinentalo (White House)
Punainen tori ~ Punainentori (Krasnaja ploštšad)
Osat kirjoitetaan erilleen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen loppuosa on yhdyssana (esimerkiksi jäähalli, ulkoilumaja, kesäteatteri):
Lohjan jäähalli
Kuninkaallinen draamateatteri
Pyynikin kesäteatteri
Alkuosan ja rakennuksen lajia ilmaisevan loppuosan (kuten museo, sali) väliin tulee yhdysmerkki, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on mikä tahansa perusmuodossa oleva erisnimi tai lyhenne:
Aalto-yliopisto
Akava-talo
Bolšoi-teatteri
Finlandia-talo
Hartwall-areena
Kaisa-talo
Mannerheim-museo
Pasteur-instituutti
Rauma-sali
Stakes-talo
UKK-instituutti
Ennen yhdysmerkkiä tulee välilyönti, jos perusmuodossa oleva alkuosa koostuu kahdesta tai useammasta osasta:
Tarja Halonen -sali
Suomen kielen lautakunta on suosittanut yhdysmerkillistä kirjoitustapaa vuodesta 2006. Aiemmin vakiintuneita kirjoitusasuja ei silti tarvitse muuttaa:
Karjala-talo (~ Karjalatalo)
Kokkola-sali (~ Kokkolasali)
Sibelius-talo (~ Sibeliustalo)
Suomenlinna-keskus (~ Suomenlinnakeskus)
1. Osat kirjoitetaan erilleen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on genetiivimuotoinen erisnimi (kuten Hakaniemen, Miinan, Soinisen) ja loppuosa ilmaisee tilan käyttötarkoitusta tai toiminnallista luonnetta (esimerkiksi koulu, museo, sairaala):
Anna Tapion koulu
Cygnaeuksen galleria
Hakaniemen halli (kauppahalli)
Jorvin sairaala
Katajanokan kasino
Maunulan maja (ulkoilumaja)
Miinan koulu
Naapurivaaran lava
Soinisen koulu
Turun vankila
2. Osat kirjoitetaan erilleen, kun nimen alkuosa on julkisen rakennuksen tai tilan omistajaan tai asukkaaseen viittaava genetiivimuotoinen sukunimi ja loppuosa luonnehtii rakennusta tai tilaa (esimerkiksi talo, palatsi):
Bockin talo
Haarlan palatsi
Kiseleffin talo
Qwenselin talo
Wrangelin palatsi
3. Osat kirjoitetaan yhteen, kun alkuosa on muu genetiivimuotoinen erisnimi kuin julkisen rakennuksen omistajaan tai asukkaaseen viittaava ja loppuosa luonnehtii rakennusta tai tilaa (esimerkiksi talo, sali):
Annantalo
Kustaankartano
Kalevanpirtti
4. Entisiä hallinto- tai puolustuslinnoja tarkoittaneet linna-loppuiset nimet kirjoitetaan yleensä erilleen, kun alkuosa on genetiivimuotoinen paikannimi:
Hämeen linna
Kajaanin linna
Kastelholman linna
Turun linna
Viipurin linna
Jotkin linnoitusta tarkoittavat linna-loppuiset nimet ovat tietoisemmin annettuja esimerkiksi jonkin henkilön muistoksi ja joissakin nimissä loppuosa linna ilmaisee vertauskuvallisesti rakennuksen tyyppiä tai kokoa. Tällöin osat kirjoitetaan yhteen:
Olavinlinna
Vanajanlinna